Papua-Uusi-Guinea
Papua-Uuden-Guinean itsenäinen valtio
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Papua-Uusi-Guinea on Oseaniassa sijaitseva alikehittynyt maa, jossa on suuria työttömyysongelmia ja paljon rikollisuutta. Papua-Uusi-Guinea on tunnettu moninaisuudestaan ja maassa puhutaankin yli 800:aa eri kieltä.
Maantiede ja ympäristö
Papua-Uusi-Guinea muodostuu useista sadoista saarista, jotka ovat maastoltaan hyvin erilaisia. Pääsaari Papuaa peittää tiheä metsä, jota leikkaavat jyrkät ja pääsemättömät vuoristot koko saaren alueella. Suurin osa pienemmistä saarista muodostuu vulkaanisista vuorimuodostelmista, jotka nousevat ylös merestä. Näillä saarilla on vain vähän jos ollenkaan metsää, eikä saarille ole mahdollista rantautua niiden jyrkkyyden vuoksi. Papua-Uusi-Guinea kuuluu niin kutsuttuun Tulirenkaaseen, joka muodostuu saarten aktiivisista tulivuorenhuipuista tällä Tyynenmeren alueella. Sijaintinsa johdosta Papua-Uusi-Guineassa on usein maanjäristyksiä ja pienempiä hyökyaaltoja. Vaihtelevan maaston myötä maa jakautuu useisiin erilaisiin ilmastotyyppeihin. Tiheissä sademetsissä lämpötilat ovat korkeita ja sateet runsaita, kun taas vuoristossa yli 4000 metrin korkeudessa lämpötilanvaihtelut ovat suuria ja lumisateet säännöllisiä.
Papua-Uusi-Guinean eläinkanta on yksi maailman moninaisimmista. Sillä on yhtäläisyyksiä Australian eläimistöön, koska Papuan ja Australian välillä on ollut maasilta, jota pitkin eläimet saattoivat kulkea näiden alueiden välillä. Metsäalueet ovat uhanalaisia säännöstelemättömien hakkuiden vuoksi. Mikäli metsänhakkuut jatkuvat nykyistä vauhtia, tulee puolet itsenäistymisvuoden 1975 aikaisista metsistä katoamaan vuoteen 2012 mennessä. Likainen juomavesi ja metsänhakkuiden aiheuttama maanpinnan eroosio ovat muita maan huomattavista ympäristöongelmista.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Papua-Uusi-Guinea, tarvitsisimme 1.2 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Papua-Uusi-Guinean asuttivat Aasian mantereelta saapuneet asukkaat jo useita vuosituhansia sitten. Pysyvä asutus syntyi luultavasti noin 8000 vuotta sitten kapeisiin vuoristolaaksoihin hajanaisten pienyhteisöjen muodossa. Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat alueelle 1500-luvulla, ja he aloittivat pienimuotoisen kaupankäynnin maan alkuperäisväestön kanssa. Seuraavien vuosisatojen ajan alankomaalaiset, englantilaiset, espanjalaiset ja saksalaiset hallitsivat vuoron perään koko nykyisen Papua-Uusi-Guinean aluetta tai osia siitä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Australia sai alueen vastuulleen Kansainliiton mandaatilla. Maa itsenäistyi vuonna 1975 YK:n monivuotisen siirtomaiden lopettamisohjelman avulla. Itsenäistymisen jälkeiset ensimmäiset vuodet olivat suhteellisen rauhallisia, vaikka hallitukset tulivat ja menivät useaan otteeseen. 1980-luvulla tilanne alkoi jännittyä Bougainvillen saarella, joka halusi irrottautua Papua-Uusi-Guineasta. Vuosina 1990-1997 viranomaiset ja separatistit olivat sodassa keskenään, mikä myös lisäsi poliittista levottomuutta muualla ja köyhdytti maan jo ennestään heikkoa taloutta. Vuoden 1997 rauhansopimuksessa Bougainville sai itsemääräämisoikeuden ja nykyään tilanne on suhteellisen rauhallinen.
Yhteiskunta ja politiikka
Papua-Uusi-Guinean muodollinen johtaja on Iso-Britannian kuningatarta edustava kenraalikuvernööri, mutta todellisuudessa maata johtaa kansalliskokouksen valitsema pääministeri. Politiikka on henkilökeskeistä ja koalitiot löysiä, eikä maalla ole ollut enemmistöhallitusta kertaakaan vuoden 1975 itsenäistymisestä lähtien. Papua-Uusi-Guinean läpipääsemätön luonto on tehnyt siitä yhden maailman vaihtelevimmista alueista. Maassa puhutaan yli 800 kieltä ja sen eläimistö ja kasvillisuus on erittäin lajirikasta. Pääsemättömyydellä on myös negatiiviset puolensa: Papua-Uusi-Guinea on yksi Aasian alikehittyneimmistä maista ja liki kolmasosa sen väestöstä elää samalla tavoin kuin tuhansia vuosia sitten muusta maailmasta eristäytyneissä heimoyhteisöissä. Maassa ei ole juuri ollenkaan asfaltoituja teitä ja laajojen alueiden ainoa yhteys ulkomaailmaan on lentokone tai helikopteri. Koulutustaso on alhainen ja maassa on erittäin paljon rikollisuutta. Viime vuosien aikana HIV/AIDS-epidemia on alkanut levitä saarille ja Papua-Uusi-Guineassa onkin jo runsaasti tartunnan saaneita.
Talous ja kaupankäynti
Papua-Uusi-Guinealla on paljon mineraaleja ja luonnonvaroja, mutta läpipääsemättömät sademetsät ja erittäin jyrkät vuoret tekevät luonnonvarojen hyödyntämisestä hankalaa. Maatalous on tärkein elinkeino. Yli 70 prosenttia asukkaista harjoittaa yksinkertaista maanviljelyä omiin tarpeisiinsa, mikä ei synnytä talouskasvua. Pienemmät plantaasit viljelevät kahvia, kaakaota ja puuvillaa vientiä varten ja maa on riippuvainen ulkomailta tuoduista elintarvikkeista. Suuret puutavara-, kalastus- ja kaivosyritykset ovat ulkomaalaisten omistuksessa, ja taloudellinen voitto siirtyy näin ollen pois maasta. Papua-Uusi-Guinea kärsi voimakkaasta kuivuudesta vuonna 1997 El Niño -sääilmiön yhteydessä, mutta pitkäaikaisella osallistumisella Maailmanpankin ja Valuuttarahaston eri ohjelmiin, maa on onnistunut saamaan taloutensa jaloilleen. Papua-Uusi-Guinea on kuitenkin riippuvainen ulkomaisista avustuksista.
Other country profiles
Maanosa/alue
Tyynenmeren alue
Melanesia
Satelliittikuvat
Ok Tedin kaivos
Jäsenyys/osallisuus
APEC
G77
IMF
Kansainyhteisö
Maailmanpankki
NAM
SIDS
YK
Papua-Uusi-Guinea liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1975.
Pääkaupunki:
Port Moresby
Etniset ryhmät:
Melanesialaiset, papualaiset, negritot, mikronesialaiset, polynesialaiset
Kieli:
Pidgin, englanti, valtava määrä paikallisia kieliä
Uskonto:
Protestantit 69 %, katoliset 27 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 4 %