Paraguay
Paraguayn tasavalta
Paraguay on yksi Etelä-Amerikan harvimmin asutetuista valtioista. Maata hallitsi kolme vuosikymmentä diktaattori Alfredo Stroessner, mutta hänet karkoitettiin 1989. Vallankumous ei kuitenkaan tuonut poliittista vakautta maahan, vaan myöhemmät sisäiset erimielisyydet johtivat varapresidentin murhaan, presidentin eroon ja vallankumousyritykseen.
Päivitetty viimeksi 22.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Paraguay on sisämaanvaltio Etelä-Amerikassa. Sen rajanaapureina ovat idässä Brasilia, etelässä Argentiina ja pohjoisessa Bolivia. Pääkaupunki Asunción sijaitsee maan lounaisosassa. Maan itäosat ovat reheviä metsien ja niittyjen peittämiä kukkuloita, kun taas läntinen Paraguay on lähinnä kuivaa preeriaa. Maan jakaa kahtia tärkeä vesireitti Paraguay-joki, joka oli pitkään ainoa väylä ulkomaille. Muita merkittäviä jokia ovat Pilcomayo sekä Paraná, jonka jokilaakso ennen yhtymistään Paraguay-jokeen muodostaa syvän kanjonin Paraguayn ja Argentiinan rajalla. Maan ilmasto on osittain trooppinen ja osittain leuto. Runsas kasvillisuus keskittyy sademäärien tapaan itäosiin ja vähenee kohti savannimaista länttä.
Paraguayn metsäteollisuutta alettiin kehittää vuonna 1973 perustetun kansallisen metsäpalvelun puitteissa. Nykyään metsiä uhkaa maatalouden laajeneminen, ja arvioiden mukaan noin kolmasosa maan metsäpinta-alasta on menetetty, mikä kiihdyttää eroosiota. Myös veden saastuminen teollisuuden vuoksi on paikoin ongelmana.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Paraguay, tarvitsisimme 1.8 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Nykyisellä Paraguayn alueella eli ennen kolumbialaista kulttuuria useita sotaisia paimentolaisheimoja, jotka puhuivat guaranin kieltä. Heimot harjoittivat myyttistä polyteististä uskontoa, joka sekoittui myöhemmin tulleeseen kristinuskoon. Espanjalainen tutkimusmatkailija Juan de Salazar perusti nykyisen pääkaupungin Asunciónin 1537, ja kaupungista tuli espanjalaisen siirtomaavallan keskus maassa. Paraguay itsenäistyi Espanjasta kaatamalla siirtomaahallinnon vuonna 1811.
Maan varhaisina kehitysvuosina Paraguayta hallitsi kolme voimakasta johtajaa, jotka rakensivat vahvaan hallitsijaan perustuvan valtamuodon. Heistä viimeinen johti Paraguayn sotaan Argentiinaa, Uruguayta ja Brasiliaa vastaan vuosina 1864–1870, ja Paraguay menetti puolet väestöstään. Maassa oli sodan seurauksena brasilialaismiehitys vuoteen 1874 asti. 30- ja 40-luvuilla Paraguayn politiikkaa määrittivät Argentiinan kanssa käyty Chacon sota, sisällissota, diktaattorivallat sekä poliittinen epävakaisuus. Vuonna 1954 vallan sai kenraali Alfredo Stroessner. Alun perin hänen oli tarkoitus täydentää edeltäjänsä kesken jäänyt kausi, mutta hänet valittiin presidentiksi uudelleen 7 kertaa armeijan ja johtavan puolueen tuen turvin. Hänen 35-vuotisella kaudellaan mielipiteenvapautta rajoitettiin ja hallituksen vastustajia vainottiin kansallisen turvallisuuden ja kommunisminvastaisuuden nimissä. Vaikka vuonna 1967 muutettu perustuslaki antoi Stroessnerin hallitukselle jonkinlaisen laillisen pohjan, Paraguay eristäytyi kansainvälisestä yhteisöstä. Valta vaihtui vuonna 1989 sotilasvallankaappauksessa, mutta johtava Colorado-puolue pysyi vallassa. Presidentiksi valittiin kenraali Andres Rodriguez, joka pyrki paikkaamaan välejä kansainvälisen yhteisön kanssa. Perustuslakia muutettiin demokraattisemmaksi vuonna 1992, ja seuraavana vuonna Paraguay sai ensimmäisen siviilipresidenttinsä lähes 40 vuoteen.
Yhteiskunta ja politiikka
Paraguayn voimakkaasti keskitetty hallitusmuoto muuttui täysin vuoden 1992 perustuslain myötä, joka toi maahan vallan kolmijaon. 5-vuotiskaudelle valittava presidentti nimittää hallituksen ja toimii valtionpäämiehenä sekä hallituksen johtajana. Kaksikamarinen kongressi koostuu 80-jäsenisestä edustajainhuoneesta ja 45-jäsenisestä senaatista, jotka valitaan samanaikaisesti presidentinvaalien kanssa. Korkein oikeus on tuomiovallan kärki. Paraguayn jokaista 17 piirikuntaa johtaa vaalein valittava kuvernööri.
Maata yli 60 vuotta dominoineen Colorado-puolueen väistyttyä demokratian tieltä Paraguayssa on pidetty vapaita vaaleja, ja presidentin valtaoikeudet ovat rajalliset.
Talous ja kaupankäynti
Paraguaylla on suuri epävirallinen markkinasektori, joka sisältää maahantuotujen tuotteiden uudelleenvientiä sekä tuhansien pienyritysten ja katumyyjien kaupallista toimintaa. Erityisesti syrjäseuduilla suuri osa väestöstä saa elantonsa maataloudesta, usein toimeentulopohjalta. Harmaan talouden vuoksi tarkkoja taloustilastoja on vaikea tuottaa, mutta asukaslukuun suhteutettuna reaalitulojen määrä on pysynyt 80-luvun tasolla. Paraguayn talous kasvoi voimakkaasti vuodesta 2003 vuoteen 2008 hyödykkeiden kysynnän, korkean kauppahinnan ja suotuisten sääolosuhteiden auttamana. Maa on kuudenneksi suurin soijantuottajavaltio. Vienti supistui kuitenkin jo ennen kansainvälistä taloustaantumaa kuivuuden vuoksi vuonna 2008, ja kaupan hidastuttua valtio teki mm. taloutta edistäviä veroratkaisuja elvyttääkseen markkinoita. Poliittinen epävakaus, korruptio ja puutteellinen infrastruktuuri ovat talouskasvun suurimpia esteitä.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Asunción
Etniset ryhmät:
mestitsit 95%, muut 5%
Kieli:
espanja (virallinen), guarani (virallinen)
Uskonto:
roomalaiskatoliset 89,6%, protestantit 6,2%, muut kristityt 1,1%, muut tai määrittämättömät 1,9%, ei uskontoa 1,1%
Amerikka
Etelä-Amerikka
Satelliittikuvat
Iguazún kansallispuisto
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
LLDC-maat
Maailmanpankki
WTO
YK
Paraguay liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.