Peru
Perun tasavalta
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Peru on Etelä-Amerikan viimeiseksi itsenäistynyt maa. Perussa on pitkään ollut poliittisia levottomuuksia ja sen taloudellinen tilanne on ollut heikko, mutta viime vuosien aikana tilanne on muuttunut parempaan suuntaan.
Maantiede ja ympäristö
Andien vuoristo jakaa Perun kolmeen eri alueeseen. Kuivat rannikkoalueet vuoriston länsipuolella muodostuvat kapeista tasangoista, joilla sataa vähän ja joilla vuodenaikojen vaihtelut ovat vähäisiä. Ylämaan ilmasto on kostea, alueella sataa useasti ja siellä on kylmempää kuin muualla maassa. Andien vuoriston itäpuolella ilmasto on trooppinen, lämpötilat ovat korkeita ja sadekausina sataa paljon. Perun ilmastoon vaikuttaa jossakin määrin myös kylmä Humboldtin merivirta, joka tekee maasta erityisen haavoittuvaisen El Niñon kaltaisille, meren lämpötilojen muutoksista johtuville säähäiriöille. Näistä muutoksista aiheutuu kielteisiä seuraamuksia sekä kalastuselinkeinolle että mantereen ilmastolle. Perulla on paljon luonnonvaroja ja sen sodanjälkeinen nopea teollistuminen on aiheuttanut huomattavaa ilman ja veden saastumista. Myös sademetsien hakkuut lukeutuvat Perun ympäristöongelmiin.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Peru, tarvitsisimme 0.8 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Noin 3000-1800 eKr. kasvoi Perun rannikolle Norte Chicon sivilisaatio, joka oli ensimmäinen järjestäytynyt yhteiskunta Etelä-Amerikassa. Samaan aikaan Andien vuoristoon perustettiin hyvin organisoituja kaupunkivaltioita, ja 800-luvulla Moche-sivilisaatio aloitti terassien ja kastelujärjestelmän rakentamisen vuorten rinteille, jotka ovat käytössä vielä tänäkin päivänä. 1100-luvulla Cuzcon kaupungin ympärille rakentui Inka-valtakunta ja seuraavien 300 vuoden aikana inkat valloittivat lähes kolmasosan Etelä-Amerikasta. Espanjalaiset valloittivat Cuzcon vuonna 1532 ja sittemmin lyhyessä ajassa koko valtakunnan. Seuraavien vuosisatojen aikana alueelle rakennettiin kaivoksia ja plantaaseja, joissa työvoimana käytettiin pääosin paikallisia orjia. Lukuisten siirtomaaherroja vastaan tehtyjen kapinoiden seurauksena maa itsenäistyi vuonna 1821 viimeisenä Etelä-Amerikan maana. 1800-luvulla Peru oli osallisena lukuisiin rajakonflikteihin ja suurta osaa 1900-luvusta leimasivat sortohallinnot, ennen kuin maa siirtyi demokratiaan vuonna 1980.
Yhteiskunta ja politiikka
Peru on demokraattinen tasavalta, jossa presidentti nimittää pääministerin ja hallituksen. Sekä presidentti että kansalliskokous valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Sotien jälkeen Peru on ollut vuoron perään joko sotilasjuntan tai demokraattisen hallituksen johtama. Viimeisin sotilashallinto syrjäytettiin vuonna 1979. Maa kärsi poliittisesta epävakaudesta 1980- ja 90-luvuilla huumekaupan ja vasemmistoradikaalien sissiryhmien (Loistava polku ja Tùpac Amarun) iskuista johtuen. Presidentti Alberto Fujimorisin kymmenen vuotta kestäneen hallintokauden aikana maan talous kääntyi koko 1990-luvun aikana voimakkaaseen nousuun ja myös huumekauppa väheni jonkin verran. Fujimorisin yhä autoritäärisemmäksi muuttunut hallintotapa johti kuitenkin hänen syrjäyttämiseensä, vaikka hän voittikin vuoden 2000 vaalit. Perun tärkeimpiä poliittisia haasteita ovat huumeliiketoiminnan lopettaminen, lisääntyvän työttömyyden hallintaan saaminen ja huonon infrastruktuurin parantaminen. Myös suhteita naapurimaihin halutaan kohentaa.
Talous ja kaupankäynti
Perun tärkeimpiä vientituotteita ovat kalajauho, sokeri, kahvi ja mineraalit. Peru tuo maahan koneita, metalleja ja erinäisiä elintarvikkeita. Maan talous on heilunut laidasta laitaan sotien jälkeisinä vuosina. 1960-luvulla Perun talous kasvoi voimakkaasti kaivostoiminnan ja kalastuksen johdosta, kun taas 1980-luvulla maa joutui talouskriisiin vientituotteiden markkinahinnan laskiessa voimakkaasti. Kattavien 1990-luvun talousuudistusten jälkeen laukkaava inflaatio saatiin aisoihin, mutta suuri osa taloudellisesta toiminnasta jatkuu yhä taloudellisen järjestelmän ulkopuolella. Tästä pahimpana esimerkkinä on huumekauppa. Turismi on ollut kasvussa sen jälkeen kun turvallisuus- ja terveystilanne on parantunut, mutta sen antamat tulot ovat yhä vain pieni osa maan bruttokansantuotteesta (BKT). Myös vaikeat liikennneolosuhteet asettavat suuria haasteita Perun taloudelliselle kasvulle.
Other country profiles
Maanosa/alue
Amerikka
Etelä-Amerikka
Jäsenyys/osallisuus
APEC
G77
Ihmisoikeusneuvosto
IMF
Maailmanpankki
NAM
YK
Peru liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.
Pääkaupunki:
Lima
Etniset ryhmät:
Amerikanintiaanit 45 %, mestitsit 37 %, valkoiset 15 %, muut 3 %
Kieli:
Espanja, ketšua, aimara, lisäksi paikallisia amazonilaisia kieliä
Uskonto:
Katoliset 81 %, seitsemännen päivän adventistit 2 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 17 % (tiedot vuodelta 2003)