Ranska

Ranska on yksi Euroopan suurimmista ja rikkaimmista maista ja se on tärkeä Euroopan Unionin jäsenmaa. Ranskalaisten elintaso on erittäin korkea, mutta maan työttömyys on kasvussa.

Päivitetty viimeksi 06.11.2006

Maantiede ja ympäristö

Ranska koostuu kolmesta eri alueesta, jotka ovat luoteisosan alankoalue, maan keski- ja eteläosien keskiylänkö ja Pyreineitten ja Alppien vuoristot maan lounais- ja kaakkoisosissa. Ranskan maiseman halkaisevat monet suuret joet kuten Rhône, Loire ja Seine, jotka ovat olleet tärkeitä liikenneväyliä monien vuosisatojen ajan. Atlantin ja Välimeren vastaiset rannikkokaistaleet koostuvat kallioista, pitkistä hiekkarannoista ja monista luonnollisista satamista, joiden ympärille suuret kauppakaupungit ovat rakentuneet.

Maan pohjoisosassa vallitsee tyypillinen Pohjois-Atlantin ilmasto runsaine ympärivuotisine sateineen ja vähäisine vuodenaikojen vaihteluineen. Eteläosissa maata taas vallitsee tyypillinen Välimeren ilmasto eli alueella sataa vähemmän ja kesät ovat lämpimämpiä. Teollisuuden saastepäästöjen seurauksena suuri osa juomavesilähteistä on voimakkaasti saastuneita. Päästöt aiheuttavat myös happamia sateita ja huonontavat suurempien kaupunkien ilmanlaatua. Ranska aloitti ympäristön suojelun 1970-luvulla. Vaikka päästömäärät ovat vähenemään päin, ovat maan hiilidioksidipäästöt yhdet maailman korkeimmista.

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Ranska, tarvitsisimme 2.8 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Nykyinen Ranska liitettiin Rooman valtakuntaan 50 eKr. roomalaisten ja gallialaisten eli kelttien välisten pitkien taistelujen jälkeen. 400-luvulla tapahtuneen Rooman valtakunnan romahtamisen jälkeen frankkien germaaniheimo otti alueen hallintaansa, mikä johti Kaarle Suuren johtaman Frankkien valtakunnan perustamiseen 700-luvun lopulla. Kaarle Suuren pojanpojat jakoivat valtakunnan kolmeen osaan Verdunin sopimuksella vuonna 834, jolloin luotiin perusta nykyisille Ranskan, Saksan ja Italian valtioille. Keskiajalle tyypillinen feodalismin aiheuttama hajaannus pirstoi Ranskaa niin, että vasta Englantia vastaan soditun satavuotissodan (1337-1453) aikana Ranskan kuningas sai maassa ohjat käsiinsä ja valtakuntansa aiempaa yhtenäisemmäksi. 1500-luvun uskonnollisten reformipyrkimysten myötä Ranska joutui uskontosotien kierteeseen niin kotimaassa kuin myös osallistumalla Saksassa raivoavaan 30-vuotiseen sotaan. Voitto Saksassa teki Ranskasta sotilasmahdin ja auttoi Ranskan kuninkaita hankkimaan käsiinsä itsevaltiuden kotimaassa. Itsevaltius päättyi vuoden 1789 veriseen vallankumoukseen, jossa kymmeniä tuhansia ihmisiä surmattiin ja maan kuningaspari menetti ensin valtansa ja myöhemmin vielä päänsä giljotiinissa. Muutamaa vuotta myöhemmin kenraali Napoleon Bonaparte nousi valtaan ja kruunasi itsensä lopulta Ranskan keisariksi. Napoleon aloitti sodan lähes kaikkia muita eurooppalaisia valtioita vastaan, mutta hävisi kärsittyään lopullisen tappion Waterloon taistelussa vuonna 1815. Monarkia palautettiin Ranskaan, mutta 1800-luvun peräti kahden uuden vallankumouksen ja yhden hävityn sodan jälkeen Ranskasta tehtiin lopullisesti tasavalta vuonna 1870. Samoihin aikoihin Ranskassa tehtiin suuria sosiaalisia uudistuksia, maa alkoi nousta teollisuusmaiden eturiviin ja se alkoi hankkia siirtomaikseen suuria maa-alueita Pohjois-Afrikasta ja Aasiasta. Ranska soti molemmissa maailmansodissa voittajien puolella ja säilytti sodanjälkeisessä maailmassa asemansa merkittävänä kansainvälisen politiikan osapuolena.

Yhteiskunta ja politiikka

Ranskaa hallitsee presidentti, joka on sekä maan päämies että pääministeri, joka johtaa hallitusta. Ranskan politiikkaa leimaavat maltilliset vasemmisto- ja oikeistopuolueet, jotka ovat vuoron perään hallitusvastuussa, mikä kuitenkaan ei yleensä ole johtanut suuriin poliittisiin muutoksiin Ranskan politiikassa. Valtiovallan rooli on ollut perinteisesti voimakas ja julkinen hallinto on erittäin laaja. Tämä rasittaa valtion taloutta, mutta se on myös johtanut yhden maailman parhaimman terveydenhuoltojärjestelmän syntyyn. Julkisen sektorin hyvä työllisyystilanne on kuitenkin voimakas vastakohta muutoin vallitsevalle korkealle työttömyydelle, joka on jo vuosia ollut noin kahdeksan prosentin luokkaa. Suuret taloudelliset tuet maan kilpailukyvyttömälle maataloudelle aiheuttavat Ranskalle monia hankaluuksia. Ranskan voimakkaat ammattiliitot lakkoilevat usein ja lakot voivat olla viikkojen pituisia. Ranskan siirtolaisväestö on yksi Euroopan suurimmista ja monilla kaupungeilla on ongelmia siirtolaisten integroimisessa osaksi ranskalaista yhteiskuntaa, mikä on johtanut eristyneiden siirtolaisyhteisöjen syntyyn. Ranska on yksi Euroopan Unionin tärkeimmistä perustajamaista, ja sillä on myös paljon valtaa YK:n turvallisuusneuvostossa sen pysyvänä jäsenenä.

Talous ja kaupankäynti

Ranska on yksi maailman suurimmista talousmahdeista ja sen taloudellinen järjestelmä on tehokas ja uudenaikainen. Perinteiset teollisuudenalat kuten tekstiiliteollisuus ja terästeollisuus ovat viime vuosien aikana saaneet väistyä huipputekniikan, tietokoneteollisuuden ja avaruusteknologian tieltä. Ranskasta on hiljalleen kehittynyt suuri palvelualan toimija ja sen monipuolinen maatalous on tehnyt maasta yhden maailman suurimmista maataloustuotteiden viejistä. Valtio on perinteisesti omistanut suuren osan tärkeimmistä teollisuuslaitoksista, mutta viime vuosina yhä useammat sektorit on yksityistetty, ammattiyhdistysten äänekkäästä vastustuksesta huolimatta. Kallis ja kankea hyvinvointijärjestelmä rasittaa valtion kassaa, ja Ranskalla onkin ollut viime vuosina vaikeuksia pitää budjettialijäämänsä Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n määrämissä rajoissa. Valtion on ollut pakko ottaa suuria lainoja kattaakseen budjetin alijäämän. Ranskan valtionvelka on kooltaan jo kaksi kolmasosaa maan bruttokansantuotteesta, mikä osaltaan jarruttaa taloudellista kasvua ja vähentää viranomaisten toimintamahdollisuuksia.

Muita maaprofiileita

• BBC country profile
• CIA World Factbook