Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta
Ruotsi on suurin ja väkirikkain Pohjoismaa. Maailmalla Ruotsi tunnetaan puolueettomana ja vakaana korkean elintason maana.
Päivitetty viimeksi 22.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Ruotsin pinta-ala on yli 450 000 neliökilometriä ja se on Pohjoismaiden suurin maa. Pohjoisosissa on tunturialueita ja ylänköä. Maan keskiosissa on rannikon tuntumassa paljon hedelmällisiä viljelyalueita, mutta myös maan suurimpia teollisuuskeskittymiä. Etelässä asutus on tiheintä ja siellä harjoitetaan maataloutta. Ilmasto vaihtelee maan eri osissa. Pohjoisessa talvet ovat kylmiä ja lumisia, mutta kesät ovat usein lämpimiä. Etelässä ilmasto on leuto vuoden ympäri. Atlantin Golfvirran ansiosta Ruotsin ilmasto on lämpimämpi kuin vastaavilla leveysasteilla muualla maailmassa.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Ruotsi, tarvitsisimme 3.3 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Viikinkiaika 700-luvun lopulta 1000-luvun puoliväliin on tärkeä vaihe Ruotsin vanhassa historiassa. Skandinaviasta tulleet viikingit aiheuttivat ryöstöretkillään tuhoa ympäri Eurooppaa. He jättivät vaikutuksensa mm. englannin kieleen. Arkeologisten löytöjen perusteella skandinaavit kävivät kauppaa ja tekivät ryöstöretkiä Euroopassa jo tätä ennen. Vuodesta 1397 lähtien Ruotsi oli valtioliitossa Tanskan ja Norjan kanssa. Näiden muodostama Kalmarin Unioni kesti vuoteen 1523, jolloin Kustaa Vaasa irtautui liitosta ja Ruotsi itsenäistyi. Sata vuotta myöhemmin Ruotsi sai hiljalleen paljon vaikutusvaltaa Itämeren alueella ja siitä tuli eurooppalainen suurvalta. Maa teki aluevalloituksia muun muassa Suomen alueella – tosin nykyisen Suomen länsiosat Ruotsi oli valloittanut jo 1200-luvulla.. Alueen laajenemisen myötä myös Ruotsin vihollisten määrä kasvoi. Venäjästä tuli sen suurin vihollinen ja vastapeluri taisteluissa Itämeren alueen herruudesta. Vuonna 1709 Ruotsi kärsi Venäjää vastaan tappiot suuressa Pohjan Sodassa ja menetti suurvalta-asemansa. Vuosina 1814–1905 Ruotsi ja Norja olivat valtioliitossa. Sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa Ruotsi olio puolueeton ja se on pyrkinyt myös sotien jälkeen säilyttämään puolueettomuutensa. Vuonna 1995 Ruotsista tuli EU:n jäsen.
Yhteiskunta ja politiikka
Ruotsi on perustuslaillinen monarkia. Kuningas Kaarle XVI Kustaa on virallinen valtionpäämies, mutta hänellä ei ole käytännön valtaa. Lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti, Riksdagen. Hallituksella on toimeenpanovalta, ja riippumattomien tuomioistuinten käyttäessä tuomiovaltaa Ruotsissa on käytössä vallan kolmijakoperiaate. Kansanedustajat valitaan nelivuotiskausiksi ja parlamentti valitsee pääministerin. Vuodesta 2008 lähtien globaali talouskriisi on hallinnut poliittista keskustelua. Vaikka Ruotsin taloutta pidetäänkin yhä vahvana, tämänhetkinen taantuma on Ruotsissa pahin sitten toisen maailmansodan. Työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvusta ollaan huolissaan. Ruotsissa on Euroopan toiseksi korkein nuorisotyöttömyysaste Espanjan jälkeen.
Talous ja kaupankäynti
Suuret metsät, mineraalivarannot ja vesivoima ovat luoneet perustan Ruotsin teollisuudelle. Ruotsi on Pohjoismaista teollisuusvaltaisin. Länsimaissa Ruotsin teollisuus on ollut monella tavalla uraauurtavaa. Konepajateollisuus, esimerkiksi kulkuneuvojen tuotanto, muodostaa noin puolet teollisuuden kokonaisviennistä. Ruotsissa on sekatalous, jossa julkinen sektorin rooli on vahva. Tämä näkyy erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa ja muissa julkisissa palveluissa. Ruotsin talous on yksi maailman vientivetoisimmista, ja globaali finanssikriisi onkin iskenyt Ruotsiin voimakkaasti. Hallituksen vastaus taantumaan on ollut lisätä kysyntää kasvattamalla valtion budjettia. Investointeja on tehty erityisesti infrastruktuuriin ja terveydenhuoltoon.
Muita maaprofiileita
Maanosa/alue
Eurooppa
Pohjois-Eurooppa
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
EU
Euroopan neuvosto
IMF
Maailmanpankki
OECD
WTO
YK
Ruotsi liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1946.
Pääkaupunki:
Tukholma
Etniset ryhmät:
ruotsalaisia, suomalaisia, saamelaisia, jugoslaaveja, tanskalaisia, norjalaisia, kreikkalaisia, turkkilaisia
Kieli:
ruotsi (virallinen kieli), saamea ja suomea puhuvia vähemmistöjä
Uskonto:
luterilaisia 87%, muita 13%
Government:
Kuningaskunta