Saksa
Saksan liittotasvalta
Saksa on väestöltään yksi Euroopan suurimmista maista ja sillä on ollut merkittävä asema Euroopan historiassa.
Päivitetty viimeksi 09.02.2009
Maantiede ja ympäristö
Saksa jakautuu maaperältään kolmeen erilaiseen maastotyyppiin- Pohjois-Saksan rannikon Pohjanmereen ja Itämereen suuntautuviin alankoalueisiin, maan keskiosan vuoristoalueisiin ja kauimpana etelässä vuoristoalueeseen, joka muodostaa Alppien pohjoisimman osan. Näiden alueellisten erojen johdosta maan ilmasto vaihtelee pohjoisen lauhkeasta rannikkoilmastosta tyypilliseen keski-eurooppalaiseen sisämaailmastoon kauempana etelässä. Eteläisen ja pohjoisen Saksan korkeuserot aiheuttavat myös suuria lämpötilaeroja, mutta suurimmat vuodenaikojen vaihtelujen väliset lämpötilaerot saavutetaan etelän uloimmilla vuoristoaueilla, kun taas lämpötilaerot tasaantuvat pohjoista kohti liikuttaessa. Saksan maisemaa halkovat lukuisat joet, joiden merkitys on ollut keskeinen eurooppalaiselle kaupankäynnille. Suuri osa maata on saastunut raskaan teollisuuden aiheuttamien happamien sateiden ja maaperän huonontumisen takia. Erityisesti entisellä Itä-Saksan alueella on saasteongelmia, koska alueella ei ollut moniin vuosikymmeniin ympäristön suojeluun tähtäävää lainsäädäntöä.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Saksa, tarvitsisimme 2.8 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Roomalaiset perustivat lukuisia siirtokuntia nykyisen Saksan alueelle Kristuksen syntymän aikoihin, mutta frankkien germaaniheimo otti alueen hallintaansa 400-luvulla. Frankit hallitsivat suuria osia Keski-Euroopasta 800-luvulle asti, jolloin alue jaettiin pienempiin kuningaskuntiin, joista monet Euroopan kansallisvaltiot kehittyivät myöhemmin. Nykyisen Saksan alueelle syntyi Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, joka säilyi hajanaisuudestaan huolimatta koossa aina 1800-luvun alussa alkaneisiin Napoleonin sotiin asti. Keisarikunnan raunioille syntyneiden pienten saksalaisvaltioiden poliittiset ja taloudelliset liitot 1800-luvulla pohjustivat vuonna 1871 tapahtunutta Saksan keisarikunnan perustamista. Perustamisen kapellimestarina toimi suurimman saksalaisvaltion Preussin "rautakansleri" Otto von Bismarck ja keisarikunnan ensimmäiseksi keisariksi nousikin Preussin Wilhelm I. Tuolloinen keisarikunta, jonka ydinalue Preussi kuuluu nykyään Puolalle, perusti myöhemmin useita siirtokuntia Afrikkaan. Tappio ensimmäisessä maailmansodassa romahdutti Saksan keisarikunnan, joka korvattiinkin niin sanotulla Weimarin tasavallalla. Saksa joutui luovuttamaan suuria maa-alueita ja maksamaan sotakorvaksia rauhanehtojen mukaisesti. Nämä kovat vaatimukset myötävaikuttivat Adolf Hitlerin johtaman kansallissosialismin kasvuun 1930-luvun alkupuolella. Vuonna 1939 Saksa aloitti toisen maailmansodan miehittämällä Puolan. Saksan hävittyä toisen maailmansodan se miehitettiin ja sotaa seurannut Kylmän sodan kausi johti Saksan jakamiseen kahtia kommunistiseen Itä-Saksaan ja länsimaiseen, demokraattiseen Länsi-Saksaan. Useiden vuosikymmenten jälkeen erillisistä valtioista syntyi yhteinen Saksan liittotasavalta vuonna 1990.
Yhteiskunta ja politiikka
Yhdistyneessä Saksassa on voimassa länsisaksalainen perustuslaki vuodelta 1949. Sen mukaan liittovaltion parlamentti säätää 16 osavaltiosta koostuvan liittotasavallan lait, vaikka osavaltioilla onkin tietyssä määrin itsenäistä päätösvaltaa. Maan virallinen päämies on liittopresidentti, mutta todellisuudessa suurin osa vallasta kuuluu liittokanslerille, joka johtaa hallitusta. Politiikkaa hallitsevat sosiaalidemokraattinen SDP-puolue ja kristiollisdemokraattinen CDU, joka on muodostanut useita koalitiohallituksia maan yhdistymisen jälkeen. Saksa on kehittynyt hyvinvointivaltio ja sen demokratia on vakaa. Vaikka Saksa on nykyään yhdistynyt valtio, aiemmat itäsaksalaiset osavaltiot ovat yhä kaukana jäljessä läntisten alueiden sosiaalisesta ja taloudellisesta kehityksestä. Maa on yksi Euroopan Unionin perustajamaista ja sillä on nykyään merkittävä rooli alueellisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Viime vuosina Saksan asevoimat ovat osallistuneet kansainvälisiin sotilaallisiin operaatioihin, ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen.
Talous ja kaupankäynti
Suurimman osan sodanjälkeisestä ajasta Saksa on ollut yksi maailman suurimmista talousmahdeista. Tavallisesti vain USA ja Japani ovat olleet sen edellä tällä sektorilla. Saksan taloudellinen mahti perustuu etupäässä hyvin toimivaan vientiteollisuuteen, joka tuottaa kaikkea mahdollista mikroelektroniikasta autojen tietokoneisiin ja teollisuuskoneisiin. Maalla ei ole paljoa luonnonvaroja ja se joutuu tuomaan sekä energiaa että teollisuuden raaka-aineita ulkomailta. Saksan yhdistymisen jälkeen maa koki suuria taloudellisia vaikeuksia siirtymäkauden aikana, jolloin aiemmet itäsaksalaiset alueet muutettiin osaksi modernia markkinataloutta. Osavaltioiden välillä on yhä suuria sosiaalisia ja taloudellisia eroja, ja työttömyysaste on huomattavasti korkeampi maan itäosissa. 2000-luvun alussa Saksalla oli useiden vuosien ajan ongelmia täyttää Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n vaatimuksia siitä, että budjetin ylijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttiyksikköä. Kattavien uudistusten jälkeen tilanne on kohentunut, ja Saksan talous oli viimeisinä vuosina ennen vuoden 2008 taantumaa tasaisessa kasvussa.
Muita maaprofiileita
Maanosa/alue
Eurooppa
Länsi-Eurooppa
Satelliittikuvat
Musta kolmio
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
EU
Euroopan neuvosto
G20
G8
Ihmisoikeusneuvosto
IMF
Maailmanpankki
NATO
OECD
WTO
YK
Saksa liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1973.
Pääkaupunki:
Berliini
Etniset ryhmät:
Saksalaiset 91.5%, turkkilaiset 2.4%, muut 6.1%
Kieli:
Saksa
Uskonto:
Protestanttikristityt 34%, katoliset 34%, muslimit 3.7%, muut 28.3%
Government:
Liittotasavalta