Serbia
Serbian tasavalta
Verisen 90-luvun jälkeen Serbia on alkanut nousta jaloilleen niin taloudellisesti kuin poliittisestikin.
Päivitetty viimeksi 11.07.2012
Maantiede ja ympäristö
Maantieteellisesti Serbia voidaan jakaa pohjoisen alankoihin ja etelän ylänköihin. Ylängöt muodostuvat eteläisten Alppien ja itäisten Karpaattien sekä Balkanin vuoristojen väliin. Serbian korkein vuori on Daravica (2656 m). Tonavan halkomat alangot ovat nurmettunutta tasankoa. Vuoren rinteillä kasvaa kastanja, pyökki, vaahtera sekä sypressi ja aleponmänty. Yli 2000 metrin korkeuteen saakka kasvaa havumetsää. Jotkut osat Serbiaa ovat alttiita maanjäristyksille.
Taloudellisesti tärkein osa maasta pohjoisen tasangot Tonavan, Tiszan ja Savan ympärillä. Pohjoisessa vallitsee mannermainen ilmasto kylmine talvineen ja kuumine, kosteine kesineen. Serbian keskiosassa on sen sijaan välimerellinen ilmasto, eli kuumat ja kuivat kesät sekä suhteellisen kylmät ja lumiset talvet.
Serbian ympäristöongelmia ovat erityisesti ilmanlaadun pilaantuminen Belgradissa ja muissa teollisuuskaupungeissa. Myös vesien saastumisesta on tullut ongelma, kun teollisuusjätteitä päästetään jokiin.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Serbia, tarvitsisimme 1.3 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Serbiassa on ollut ihmisasutusta 8000 vuotta. Alue oli osa Rooman valtakuntaa ja 600-luvulla slaaviheimot muuttivat alueelle pohjoisesta. Bysantti käännytti serbit ortodoksiseen uskoon 800-luvun lopulla. Upeat kirkot ja luostarit todistavat Serbian kulttuurin kukoistusajasta 1200 - ja 1300-luvuilla. Sen jälkeen Serbia joutui Turkin vallan alle lähes 500 vuodeksi. Suuruuden aikaa muisteltiin ja ihannointiin. Serbiasta tuli vuonna 1830 Turkin autonominen suurruhtinaskunta. Serbian tavoitteena oli alusta lähtien yhdistää kaikki serbit suuren Serbian valtion alle. Balkanin kapina Turkkia vastaan alkoi 1874 ja laajeni sodaksi, jossa Serbia valloitti laajoja alueita, kunnes hävisi Itävallalle ensimmäisessä maailmansodassa.
Se liittyi osaksi Jugoslaviaa vuonna 1918. Jugoslavia pysyi kasassa vuoteen 1992 saakka, jolloin Slovenia, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina ja Makedonia julistautuivat itsenäisiksi. Tämä johti verisiin sotiin Balkanilla. Väkivaltaisuuksien jälkeen Serbia ja Montenegro olivat ainoat jäljellä olevat maat Jugoslaviassa ja vuonna 2003 valtio vaihtoi nimensä "Serbia ja Montenegroksi", kunnes valtio lakkautettiin kolme vuotta myöhemmin.
Yhteiskunta ja politiikka
Vuonna 1989 presidentti Miloševićin ultra-nationalistinen hanke yhdistää kaikki serbialueet "Suur-Serbiaksi" johti väkivaltaan Balkanilla. Hanke toteutettiin sotilaallisella voimalla ja YK tuomitsi yrityksen vuonna 1992. Jugoslavian hajoamisesta muodostui siitä huolimatta verinen. Vuoden 1998 joukkomurhat Kosovon maakunnassa johtivat Naton pommituksiin Serbian joukkojen pysäyttämiseksi. Miloševićin vastustus lisääntyi voimakkaasti yhdeksänkymmentäluvun lopulla ja vuonna 2000 oppositio voitti parlamenttivaalit. Kun Milošević ole vieläkään suostunut eroamaan, häntä vastustavat ihmiset marssivat kaduille poliisin ja armeijan tukemana ja pakottivat hänet luopumaan vallasta. Serbia oli raunioina 13 vuotta kestäneen sodan ja huonon hallinnon takia.
Vuonna 2001 Milošević pidätettiin syytettynä korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä. Milošević luovutettiin kansainväliselle sotarikostuomioistuimelle ja hänestä tuli ensimmäinen sotarikoksista syytetty valtionpäämies. Oikeudenkäynti Miloševićia vastaan ei ollut valmis, kun hän kuoli Haagissa 2006. Muita Serbian johtajia ollaan pidätetty viime vuosina syytettyinä rikoksista ihmisyyttä vastaan, massamurhista, raiskauksista, hyväksikäytöistä, ryöstöistä ja etnisistä puhdistuksista Jugoslavian hajoamissotien aikana.
Vuonna 2008 Serbian maakunta Kosovo julistautui itsenäiseksi, minkä Serbia väitti olevan lain vastaista, mutta Kansainvälinen tuomioistuin hyväksyi julistuksen vuonna 2010.
Talous ja kaupankäynti
90-luvun sota ja Naton ilmapommitukset vuonna 1999 rampauttivat Serbian taloutta merkittävästi. Vuonna 2000 opposition voittaessa Serbian talous oli vain puolet siitä mitä se oli vuonna 1990. Kuitenkin siitä lähtien on tehty laajoja uudistuksia ja Serbian talous kasvaa hitaasti mutta vakaasti. Yksityistäminen on edennyt suurin harppauksin ja ulkomaiset sijoitukset kasvavat. Mutta Serbialla on edelleen vakavia taloudellisia haasteita: korkea työttömyys, kokemuksen puute, teknologinen viive teollisuudessa ja investointien puute. Serbia on hakenut EU-jäsenyyttä ja solmi kauppasopimuksen EU:n kanssa vuonna 2010. Serbia on myös hakenut Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenyyttä.
Köyhyys on suurinta etelä- ja kaakkoisosissa maata ja ero kaupunkien ja maaseudun elintasoissa on valtava. Vuonna 2010 talous kasvoi 1,7 prosenttia ja vienti yli 16 prosenttia.
Vuonna 2010 Serbia oli sijalla 60/169 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Belgrad
Etniset ryhmät:
Serbit 82.9%, unkarilaiset 3.9%, romanit (mustalaiset) 1.4%, jugoslavilaiset 1.1%, bosnialaiset 1.8%, montenegrolaiset 0.9%, muut 8% (2002)
Kieli:
serbi (virallinen) 88.3%, unkari 3.8%, bosnia 1.8%, romanin kieli 1.1%, muut 4.1%, tuntemattomat 0.9% (2002)
Uskonto:
Serbian ortodoksit 85%, katolilaiset 5.5%, protestantit 1.1%, muslimit 3.2%, määrittelemättömät 2.6%, muut, tuntemattomat ja ateistit 2.6% (2002)
Government:
Tasavalta
Eurooppa
Etelä-Eurooppa
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
Euroopan neuvosto
IMF
Maailmanpankki
YK
Serbia liittyi YK:n jäseneksi vuonna 2000.
Kosovo
Titon aikana Kosovon albaanit olivat nauttinut autonomian suomista vapauksista. Serbialaisen presidentin Slobodan Miloševićin aikana tilanne oli muuttui hyvin toisenlaiseksi: Koska Kosovon serbivähemmistö syytti albaaneja syrjinnästä, Kosovon autonomia peruttiin ja Milošević antoi serbeille korkeimman vallan Kosovossa. Tästä eivät Kosovan albaanit pitäneet ja osapuolten väliset väkivaltaisuudet kasvoivat. Lopulta konflikti levisi laajaksi sodaksi ja päättyi kansainvälisen yhteisön reagointiin ja NATO:n ilmaiskuihin serbejä vastaan. Kosovon parlamentti äänesti itsenäisyyden puolesta ja irrottautui Serbiasta helmikuussa 2008. Erityisesti vähemmistössä olevat Kosovon serbit (n.10%) pelkäävät edelleen turvallisuutensa puolesta.
Lue lisää