Seychellit
Seychellien tasavalta
Seychellit on Afrikan pienin valtio niin alueeltaan kuin väkiluvultaankin.
Päivitetty viimeksi 10.07.2012
Maantiede ja ympäristö
Seychellien saaristo sijaitsee Intian valtamerellä noin 1 600 kilometriä Afrikan mantereesta itään. Seychellit koostuu kahdesta saariryhmästä ja noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Maan suurin saari, Mahé, sijaitsee kaukana pohjoisessa. Eteläiseen saariryhmään kuuluu 83 korallisaarta, joista suurin osa on asumattomia ja tuskin vedenpinnan yläpuolella nousuveden aikaan. Pohjoisen saariryhmä koostuu graniittisaarista ja kapeista rannikkosuikaleista. Koholla olevaa sisämaata ympäröivät kirkkaat, kauniit rannat. Seychellien korkein kohta on 906 metriä merenpinnan yläpuolella.
Seychelleillä vallitsee trooppinen ilmasto, vähän kausivaihtelua ja se on trooppisen hirmumyrskyalueen ulkopuolella. Seychellinpalmu on kuuluisa kookoshedelmästään, joka on maailman suurin puussa kasvava hedelmä. Puun hedelmät voivat olla jopa puoli metriä pitkiä ja painaa 10-15 kiloa. Hedelmän kypsyminen kestää noin seitsemän vuotta. Hedelmiä kutsutaan meren kookoksiksi ("coco de mer"), sillä kun ne ajautuivat mantereelle kaukaisilta Seychelleiltä, niiden kuviteltiin kasvaneen meren pohjalla.
Historia
Seychellien asumattomat saaret kirjasi ylös ensimmäisenä portugalilainen merenkävijä Vasco da Gama vuonna 1502, mutta Itä-Afrikan rannikolla kauppaa käyneet arabit olivat luultavasti tienneet saarista jo pitkään ennen häntä. Brittiläiset valloittajat saapui saarille vuonna 1609 ja 100 vuotta myöhemmin Ranska syrjäytti britit saarien hallinnasta. Saaret liitettiin Ranskaan vuonna 1756. Ranskalainen asutus juurtui saarille vuonna 1768 ja he aloittivat saaren viljelyn käyttämällä afrikkalaista orjatyövoimaa. Britannia valtasi Seychellit vuonna 1794 ja sai ne virallisesti hallintaansa vuonna 1814 niin sanotussa Pariisin sopimuksessa.
Maailmansotien aikana Seychellien strateginen merkitys televiestinnän keskuksena korostui. Vuonna 1948 saarelle valittiin lainsäätävä edustusto. Vuonna 1964 muodostettiin ensimmäiset poliittiset puolueet. Maa sai itsenäisyyden vuonna 1975 ja täysi itsenäisyys saavutettiin seuraavana vuonna. Vuonna 1977 toteutettiin Albert Renén ja SPPF-puolueen vallankaappaus, minkä vaikutuksesta vuonna 1979 Seychelleille luotiin perustuslain muutoksella yksipuoluejärjestelmä. Maan hallitus selvisi useista vallankaappausyrityksistä ja vuonna 1981 myös Etelä-Afrikan palkkasotureiden hyökkäyksestä.
Yhteiskunta ja politiikka
Vuodesta 1977 vallassa olleet Albert René ja SPPF-puolue pehmensivät poliittista linjaansa 1990-luvun alussa ja vuonna 1991 Seychelleillä luovuttiin yksipuoluejärjestelmästä. Uusi perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1993. René toimi edelleen maan presidenttinä vuoteen 2004 saakka. SPPF on sittemmin voittanut vaalit Seychelleillä. Vuonna 2006 parlamentin päätöksellä kiellettiin poliittisten ja uskonnollisten järjestöjen radiotoiminta, mikä on herättänyt levottomuutta.
Presidentti René johti Seychellejä radikaalilla politiikalla. Maa on ollut Intian valtameren alueellisen yhteistyön kantava voima: se oli perustamassa Intian valtameren komissiota (IOC) vuonna 1983. Viime vuosina Seychellit on käynyt laajaa yhteistyötä Aasian ja erityisesti Kiinan kanssa. Seychellit toimii myös läheisessä yhteistyössä siihen historiallisesti liittyneiden suurvaltojen, Britannian ja Ranskan kanssa. Suhteet Yhdysvaltoihin eivät ole niin lämpimät Seychellien radikaalin ulkopolitiikan vuoksi. Seychellit vastustavat sotilaallisen suurvallan läsnäoloa Intian valtamerellä.
Talous ja kaupankäynti
Seychellien sijainti aiheuttaa tiettyjä rajoituksia taloudelliselle kehitykselle, erityisesti koska saariston on vaikea olla omavarainen elintarvikkeiden ja muiden teollisten tuotteiden suhteen. Silti maassa on yksi Afrikan korkeimmista keskituloista, korkea elintaso, sosiaalipalveluja ja vähän köyhyyttä. Talous perustuu pitkälti matkailutuloihin sekä kalastukseen ja erityisesti tonnikalan myyntiin.
Maan tiukasti säädelty matkailupolitiikka ei salli liikaa turisteja suhteessa väestöön, mutta maassa vierailee noin 200 000 matkailijaa vuodessa. Talous on riippuvainen matkailusta, mikä tekee Seychellit alttiiksi matkailumarkkinoiden heilahteluille. Maa onkin viime vuosina pyrkinyt kehittämään muitakin taloudellisia tukijalkoja.
Vuonna 2011 Seychellit oli sijalla 54/185 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Victoria
Etniset ryhmät:
Ranskalaisia, afrikkalaisia, intialaisia, kiinalaisia ja arabeja
Kieli:
Kreolin kieli 91.8%, englanti (virallinen) 4.9%, muut 3.1%, määrittelemättömät 0.2% (2002)
Uskonto:
Katolilaiset 82.3%, protestantit 7.5% (anglikaanit 6.4%, adventistit 1.1%), muut kristityt 3.4%, hindut 2.1%, muslimit 1.1%, muut ei-kristityt 1.5%, määrittelemättömät 1.5%, uskonnottomat 0.6% (2002)
Government:
Tasavalta
Afrikka
Itä-Afrikka
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
G77
IMF
Kansainyhteisö
Maailmanpankki
NAM
SADC
SIDS
YK
Seychellit liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1976.