Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Singapore |
| Etniset ryhmät: | Kiinalaistaustaiset 74%, malaijit 14%, intialaiset 9%, muut 3% |
| Kieli: | Englanti, mandariinikiina, malaiji ja tamili (viralliset kielet) |
| Uskonto: | Buddhalaiset 31%, kristityt 19%, muslimit 16%, taolaiset 9%, hindut 5%, muut ja uskonnottomat 20% |
| Väkiluku: | 6 110 100 (2025) |
| Valtiomuoto: | Tasavalta |
| Pinta-ala: | 719 km2 |
| Valuutta: | Singaporen dollari |
| BKT per asukas: | 150 689 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | 9. elokuuta |
Maantiede
Singapore on Kaakkois-Aasiassa Malakan niemimaan eteläkärjessä. Singapore on kaupunkivaltio viisikymmentä kilometriä leveällä saarella. Pääsaaren edustalla on pikkusaaria. Saarten eteläpuolella on Singaporensalmi. Sen toisella puolella on Indonesian saaristoja. Malakan niemimaalla Singaporen pohjoisnaapurina on Länsi-Malesia. Singaporen ja Malesian välissä on kaaren muotoinen parin kilometrin levyinen Johorensalmi. Salmen siltojen yli kulkee joka päivä satoja tuhansia malesialaisia, joiden työpaikka on Singaporessa.
Singaporen korkein kukkula kohoaa parisataa metriä meren pinnan yläpuolelle. Saarella on useita lyhyitä jokia. Jotkut niistä on padottu tekojärviksi. Lähes puolet Singaporen juoma- ja käyttövedestä saadaan keräämällä sadevettä patoaltaisiin. Merivedestäkin erotetaan makeaa vettä. Singaporessa on viisi suolanpoistolaitosta. Juoma- ja käyttövettä saadaan myös puhdistamalla jätevesiä uudelleen käytettäviksi. Kymmenen vuotta sitten iso osa Singaporen vedestä tuotiin Malesian puolelta.
Singapore on tiheään asuttu. Kaupungissa on suuria tornitaloja. Rakennuskelpoista ranta-aluetta on laajennettu täytemaalla. Meren pinnan kohoamista torjutaan rakentamalla suojavalleja. Alkuperäisluonnosta on vähän jäljellä. Jokivarsilla on kosteaa monilajista lehtimetsää. Mangrovepuut kasvavat rantavesissä. Sungei Bulohin kosteikon suojelualue on Johorensalmen rannalla katkarapujen kasvatusaltaiden vieressä. Siellä on saukkoja, haikaroita ja viheltäjäsorsia. Saukkopoikueet käyvät kaupungissakin. Kuvahakuvihje: Singapore otters.
Singaporessa on lämmin ja kostea ilmasto. Saaren ja kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat kymmenien metrien korkuisiksi rakennetut pystypuutarhat, joita kutsutaan superpuiksi. Ne ovat esimerkki luontoa jäljittelevästä kaupunkisuunnittelusta. Superpuut valaistaan iltaisin. Näky on kuin tieteiselokuvasta. Kuvahaku: Singapore superpuut, tai Singapore gardens by the bay.
Historia
Malakan niemimaalla on elänyt esi-ihmisiä jo satoja tuhansia vuosia sitten. Lenggongin laaksosta on löydetty kaksisataa tuhatta vuotta vanhoja kivityökaluja. Varhaisasukkaat ovat kuuluneet moniin eri kansoihin. Metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä tuli Malakalle sekä Taiwanin että Vietnamin suunnilta. Neljä tuhatta vuotta sitten maanviljelijät harjoittivat kaskiviljelyä ja kasvattivat riisiä. Malaijit tulivat kolme tuhatta vuotta sitten. He tunsivat raudanvalmistuksen. He käyttivät riisipelloilla uppokastelua. Riisin viljely kohensi ruokataloutta. Väestö lisääntyi.
Kaksituhatta viisisataa vuotta sitten Malakan niemimaan rannikoilla oli laajojen viljelymaiden ympäröimiä kaupunkeja. Monet kaupungit kasvoivat paikallisvaltioiksi ja ruhtinaskunniksi. Malesian kaupungit ja valtiot rakensivat laivoja ja kävivät kauppaa. Niillä oli yhteyksiä Intiaan ja Kiinaan. Arabiastakin tuli kauppiaita Etelä-Kiinan merelle. Malesian ja Indonesian mausteet tunnettiin kaikkialla Lähi-Idässä.
Tuhat viisisataa vuotta sitten Singapore oli yksi Malajien saariston monista satamakaupungeista. 1300-luvulla kaupunki tunnettiin Temasekin nimellä. Temasek sijaitsi Singaporejoen suulla. Kaupungissa asui kymmenen tuhatta ihmistä. Temasek kävi kauppaa Kiinan kanssa. Malaijien saariston kaapparit ahdistelivat kauppalaivoja.
Islamin usko levisi Malakan niemimaalle 1200-luvulta alkaen. Uutta uskontoa levittivät intialaiset ja arabialaiset kauppiaat. 1400-luvun alussa niemimaan eteläosaan syntyi islamilainen Malakan sulttaanikunta. 1800-luvulle saakka Singapore oli aluksi Malakan ja myöhemmin Johoren sulttaanikunnan osa.
1500-luvulta alkaen Euroopan merivallat kilpailivat Malakan niemimaan hallinnasta. Ensimmäisenä alueelle saapui Portugali, sen jälkeen Hollanti ja sitten Iso-Britannia. 1600-luvulla portugalilaiset polttivat Singaporen kaupungin ja sataman. Vuonna 1819 Iso-Britannia valloitti Singaporen. Singaporessa asui silloin tuhat ihmistä, joista valtaosa oli malaijeja.
1870-luvulla Singaporessa oli jo lähes sata tuhatta asukasta. Kolme neljäsosaa heistä oli kiinalaisia. Kiinalaisia tuotiin maanviljelyn työvoimaksi. Intialaiset olivat toiseksi suurin väestöryhmä. Siirtomaavallan aikana Singaporessa kasvatettiin pippuria ja kynsiliaania. Liaanista saatiin gambiiriksi kutsuttua nahkojen parkitsemisainetta sekä keltaisia ja ruskeita väriaineita.
1890-luvulla Singaporesta tuli kumikaupan keskus. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Iso-Britannia rakensi Singaporeen laivastotukikohdan. Vuonna 1942 Japani valtasi Singaporen. Toisen maailmansodan päätyttyä Japanin antautumiseen Singapore palasi Ison-Britannian hallintaan. Vuonna 1959 Singapore sai itsehallinnon. Vuonna 1963 kaupunkivaltio liittyi uuteen Malesian liittovaltioon. Vuonna 1965 Singapore erotettiin Malesiasta itsenäiseksi tasavallaksi.
Malesiassa asukkaiden enemmistö on malaijeja. Singaporessa väestö on kiinalais- ja intialaisperäistä. Malesian liittovaltiossa Singaporen kiinalaiset ja intialaiset pelkäsivät jäävänsä alistetuiksi vähemmistöiksi. 1960-luvun puolivälissä Singaporessa oli rajuja yhteenottoja kiinalaisväestön ja malaijien välillä. Nämä väestöryhmien ristiriidat olivat suurin syy siihen, että Singaporesta tuli itsenäinen valtio.
Kaupunkivaltiolle on ollut iso haaste rakentaa vahva talous ilman runsaita luonnonvaroja. Singapore on houkutellut ulkomaisia yrityksiä alhaisella verotuksella. Saaresta on tullut tärkeä kansainvälisen kaupan ja rahapalveluiden keskus. Rahtiliikenteen määrällä mitattuna Singapore on maailman toiseksi vilkkain satama. Maassa on hyvin kilpailukykyinen puolijohdeteollisuus ja monipuolista laitteiden valmistusta. Singapore aikoo kehittyä maailman johtavaksi älykaupungiksi.
Ekologinen jalanjälki
3,4
maapalloa maassa Singapore
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Singapore keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 3,4 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaYhteiskunta ja politiikka
Singaporen presidentti valitaan yleisillä vaaleilla kuuden vuoden virkakaudelle. Vuonna 2023 presidentiksi valittiin Tharman Shanmugaradman. Vaalivaliokunta tarkistaa presidenttiehdokkaiden kelpoisuuden ennen vaaleja. Edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2017 oli vain yksi ehdokas. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus.
Vuonna 2024 pääministeriksi nimitettiin Lawrence Wong. Hän edustaa Kansan toimintapuoluetta. Hän on aikaisemmin ollut Singaporen opetusministerinä ja valtionvarainministerinä. Kaksikymmentä vuotta sitten hän toimi pääministeri Lee Hsien Loongin yksityissihteerinä. Lee Hsien Loong kuoli vuonna 2024. Hän oli Singaporen pääministeri ja Kansan toimintapuolueen johtaja kahdenkymmenen vuoden ajan vuodesta 2004 lähtien.
Leen suku on hallinnut Singaporen politiikkaa. Lee Hsien Loongin isä Lee Kuan Yew oli Singaporen ensimmäinen pääministeri, kun saarivaltio sai itsehallinnon vuonna 1959. Lee Kuan Yew toimi pääministerinä yli kolmekymmentä vuotta, vuoteen 1990 asti. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Singapore on osittain vapaa maa. Hallituspuolue käyttää hyväkseen valtion voimavaroja ja rajoittaa viestimien toimintaa tavalla, joka auttaa sitä säilyttämään valtansa.
Singaporen parlamentissa on 99 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan viiden vuoden välein. Vuonna 2025 vaaleihin osallistui yksitoista puoluetta. Vain kaksi puoluetta sai kansanedustajia. Vaalivoittaja oli jälleen aatteiltaan vanhoillinen Kansan toimintapuolue. Puolue sai 87 edustajaa. Toiseksi tuli sosiaalidemokraattinen Työväenpuolue kahdellatoista kansanedustajalla. Vuonna 2025 valituista kansanedustajista 32 on naisia.
Kansan toimintapuolue on ollut vallassa Singaporen koko itsenäisyyden ajan. Moni kansanedustaja istuu jonkin yksityisen yrityksen hallintoneuvostossa tai johtokunnassa. Tämä luo etujen ajamisen verkoston, joka tukee valtapuoluetta ja helpottaa vaalityön rahoitusta. Vuonna 2024 Singaporen liikenneministeri sai vuoden vankeustuomion lahjuksista. Hallitus rajoittaa kansalaisten kokoontumisoikeutta ja mielipidevapautta. Valtaosa viestimistä on hallitukselle läheisten yhtiöiden omistamia. Itsenäisiä viestintäyrityksiä on lakkautettu. Ihmisiä voidaan haastaa oikeuteen ja tuomita sakkoihin tai vankeuteenkin kunnianloukkauksesta, jos he arvostelevat hallituksen jäseniä.
Inhimillisen kehityksen indeksi
12 / 192
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Singapore
Singapore on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 12 kaikista maista 192.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaTalous ja kaupankäynti
Singapore on korkean tulotason maa. Parin viime vuoden ajan talous on kasvanut neljän prosentin vuosivauhtia. Singapore on vilkas kansainvälisen kaupan ja rahapalveluiden keskus. Saarivaltiossa on hyvä koulutus ja ammattitaitoista työvoimaa. Viisitoista prosenttia Singaporen työvoimasta toimii teollisuuden tehtävissä ja kahdeksankymmentä viisi prosenttia työskentelee palvelualoilla. Elektroniikkateollisuus on vahvin teollisuusala.
Vuonna 2023 Singaporen tavaraviennin kokonaisarvo oli 330 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 380 miljardia euroa. Vientituotteita olivat mikropiirit, tietokoneet, öljy, kulta, lääkkeet ja rokotteet, muovit ja panssariajoneuvot. Neljäsosa viennistä suuntautui Kiinaan. Muita isoja vientimaita olivat Yhdysvallat, Malesia, Etelä-Korea, Indonesia ja Vietnam. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Yhdysvallat, Malesia ja Etelä-Korea.
Singaporessa käy vuosittain seitsemäntoista miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot ovat kaksikymmentä miljardia euroa vuodessa. Singaporeen tulee paljon turisteja Indonesiasta, Malesiasta, Australiasta, Intiasta ja Kiinasta. Kaupat houkuttelevat ostosmatkailijoita. Kasinohotellin katolla voi katsella kaupunkia. Luontoa ihaillaan puutarhoissa ja eläintarhassa. Gardens by the Bayn kasvihuone on ihmisen tekemä sademetsä.
Singaporen luovan talouden yritykset ovat voimistuneet viime vuosina. Peliteollisuuden liikevaihto on yli 800 miljoonaa euroa vuodessa. Musiikkitapahtumat kutsuvat yleisöä muista Aasian maista ja Australiasta. Singaporen taiteet ja muoti pyrkivät yhä tiiviimmin kansainvälisille markkinoille. Vuonna 2025 Singaporessa tuotettu elokuva Renoir esitettiin Cannesin filmijuhlilla.
Tilastot
Maan Singapore tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Ilmasto
Ekologinen jalanjälki
3,4
maapalloa maassa Singapore
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Singapore keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 3,4 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaCO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
7,69
tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Singapore
Koulutus
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
14
Vuotta koulunkäyntiä keskimäärin maassa Singapore
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,8
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Singapore
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
150 689
BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Singapore
Inhimillisen kehityksen indeksi
12 / 192
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Singapore
Singapore on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 12 kaikista maista 192.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaNälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
10,0
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Singapore
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,7
10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Singapore
Väestö
Väkiluku
Ihmistä maassa Singapore
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,0
lasta per nainen maassa Singapore
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
2
kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Singapore