Somalia

Viimeksi päivitetty: 25.07.2026

Ankara kuivuus horjuttaa jälleen Somalian ruokaturvaa. Nälkä uhkaa miljoonia ihmisiä. Presidentin kauden jatkamisesta syntynyt kiista leimahti taisteluiksi Mogadishun kaduilla. Somalian yhteiskunnan perusverkostoja ovat isojen sukujen klaanit. Klaanit valitsevat presidentin ja parlamentin. Klaaneilla on paikallisia asejoukkoja. Pohjoisrannikolla Somalimaa elää itsenäisenä valtiona, jonka vain Israel on tunnustanut. Ääri-islamistinen al-Shabaab -liike jatkaa sotaa. Afrikan valtioiden rauhanturvajoukko auttaa Somalian hallitusta.

Lippu

Sisällys

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki:	Mogadishu
Etniset ryhmät:	Somali 95%, bantu, barawani, oromo ja muut 5%
Kieli:	Somali ja arabia (viralliset kielet)
Uskonto:	Valtaosa väestöstä on sunnimuslimeja (valtionuskonto)
Väkiluku:	20 305 907 (2026)
Valtiomuoto:	Tasavalta
Pinta-ala:	637 657 km2
Valuutta:	Somalian shillinki
BKT per asukas:	1 364 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä:	1. heinäkuuta

Maantiede

Somalia on Afrikan sarvessa Intian valtameren ja Adeninlahden rannalla. Länsinaapureita ovat Kenia, Etiopia ja Djibouti. Adeninlahden rannikolla sijaitseva osa, Somalimaa, on julistautunut itsenäiseksi valtioksi, mutta ei ole saanut kansainvälistä tunnustusta. Somalian keski- ja koillisosissa on kuiva ilmasto. Etelässä ja luoteessa sataa enemmän. Ilmaston vuosikiertoon kuuluu kaksi sadekautta ja kaksi kuivaa jaksoa. Kevätsadekausi alkaa huhtikuussa ja päättyy kesäkuussa. Syyssadekausi ajoittuu lokakuusta joulukuuhun.

Vain kaksi suurta jokea virtaa läpi vuoden: Juba ja Shabelle. Molemmat joet alkavat Etiopian ylängöiltä. Ne laskeutuvat kaarrellen Somalian eteläosan läpi Intian valtameren rantaan. Shabelle voi osittain kuivua, jos joen lähteillä ei sada pitkään aikaan. Ensimmäiset rankkasateet kuivuuden jälkeen nostattavat tuhoisia tulvia. Parin viime vuoden aikana tulvissa on kuollut yhteensä lähes kaksisataa ihmistä. Tätä ennen Somaliaa vaivasi kolmen vuoden ajan poikkeuksellisen ankara kuivuus. Kuivuus iski uudelleen vuonna 2025. Somaliaan julistettiin hätätila kuivuuden vuoksi.

Somalian etelä- ja luoteisosissa on pensas- ja puusavanneja. Pohjois-Somalian ylängöillä on ruohosavannia ja kukkulaketjuja, joita peittää niukka kasvillisuus. Kukkuloiden välissä on kuivia joenuomia kampamaisina muodostelmina. Jokivarsilla ja vuorten kosteilla rinteillä kasvaa metsää. Pohjois-Somaliassa ja maan lounaisosassa Etiopian rajan lähellä on vuoristoa. Huiput kohoavat 2000-2400 metrin korkeudelle merenpinnasta. Etelä- ja Keski-Somaliassa kasvaa mirhapuita ja pohjoisessa on tohtorinpuihin kuuluvia olibaaneja. Näiden puiden pihkasta tehdään hajuvesiä, lääkeaineita ja suitsukkeita. Seesamin kasvatus on yleistynyt viime vuosina. Somalian parhaat viljelymaat ovat Juba- ja Shabelle-jokien varsilla maan eteläosissa.

Puolet somalialaisista asuu kaupungeissa. Pääkaupunki Mogadishu on Etelä-Somaliassa Intian valtameren rannalla. Mogadishussa on yli kaksi miljoonaa asukasta. Mogadishu on tärkeä satamakaupunki ja Somalian rahatalouden keskus. Itsenäiseksi julistautuneen Somalimaan pääkaupunki Hargeisa on Galgodonin ylämaan laaksossa. Hargeisassa on yli miljoona asukasta. Somalian väestö kasvaa nopeasti. YK:n väestörahasto arvioi, että lähes puolet somalialaisista on alle viisitoistavuotiaita.

Historia

Somalian lähialueilla on elänyt ihmisiä jo satoja tuhansia vuosia sitten. Somalimaan Jalelosta on löytynyt kivikirveitä, joilla on ikää vähintään neljäkymmentä tuhatta vuotta. Kivikauden aikaisia somaliasutuksia on kutsuttu Doian ja Hargeisan kulttuureiksi. Laas Geelin luolan seinällä on kuusi tuhatta vuotta sitten taiteiltuja maalauksia. Alkuhärkien ja kirahvien värit näyttävät yhä tuoreilta. Lähialueella Dhambalinin kallioon maalattu ratsastava metsästäjä voi olla yksi varhaisimmista kuvista ihmisestä hevosen selässä.

Somalit ovat asuneet Afrikan sarven alueella yli seitsemän tuhatta vuotta. Adeninlahden rantakaupungit kävivät kauppaa muinaisen Egyptin kanssa. Myöhemmin somalien kauppaverkostot ulottuivat Intiaan ja Kiinaan. Somalien soukat beden-laivat purjehtivat pitkin Afrikan rannikkoa. Keskiajalla somalien Adjuraanin sulttaanikunta hallitsi kauppaa laajalla alueella Intian valtameren pohjoisosassa.

Islam levisi Somaliaan 600-luvulta alkaen. Adeninlahden rannalla Zeilan kaupungissa on Afrikan vanhin moskeija. 1700- ja 1800-luvuilla Berbera oli Afrikan sarven tärkein satama. Eri aikoina Egypti, Turkki, Etiopia, Iso-Britannia, Italia ja Ranska ovat pyrkineet ottamaan haltuunsa Somalian satamia ja alueita. 1800-luvun lopussa Italia valtasi Somalian Intian valtameren puoleisen osan. Iso-Britannia alisti Somalimaan brittiläiseksi siirtomaaksi.

Italian Somalia ja brittiläinen Somalimaa itsenäistyivät vuonna 1960 ja liittyivät yhteen uudeksi tasavallaksi. Vuonna 1969 kenraali Mohammed Siad Barre nousi valtaan sotilaskaappauksella. Hän hallitsi Somaliaa vuoteen 1991 asti. Hän kukisti kaiken vastarinnan kovin ottein. Hän syyllistyi joukkomurhiin. Hallituksen joukot tappoivat 1980-luvun lopulla kymmeniä tuhansia ihmisiä Somalian pohjoisosissa. Siad Barren hallintoa vastustaneiden majerteen- ja isaaq-klaanien vesilähteet ja -säiliöt tuhottiin. Hargeisan kaupunkia pommitettiin.

Somalien yhteiskunnan ja perheverkostojen perustan muodostavat klaanit. Isoimpiin niistä kuuluu miljoonia ihmisiä. Klaanit jakautuvat monitasoisiin alaryhmiin. Siad Barre keskitti hallintoa ja piti klaaneja vihollisina. 1980-luvulla eri klaanien piirissä perustettiin asejoukkoja, jotka aloittivat vuosia kestäneen taistelun hallitusta vastaan. Keskushallinto murtui vuonna 1991. Siad Barre pakeni maasta. Sen jälkeen klaanit ovat hallinneet alueitaan monissa Somalian osissa. Vuonna 1991 Somalimaa julistautui itsenäiseksi valtioksi. Sen naapuri Puntmaa julistautui vuonna 1998 itsehallintoalueeksi. Somalimaassa on vahvistettu hallintoa ja järjestetty vaaleja, mutta vain Israel on tunnustanut sen itsenäiseksi valtioksi.

Vuonna 2006 Islamilaisten oikeusistuimien liitto nousi valtaan Mogadishussa. Liitolla oli läheinen suhde ääri-islamistiseen al-Shabaab-järjestöön. Somalian armeija taisteli yhdessä etiopialaisten ja kenialaisten joukkojen kanssa islamisteja vastaan. Somalialaisten merirosvojen hyökkäykset rahtilaivoja vastaan herättivät kansainvälistä huomiota. 2010-luvulta nykypäivään Somalian kehitys on jatkunut hauraana ja epävarmana. Ääri-islamistiset liikkeet al-Shabaab ja ISIS jatkavat sotaansa. Al-Shabaab toimii Somalian eteläosissa, ISIS pohjoisempana Puntmaassa. Somalian keskushallinto on heikko. Tulvatuhot ja ankarat kuivuudet ovat liittäneet satoja tuhansia uusia maan sisäisiä pakolaisia niiden yli kolmen miljoonan ihmisen joukkoon, jotka ovat tätä ennen jättäneet kotiseutunsa väkivallan vuoksi.

Ekologinen jalanjälki

0,5

maapalloa maassa Somalia

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Somalia keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 0,5 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Somalian presidentin valitsee parlamentti. Presidentti valitaan neljän vuoden kaudelle. Vuonna 2022 presidentiksi valittiin Hassan Sheikh Mohamud. Hän toimi presidenttinä myös vuodesta 2012 vuoteen 2017. Presidentti nimittää Somalian pääministerin, joka johtaa hallitusta. Pääministerin tulee nauttia parlamentin luottamusta. Somalia on liittovaltio, johon kuuluu seitsemän osavaltiota. Näistä yksi, pohjoisen Somalimaa, on julistautunut itsenäiseksi. Vuonna 2026 Somaliassa olisi pitänyt järjestää presidentinvaalit. Vaaleja ei järjestetty. Presidentin mukaan parlamentin hyväksymä perustuslain muutos pidensi presidenttikauden nelivuotisesta viisivuotiseksi. Vaalien lykkääminen synnytti rajuja taisteluja Mogadishun kaduilla. Hallituksen vastustajien ja Somalian armeijan välisissä kahakoissa kuoli kolmetoista ihmistä.

Somaliassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 54 senaattoria. Heidät valitaan osavaltioiden valtuustoissa. Alahuoneessa, kansanhuoneessa, on 275 kansanedustajaa. Yleisiä vaaleja ei järjestetä. Suoran vaalin sijasta kansanedustajat valitaan valitsijaneuvostoissa. Valitsijaneuvostojen jäsenten valinnassa paikallisjohtajilla ja klaaneilla on ratkaiseva päätösvalta. Somaliassa on yli sata poliittista puoluetta. Käytännössä puolueilla ei näytä olevan tehtävää eikä merkitystä. Klaanit ovat yhteiskunnan ja perhe-elämän ydinverkostoja. Poliittinen valtakin keskittyy neljälle suurimmalle klaanille.

Ääri-islamistinen al-Shabaab -liike on käynyt sotaa Somaliassa jo kaksikymmentä vuotta. Kolme vuotta sitten Somalian armeija ja sitä tukeneet Afrikan unionin joukot ajoivat al-Shabaabin taistelijat pois laajoilta alueilta Keski- ja Etelä-Somaliassa. Vuonna 2025 al-Shabaab kiihdytti hyökkäyksiään ja taisteluja käytiin lähellä pääkaupunkia Mogadishua. Vuonna 2026 Somalian armeija on vahvistanut asemiaan Mogadishun ympäristössä. Al-Shabaab on voimistunut Somalian keskiosissa.

Somalian viranomaiset arvioivat, että al-Shabaabilla on yli viisitoista tuhatta aseistettua taistelijaa. Terroristit ovat tehneet useita itsemurhaiskuja siviili- ja sotilaskohteita vastaan. Toinen ääri-islamistinen ryhmä ISIS on luonut tukialueensa Puntmaan vuorille. Vuoden 2025 alussa Yhdysvaltojen ilmavoimien koneet pommittivat ISIS-ryhmien leirejä. Yhdysvallat on vähentänyt apuaan Somalialle. Tämä heikentää Somalian armeijan kykyä taistella ääri-islamisteja vastaan. Turkki on alkanut kouluttaa Somalian armeijan sotilaita.

Sana Ashraf Sharif Muhsin tekee taidetta Mogadishussa ympärillään sodan tuhoaman talon rauniot. Sanan hiilipiirrokset ja värit tallentavat yksityiskohtaisesti ihmisten arkea, elämää, kasvoja. Sana iloitsee ja pelkää. Kaikki kaunis antaa hänelle iloa. Pelko herää vihamiehen huutaessa, että nainen ei saa olla taiteilija!

Talous ja kaupankäynti

Somalia on matalan tulotason maa. Melkein kaksi kolmasosaa somalialaisista elää köyhyydessä. Maailmanpankki arvioi, että neljä viidesosaa Somalian paimentolaisväestöstä on köyhiä. Somaliassa on neljä miljoonaa paimentolaista. Kolme neljäsosaa somalialaisista saa toimeentulonsa maatalouden elinkeinoista. Somalian tilastotoimiston mukaan viidesosa työvoimasta on työttömänä.

Vuonna 2020 koronalama supisti Somalian taloutta kolme prosenttia. Sen jälkeen talous on kasvanut kolmesta neljään prosenttia vuodessa. Vuonna 2024 suotuisat sääolot paransivat maanviljelyn ja karjatalouden tuottoja. Lisääntynyt karjanvienti vauhditti talouskasvua. Vuosina 2025 ja 2026 ankara kuivuus on tappanut karjaa ja tuhonnut viljasatoja. Nälkä uhkaa kuutta miljoonaa somalialaista. Viime vuosina Somalia on saanut ulkomaista hätäapua ja kehitystukea noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Ulkomailla asuvat somalialaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä yli puolitoista miljardia euroa.

Vuonna 2024 Somalian tavaraviennin kokonaisarvo oli 500 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli kolme miljardia euroa. Yli puolet vientituloista saatiin lampaiden ja vuohien viennistä. Somalia on myös iso kamelien viejä. Somaliassa on yli seitsemän miljoonaa kamelia. Tärkeitä vientituotteita ovat myös seesaminsiemenet, tietokoneet, kala, ravut ja mustekalat, rautaromu, sitrushedelmät, olibaanihartsi ja mirhapuun pihka. Suurimpia vientimaita ovat Saudi-Arabia, Intia, Qatar, Turkki ja Bahrain. Tärkeimpiä tuontimaita ovat Kiina, Intia, Turkki, Brasilia ja Kenia.

Somalialla on yli kolme tuhatta kilometriä rannikkoa. Kalastus ja kalanjalostus työllistävät satatuhatta somalialaista. Kalastus voisi kasvaa nykyistä suuremmaksi elinkeinoksi. Kiinalaiset pyyntilaivastot saalistavat Somalian vesillä. Maailmanpankin selvityksen mukaan laiton kalastus aiheuttaa Somalialle vuosittain yli sadan miljoonan euron tappiot. Puntmaasta ja Somalian Intian valtameren rannikkoalueelta on löydetty öljy- ja kaasuesiintymiä. Somalia ja Turkki ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen öljy- ja kaasuvarojen kartoittamisesta ja hyödyntämisestä.

Tilastot

Maan Somalia tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin