Somalia
Somalian tasavalta
Somalialla on suuria sisäisiä konflikteja, jotka kärjistyvät yhä uudelleen.
Päivitetty viimeksi 22.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Somalialla on Afrikan maiden pisin rantaviiva. Suuri osa maastosta on kuivaa tasankoaluetta. Ilmasto on lämmin ja sekä sateet että kuivuuskaudet ovat epäsäännöllisiä. Hedelmällisimmät ja viljelyyn parhaimmin sopivat alueet sijaitsevat maan eteläosassa. Metsäkadot ja liikalaidunta ovat Somaliassa vakavia ympäristöongelmia, jotka vaikeuttavat maan monien maatyöläisten elämää. Kuten muutkin Intian valtameren rantavaltiot, myös Somalia joutui tsunamin uhriksi vuonna 2004, jolloin noin 150 somalialaista menetti henkensä. Viime vuosien aikana väestön elämää ovat hankaloittaneet runsaat sateet ja voimakkaat tulvat. Puhtaan juomaveden puute aiheuttaa laajoja terveydellisiä ongelmia.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Somalia, tarvitsisimme 0.8 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Somalit ovat asuttaneet Somaliaa yli 2500 vuoden ajan. 900-luvulta, maan pääkaupunki Mogadishun perustamisen ajoista lähtien, maa on ollut etupäässä muslimivaltainen ja käytännöllisesti katsoen koko väestö koostuu muslimeista. Somalian väestön parissa syntyy kuitenkin konflikteja kuuden eri pääklaanin, Darodin, Dirin, Digilin, Ishakin, Hawiyan ja Rahanwinin kesken. Pääklaanit jakaantuvat vielä lukuisiin alaklaaneihin, jotka taas jakautuvat satoihin eri pienklaaneihin. Somalian klaanijärjestelmää värittävät valtataistelu ja väkivaltaiset konfliktit. Siirtomaa-aikana Somalia kuului ajoittain sekä Iso-Britannian, Ranskan että Italian hallinnon alaisuuteen. Vuonna 1977 Somalia julisti sodan Etiopiaa vastaan ja yritti saada takaisin Ogadenin provinssin, joka ennen siirtomaakautta oli kuulunut Somalialle. Somalia itsenäistyi vuonna 1960, ja hiukan myöhemmin komentaja Siad Barre otti vallan Venäjän tukeman sotilasvallankaappauksen kautta. Barre syöstiin vallasta vuonna 1991 ja maassa syttyi sisällissota useiden klaanien välille. Samana vuonna luoteis-somalialainen Somalimaan alue julistautui itsenäiseksi. Somalian eteläosaa johtavat monet keskenään kilpailevat ryhmät.
Yhteiskunta ja politiikka
Väkivalta ja laittomuudet ovat kuuluneet Somalian arkipäivään presidentti Siad Barren vuonna 1991 tapahtuneen vallasta syöksemisen jälkeen. Maassa ei ole nykyään toimivaa hallitusta, poliisivoimia eikä kansallista oikeuslaitosta. Väestö on riippuvainen klaanijärjestelmästä ja enemmän tai vähemmän virallisesta islamilaisen oikeuslaitoksen suojelusta. Suojelun taso riippuu taas klaanin koosta ja voimakkuudesta. Keniassa vuonna 2004 perustetulla kansallisella siirtymäkauden hallituksella on käytännössä hyvin vähän valtaa. Muslimien kokoama Council of Islamic Courts (CIC) otti vuoden 2006 aikana valtaansa suuria alueita Somalian eteläosista ja myös pääkaupunki Mogadishun. CIC haluaa ottaa Somaliassa käyttöön muslimien šaria-lain. Vuoden 2007 alkupuolella Somalian hallituksen joukot yhdessä Etiopian joukkojen kanssa valtasivat islamistien haltuunsa ottamat alueet takaisin. Islamistit ovat muun muassa julistaneet pyhän sodan Etiopiaa vastaan. Yhdysvallat syyttää islamisteja yhteistyöstä terrorijärjestö al-Qaidan kanssa, minkä CIC on kuitenkin kiistänyt.
Talous ja kaupankäynti
Somalian poliittinen tilanne leimaa paljolti myös maan taloutta, kuten myös maan huonosti toimiva infrastruktuuri. Suurin osa väestöstä saa elantonsa karjanhoidosta, mutta myös vientituloja saadaan etupäässä juuri karjanhoidosta. Viime vuosina karjanlihakaupan tulot ovat laskeneet, koska monet Persianlahden valtiot ovat kieltäneet somalialaisen karjanlihan tuonnin. Syynä tähän kieltoon on se, että karjan pelätään sairastuneen Rift Valley Fever -virustautiin, joka voi siirtyä eläimistä ihmisiin. Somalian talous on täysin riippuvainen ulkomailla asuvien somalien lähettämistä rahoista. Vuosittain ulkomaille muuttaneet somalit lähettävät noin 12 miljoonaa dollaria rahaa sukulaisilleen entiseen kotimaahansa. Keskushallinnon puuttumisesta huolimatta palvelusektori on kasvanut ja maahan on perustettu kommunikaatioon ja infrastruktuuriin perustuvia yksityisiä yrityksiä. Kuitenkin maan sisäiset konfliktit vaikeuttavat taloudellisen tilanteen todellista parantumista ja ulkomaisen kehitysavun saamista.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Mogadishu
Etniset ryhmät:
Somalit 85 %, bantut ja arabit 15 %
Kieli:
Somali, arabia, italia, englanti
Uskonto:
Lähes koko väestö sunnimuslimeja
Afrikka
Itä-Afrikka
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
Arabiliitto
G77
IMF
LDC-maat
Maailmanpankki
NAM
OIC
YK
Somalia liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1960.
Somalia
Somalian sisällissota on jatkunut taukoamatta vuodesta 1991 lähtien. Maa on nyt niin hajaantunut, että vain sen uloimmat valtionrajat ovat merkkinä sen yhtenäisyydestä. Jatkuva kilpailu eri klaanien välillä on pitkään kestäneen konfliktin pääsyy.
Lue lisää