Suomi
Suomen tasavalta
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Sijainti Ruotsin ja Venäjän välissä on muovannut Suomen historiaa ja kulttuuria. Suomi on ollut Pohjoismaiden itäinen uloke, mutta samalla muodostanut sillan idän ja lännen välille.
Maantiede ja ympäristö
Lähes kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta on metsää ja kymmenesosa sisävesiä. Suomessa on 187 000 järveä, joten se on kokoonsa suhteutettuna maailman järvirikkain maa. Suomi on pinnanmuodoiltaan melko tasainen. Myös pitkä rannikko on loivaa. Suomen ilmasto on skandinaavinen kylmine talvineen ja lämpimine kesineen. Venäjän suuri maamassa tuo talvisin kylmiä tuulia ja kesäisin helleaaltoja. Metsäteollisuuden hakkuut ovat vähentäneet metsien määrää. Suomen järvet ovat matalia ja siksi hyvin alttiita saastumiselle. Suuri osa sisämaan järvistä ja joista laskee Itämereen, joka on nykyisin pahasti saastunut.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Suomi, tarvitsisimme 3.4 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
1300-luvulla Suomesta tehtiin Ruotsin provinssi, ja maa on siitä lähtien ollut tiiviissä yhteydessä Ruotsiin sekä poliittisesti että kulttuurisesti. Ruotsin kieli oli pitkään vallitsevassa asemassa valtion kielenä. Vuonna 1809 Venäjä valloitti Suomen, ja maasta tuli autonominen suurruhtinaskunta. Venäjän tsaari lupasi kunnioittaa maan lakeja, kunhan ne eivät toimineet ylemmän hallinnon lakeja ja etua vastaan. Tällä tavalla Suomi sai tilaa itsehallintonsa kehittämiseen, ja ajan oloon myös haaveet itsenäisyydestä kasvoivat. Venäjän lokakuun vallankumouksen 1917 jälkeen porvarilliset puolueet Suomessa vaativat itsenäisyyttä, mutta vasemmisto halusi mukaan vallankumoukseen. Kahtiajako johti sisällissotaan, jossa vastakkain olivat porvarilliset valkoiset ja vasemmistolaiset punaiset. Valkoiset voittivat, mutta konflikti aiheutti maassa syvän poliittisen jaon, joka vaikutus tuntui Suomessa pitkään. Toisen maailmansodan aikana Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan kahdesti, ensin talvisodassa vuosien 1939–40 aikana. Neuvostoliitto kävi hyökkäykseen, mutta suomalaiset joukot pystyivät yllättäen torjumaan hyökkäykset kolmen kuukauden ajan. Tämän jälkeen Suomen oli pakko anoa rauhaa. Vain vuotta myöhemmin Suomi kävi Saksan rinnalla hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Sota jatkui vuoteen 1944 sakkaa. Suomi menetti sodissa alueitaan Neuvostoliitolle ja joutui maksamaan sille kalliit sotakorvaukset.
Yhteiskunta ja politiikka
Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana Suomen piti jälleenrakentaa maata ja rakentaa suhteensa Neuvostoliittoon uudelleen. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat YYA-sopimuksen, ystävyys- ja yhteistyösopimuksen, joka vaikutti Suomen ulkomaanpolitiikkaan aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Suomen täytyi esimerkiksi kieltäytyä Marshall-avusta sotien jälkeen. Neuvostoliiton hajottua Suomi muutti asteittain ulkopolitiikkaansa. Suomen viranomaiset suuntautuivat kohti EU:ta, jonka jäseneksi Suomi liittyi vuonna 1995. Suomi otti myös käyttöönsä yhteisvaluutta euron. Suomi on demokraattinen tasavalta, jonka valtionpäämies on presidentti. Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, jotka valitaan joka neljäs vuosi. Presidentillä on ollut aikaisemmin paljon valtaa, mutta sitä on nyttemmin rajoitettu ja siirretty pääministerille ja eduskunnalle. Presidentti valitaan 6 vuoden kaudeksi kerrallaan, ja kausien määrä on rajattu kahteen. Suomessa on muiden Pohjoismaiden tapaan kehitetty kattava sosiaaliturvajärjestelmä.
Talous ja kaupankäynti
Suomessa on paljon metsää, ja metsäteollisuuden asema on maassa vahva. Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen syntyi myös paljon metalli- ja koneteollisuutta. 1990-luvun alussa Suomi ajautui taloudelliseen kriisiin, jonka seurauksena talouselämässä panostetaan nyt aiempaa enemmän vientiin. Suomi on keskittynyt erityisesti korkean teknologian tuotteisiin. 90-luvun puolivälistä lähtien Suomen talous on kasvanut. Nokia, maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, on maan suurin ja menestynein yritys. Positiivisesta kehityksestä huolimatta talouden laskusuhdanteet ovat aiheuttaneet voimakkaita paineita Suomen hyvinvointijärjestelmälle. Järjestelmän rakenteita on purettu, minkä vuoksi sosiaaliset erot ovat lähteneet kasvuun. Työelämän ulkopuolelle joutuneiden ihmisten uudelleentyöllistäminen on osoittautunut Suomessa hankalaksi, ja työttömyysaste onkin Suomessa edelleen verrattain korkea.
Other country profiles
Maanosa/alue
Eurooppa
Pohjois-Eurooppa
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
EU
Euroopan neuvosto
IMF
Maailmanpankki
OECD
YK
Suomi liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1955.
Pääkaupunki:
Helsinki
Etniset ryhmät:
Suomalaiset 93.4%, suomenruotsalaiset 5.7%, venäläiset 0.4%, eestiläiset 0.2%, romanit 0.2%, saamelaiset 0.1%
Kieli:
Suomi (virallinen kieli), ruotsi (virallinen kieli), muut (pienet saamea ja venäjää puhuvat vähemmistöt (2003)
Uskonto:
Evankelis-luterilaiset 84.2%, ortodoksit 1.1%, muut kristityt 1.1%, muut 0.1%, ei uskontoa 13.5% (2003)