Sveitsi
Sveitsin valaliitto
Sveitsi on yksi maailman rikkaimmista maista ja suora demokratia useine kansanäänestyksineen.
Päivitetty viimeksi 09.07.2012
Maantiede ja ympäristö
Sveitsi voidaan jakaa kolmeen luonnonmaisemaan, Jura-vuoristoon (10% pinta-alasta), Alppeihin (60%) ja Mittellandin tasankoalueeseen (30%). Mittellandin maataloudelle edullinen alue sijaitsee Jura-vuoriston, Alppien ja Reinin välissä. Alpeilla on Sveitsin korkein vuori, Dufourspitze, joka kohoaa 4634 metriä merenpinnan yläpuolelle. Koska Sveitsi sijaitsee usealla ilmastovyöhykkeellä, maan kasvillisuus on kuuluisa sen monipuolisuudesta. Sveitsissä kasvaa lehtikuusi-, tammi- ja pyökkimetsiä sekä Alpeilla laajoja kastanjametsiä. Vuoristokasvillisuus on runsasta ja monia lajeja kasvaa ainoastaan Sveitsin Alpeilla (endeemisesti). Sveitsin läpi kulkee useita Euroopan tärkeimpiä jokia ja maassa on monia järviä.
Sekä karhu että susi olivat aikoinaan yleisiä petoeläimiä Sveitsissä, mutta lajit vainottiin ja metsästettiin pois maasta. Vuonna 2005 tehtiin ensimmäinen karhuhavainto vuoden 1904 jälkeen, karhun epäillään vaeltaneen Sveitsiin tiheästi asutusta Pohjois-Italiasta ja nykyisen pienen susikannankin uskotaan tulleen Italiasta.
Sveitsin ympäristöongelmat ovat liikenteen aiheuttama saastuminen, happosateet ja maatalouden aiheuttama vesien pilaantuminen. Sveitsi on menettänyt myös sen biologista monimuotoisuutta.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Sveitsi, tarvitsisimme 2.8 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Sveitsissä on ollut ihmisasutusta yli 50 000 vuotta. Caesarin valloitettua Gallian (50 eKr.) Sveitsissä vallitsi Rooman valta, kunnes kansanvaellusaika toi alueelle germaanisia heimoja, kuten alemannit koillisesta ja burgundilaiset lännestä. Latinan kieli ja kulttuuri säilyi vain maan Saksan ja Ranskan rajapuolella. Sveitsi oli sekä Ranskan että saksalais-roomalaisen keisarikunnan vallan alla keskiajalla. Vuonna 1291 muodostettiin kolmen kantonin valaliitto puolustustarkoituksessa ja tästä valaliitosta muodostui Sveitsin valtio. 1300-luvulla useita kantoneita liittyi valaliittoon. Valaliitto sai täyden itsemääräämisoikeuden kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen, vuonna 1648 solmitussa Westfalenin rauhassa. Sveitsi oli miehitetty Napoleonin sotien aikana, mutta Wienin kongressissa 1815 maan puolueettomuus vahvistettiin uudelleen. Puolueettomuuden periaate on sittemmin ollut Sveitsille tärkeä ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Vuonna 1848 Sveitsissä julkaistiin uusi perustuslaki, joka keskitti ja yhtenäisti maan hallituksen Berniin.
Yhteiskunta ja politiikka
Sveitsi on monikulttuurinen maa, jossa virallisina kielinä puhutaan saksaa, ranskaa ja italiaa. Suoraan latinasta kehittynyt retoromanian kieli on myös säilynyt joillakin alueilla. Sveitsi tunnetaan suorasta demokratiastaan, joka on ainutlaatuinen maailmassa. Kaikki tärkeät lainsäädännöt vuodesta 1848 lähtien on päätetty kansanäänestysten mukaisesti. Toinen erityispiirre muuten modernissa maassa on ettei naisilla ollut täyttä äänioikeutta kaikissa kantoneissa vuoteen 1990 asti.
Sveitsissä noin neljännes asukkaista on ulkomaista työvoimaa ja viime vuosina maa on saanut negatiivista kansainvälistä huomiota rasistisesti virittyneen ja kiristyneen maahanmuuttopolitiikkansa vuoksi.
Sveitsillä on edelleen neutraali linja ulkopolitiikassa ja maassa on syntynyt useita kansainvälisiä järjestöjä, ensimmäisenä Punainen Risti vuonna 1864. Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan pääkonttori sijaitsee Sveitsin Genevessä.
Talous ja kaupankäynti
Sveitsi on yksi maailman rikkaimmista maista. Maassa on alhainen työttömyys ja korkeasti koulutettu väestö. Sveitsin talous on erittäin vakaa ja kasvanut nopeasti maailmansotien jälkeen. Erityisesti tuottoisa rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä matkailu muodostavat Sveitsin talouden kivijalan. Maan poliittinen vakaus, vahva Sveitsin-frangi ja pankkisalaisuus (Sveitsin pankit ovat vain poikkeustapauksissa velvollisia antamaan tietoja asiakkaistaan) ovat tuoneet sveitsiläisille pankeille runsaasti ulkomaista pääomaa. Sveitsin upea luonto ja maailman kuuluisin vuoristo on tehnyt siitä yhden Euroopan johtavista turistimaista. Useilla paikkakunnilla matkailu on pääelinkeino.
Vuonna 1992 Sveitsi liittyi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) jäseneksi, ja maan hallitus haki EU-jäsenyyttä, mutta kansanäänestyksen tulos oli kielteinen. Maa sopi sittemmin kahdenvälinen kauppasopimuksen EU:n kanssa. Vuonna 2005 Sveitsi liittyi Schengen-yhteistyöhön.
Vuonna 2010 Sveitsi oli sijalla 13/169 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Bern
Etniset ryhmät:
saksalaisia 65%, ranskalaisia 18%, italialaisia 10%, romaanit 1%, muut 6%
Kieli:
saksa (virallinen) 63.7%, ranska (virallinen) 20.4%, italia (virallinen) 6.5%, serbokroaati 1.5%, albania 1.3%, portugali 1.2%, espanja 1.1%, englanti 1%, retoromaani (virallinen) 0.5%, muut 2.8% (2000)
Uskonto:
katolilaiset 41.8%, protestantit 35.3%, muslimit 4.3%, ortodoksit 1.8%, muut kristityt 0.4%, muut 1%, määrittelemättömät 4.3%, uskonnottomat 11.1% (2000)
Government:
Suora demokratia, liittotasavalta
Eurooppa
Länsi-Eurooppa
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
Euroopan neuvosto
Ihmisoikeusneuvosto
IMF
Maailmanpankki
OECD
WTO
YK
Sveitsi liittyi YK:n jäseneksi vuonna 2002.