Thaimaa

Thaimaa on Kaakkois-Aasian kehittynein maa, mutta poliittinen epävakaus ja muslimien kapinat maan eteläosissa aiheuttavat ongelmia.

Päivitetty viimeksi 22.09.2009

Maantiede ja ympäristö

Thaimaa on pitkä maa, joka jakautuu moniin eri maastotyyppeihin. Maan luoteisosassa sijaitsee useita vuoristoja, jotka ovat jatkoa Himalajan vuoristolle, nousten lähes 2500 metrin korkeuteen. Thaimaan koillisosan pitkillä tasangoilla on matalia harjuja ja hedelmällisiä maanviljelysalueita. Maan keskiosan alankojen läpi virtaa lukuisia jokia, niistä suurin on Chao Phraya-joki, joka muodostaa laajan delta-alueen Thaimaan lahdelle. Maan eteläinen osa muodostuu Malakan niemimaasta, jolle antavat leimansa kapea vuoristoalue ja pitkät hiekkarannat. Trooppinen metsä peitti suurinta osaa maasta aivan viime aikoihin asti, mutta laajojen hakkuiden jälkeen metsistä on enää rippeitä jäljellä siellä täällä. Thaimaan ilmasto on trooppinen, lämpötilat ovat tasaisesti 25-30 astetta vuoden ympäri ja sadekaudet rajoittuvat kesä-heinäkuuhun ja syyskuuhun. Thaimaassa on viime vuosikymmenten aikana rakennettu laajasti teollisuutta ilman, että viranomaiset ovat ajatelleet ympäristönsuojelua. Tämän seurauksena juomavesi on saastunut, monissa suurissa kaupungeissa ilman laatu on huono, kasvien ja eläinten lajimoninaisuus on dramaattisesti vähentynyt ja metsäkadot ovat laajoja.

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Thaimaa, tarvitsisimme 1.3 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Nykyisen Thaimaan alueella valtionmuodostus alkoi 1200-luvulla, kun Sukothain valtakunta perustettiin Chao Phraya-joen varsille. Sukothai liitettiin jonkin ajan kuluttua Siamin valtakuntaan, joka syntyi kauempana etelässä 1300-luvulla. Siamin valtakunnasta kehittyi myöhemmin nykyinen Thaimaa. Siamissa kehitettiin oma kirjakieli, otettiin theravada-buddhalaisuus viralliseksi uskonnoksi ja kehitettiin oikeusjärjestelmä, joka oli käytössä aina 1800-luvulle asti. Siamin valtakunta oli pitkään riidoissa naapurimaansa Burman kanssa, kunnes se sulki maiden välisen rajan kokonaan yli sadaksi vuodeksi pitääkseen naapurimaita siirtomaikseen vallanneet läntiset siirtomaavallat poissa. Chakri-dynastian yksinvaltiaat kuninkaat hallitsivat Thaimaata vuoden 1932 vallankaappaukseen asti, minkä jälkeen maasta tehtiin perustuslaillinen monarkia, jossa kuninkaan valta on vain symbolinen. Toisen maailmansodan aikana Thaimaa liittoutui Japanin kanssa, mutta sotatoimiin osallistumattomana maana sitä ei tuomittu sodan jälkiselvittelyiden yhteydessä yhtä kovalla kädellä kuin liittolaisiaan. 1950-luvulla Thaimaa sai huomattavaa taloudellista ja teollista tukea Yhdysvalloilta, jolle Thaimaa oli tärkeä tukipylväs Kaakkois-Aasian kommunismia vastaan. Entisestä maatalousmaasta on nopeasti kehittynyt voimakkaasti teollistunut maa, jonka taloudellinen kasvu on useiden vuosien ajan ollut satumaisen nopeaa. Lukuisat sortohallinnot ovat hallinneet Thaimaata ja vasta 1990-luvulla maa on kehittynyt demokraattisempaan suuntaan.

Yhteiskunta ja politiikka

Thaimaan politiikkaa leimaa armeijan, kansanvalitseman hallituksen ja kuninkaan väliset jännitteet. Armeijalla on 1930-luvulta lähtien ollut paljon valtaa ja se on useaan otteeseen syrjäyttänyt kansan valitseman hallituksen ”monarkiaa puolustaakseen”. Kuningas on omalta osaltaan puuttunut asiaan ja toiminut neuvottelijana eri osapuolten välillä. Liikemies Thaksin Shinawatra nousi pääministerin valtaan Thaimaassa vuonna 2001 ja aloitti laajoja uudistuksia varsinkin maaseudulla. Hän nauttikin suurta suosiota köyhien ja alikehittyneiden alueiden väestön keskuudessa, mutta rannikon kaupunkialueilla hänen uudistuksensa aiheuttivat tyytymättömyyttä. Shinawatra syrjäytettiin vallankaappauksella vuonna 2006, mutta yksi hänen tärkeimmistä tukijoistaan voitti vaalit vuotta myöhemmin ja hallitsee maata yhä. Tämä on aiheuttanut paljon levottomuuksia kaupungeissa, eikä tämän hallituksen uskota pysyvän vallassa koko nelivuotista kauttaan vuoteen 2011. Thaimaan kaupunki- ja maaseutualueiden välillä on erimielisyyksiä. Levottomuuksia on eniten eteläisissä provinsseissa, joiden väestö koostuu etupäässä malay-muslimeista. Heidän kielensä, kulttuurinsa ja uskontonsa poikkeavat muusta maasta. Thaimaan kehitystaso vaihtelee alueellisesti paljon, korruptio rehottaa ja poliisi sekä armeija syyllistyvät ihmisoikeusrikkomuksiin. Thaimaahan saapuu erittäin paljon pakolaisia naapurimaasta Burmasta, todennäköisesti noin 200 000 - 500 000 henkeä joka vuosi.

Talous ja kaupankäynti

Thaimaan talous kävi läpi vallankumoukseen verrattavan prosessin toisen maailmansodan jälkeen. Erityisesti 1960-luvun alussa kun vientimarkkinat vapautettiin, kehitys pääsi vauhtiin ja entisestä maatalousmaasta tuli muutamassa vuodessa huomattava tekstiilejä ja elektroniikkaa tuottava teollisuusmaa. Lähes puolet maan työikäisestä väestöstä työskentelee yhä maataloudessa, joka nyt on tehostettu ja modernisoitu. Thaimaa on nykyään maailman suurin riisin viejä, mutta se vie ulkomaille paljon myös kalaa, kumia, vehnää ja sokeria. Thaimaalle koitui suuria ongelmia Aasiaa vuonna 1997 kohdanneen talouskriisin takia, mutta maan saatua miljardien suuruisia lainoja Kansainväliseltä valuuttarahastolta, se pääsi nopeasti jaloilleen. Thaimaa on maksanut kalliin hinnan nopeasta kehityksestään: Köyhien talonpoikien on täytynyt muuttaa teollisuustoiminnan tieltä ja nämä ovatkin järjestäneet mielenosoituksia ja kapinoineet maaseudulla. Ympäristönsuojeluaktivistit ovat ottaneet esille teollisuuden aiheuttaman valtavan saastumisen, ja yksipuolinen riippuvaisuus vientimarkkinoista on vahingoittanut paikallista valuuttaa bahtia, joka on erittäin haavoittuvainen markkinoiden muutoksille.

Muita maaprofiileita

• BBC country profile
• CIA World Factbook