Tonga
Tongan kuningaskunta
Tonga on ainoa Tyynenmeren monarkia ja se koostuu 172 saaresta. Saaria on kutsuttu myös ”Friendly Islands”- nimellä. Nimi juontaa juurensa 1700-luvulta, jolloin tutkimusmatkailija James Cook saapui saarille festivaalien aikaan ja sai ystävällisen vastaanoton.
Päivitetty viimeksi 19.06.2012
Maantiede ja ympäristö
Tonga koostuu 172 saaresta, joista osa on korkeita tulivuoria ja osa korallisaaria. Ainoastaan 36 saarella on pysyvää asutusta. Saarilla on trooppinen meri-ilmasto, ja vuotuinen keskilämpötila on 25 astetta. Saarien viljelemättömät osat ovat vehreää trooppista sademetsää. Ainoa saarilla esiintyvä maanisäkäs on rotta, joka on suuri uhka linnustolle. Saarilla elää useita merilintulajeja ja 20 maalla elävää lintulajia, joista kahta tapaa ainoastaan Tongan saarilla. Toinen lintulajeista on tongan-viheltäjä ja toinen niuafounisojalka, joka hautoo munia tulivuoren lämmöllä.
Metsäkato, eroosio sekä kehittymätön jätteidenkierrätysjärjestelmä ovat Tongan suurimpia ympäristöhaasteita. Myös koralliriuttojen tuhoutuminen on vakava ongelma. Merikilpikonnaa uhkaa sukupuutto Tongan saarilla.
Historia
On epävarmaa, koska ensimmäiset asukkaat ovat saapuneet saarille, mutta joukko polynesialaisia asutti saaria 1500-1000 vuotta eaa. Tongan historiasta on vain hiukan tietoa ennen eurooppalaisten saapumista, sillä on olemassa vain muutamia kirjoitettuja lähteitä. Vuonna 1616 hollantilainen kauppa-alus saapui saarille ja siitä 150 vuoden päästä James Cook löysi saaret. Vuonna 1845 saaret yhdistettiin yhdeksi itsenäiseksi kuningaskunnaksi.
Tongasta tuli Britannian protektoraatti (suojelualue) vuonna 1905, ja maa on ollut itsenäinen vuodesta 1970 lähtien. Tonga on edelleen osa Kansainyhteisöä ja YK:n maa liittyi 1999. Kuningas Tupou IV nousi kuninkaaksi 1965 ja hallitsi maata kuolemaansa asti vuoteen 2006. Hallitus ja lainsäädäntöneuvosto nimitti uuden kuninkaan, Tupou IV:n vanhimman pojan, Tupou V valtaan. Hänen kuolemansa jälkeen 2012 vallassa on ollut hänen pikkuveljensä Tupou VI.
1990-luvulla kasvanut demokratia-liike sai aikaan Tongan ensimmäisen poliittisen puolueen perustamisen 1994.
Yhteiskunta ja politiikka
Kun kuningas Tupou IV kuoli vuonna 2006, Tongaa järisyttivät väkivaltaisat mellakat. Osittainen syy oli, että eduskunta pohti yli vuoden demokraattisia uudistuksia. Monet rakennukset ryöstettiin ja sytytettiin tuleen, ja ainakin kahdeksan mielenosoittajan raportoidaan kuolleen. Kun uusi kuningas kruunattiin (Tupou IV poika), hän kieltäytyi oikeudesta nimittää pääministeri, ja samalla hän antoi pääministerille mahdollisuuden nimittää muut ministerit ilman asiaan sekaantumista. Hallitsija ei enää osallistu politiikkaan päivittäin. Vuonna 2006 Feleti Sevelesta tuli maan ensimmäinen demokraattisesti valittu ja ei-elinikäinen pääministeri. Vuonna 2010 hyväksyttiin uusi vaalijärjestelmä, joka ensimmäistä kertaa Tongan historiassa varmisti, että enemmistö kansanedustajista valitaan kansanäänestyksellä. Maata johtaa ja ylintä valtaa käyttää kuningas pääministerin avustamana. Lainsäädäntövaltaa Tongalla pitää yksikamarinen Fale Alea, johon kuuluu puheenjohtaja, hallituksen jäsenet, yhdeksän maan 33 aatelisen joukosta valitua aatelista ja yhdeksän kansanäänestyksellä (yli 21-vuotiaat) valittua jäsentä kolmen vuoden kaudelle. Maa on siirtymässä monarkiasta parlamentarismiin.
Kaksi kolmesta ihmisestä elää pääsaarella Tongatapussa, ja saari on maan ainoa merkittävä kaupunki. Yhteiskuntaan vaikuttaa voimakkaasti uskonnolliset tavat ja tottumukset, esimerkiksi sunnuntaisin ei saa työskennellä, urheilla tai käydä ostoksilla.
Talous ja kaupankäynti
Vuodesta 1990 lähtien Tonga on kamppaillut korkean inflaation, korkean työttömyyden ja vaihtelevan maataloustuotannon kanssa. Viranomaiset pyrkivät luomaan entistä enemmän erilaisia liiketoimintamalleja sekä vähentämään energian tuontia, hyödyntämällä muun muassa aaltovoimaa ja aurinkoenergiaa. Vuodesta 1996 lähtien ulkosaaristo on varustettu aurinkopaneeleilla. Lisäksi matkailun kehittäminen on ollut etusijalla. Toivoa luo myös merkittävät varannot kuparia, sinkkiä ja kultaa Tongan mannerjalustalla.
Lähes puolet maan väestöstä asuu nykyisin rahatalouden ulkopuolella maatalouden, kalastuksen ja omavaraisuuden parissa. Maatalous hallitsee myös julkista taloutta, sillä maatalous kattaa lähes kolmanneksen sekä työllisyydestä että bruttokansantuotteesta (BKT). Kaiken maan omistaa kuningas, joka jakaa tilukset 33 aatelissuvun kesken.
Tongalla on suuri kauppataseen alijäämä, ja maa saa merkittävää taloudellista tukea Uudelta-Seelannilta, Australialta ja EU:lta. Ulkomaille muuttaneiden tongalaisten lähettämät avustukset ovat myös tärkeä tulonlähde.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Nuku'alofa
Etniset ryhmät:
tongalaisia/polunesialaisia 98%, eurooppalaisia 2%
Kieli:
tonga (virallinen), englanti (virallinen)
Uskonto:
kristittyjä (Siasi Uesiliana Tau‘ataina ‘o Tonga- metodistikirkko arvioi seuraajikseen 30,000 ihmistä)
Government:
monarkia
Tyynenmeren alue
Polynesia
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
Kansainyhteisö
Maailmanpankki
SIDS
WTO
YK
Tonga liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1999.