Tšekki
Tšekin tasavalta
Tšekki oli osa Tšekkoslovakiaa vuoteen 1993 asti, jolloin Tšekki ja Slovakia erosivat erillisiksi valtioikseen. Tšekin tasavalta oli yli 40 vuoden ajan kommunistisen hallinnon alla aina vuoteen 1989 asti, kunnes rauhanomainen ”Samettivallankumous” hajotti vallassa olleen kommunistisen puolueen ja toi demokratian takaisin. Vuonna 2004 Tšekki liittyi Euroopan Unioniin.
Päivitetty viimeksi 05.06.2012
Maantiede ja ympäristö
Tšekin tasavalta sijoittuu strategisesti keskelle Eurooppaa ja vanhoja, merkittäviä maareittejä. Sen rajanaapureina on Puola koillisessa, Slovakia kaakossa, Itävalta etelässä ja Saksa länsipuolella. Pääkaupunki Praha sijaitsee pohjoisessa. Maan pinnanmuodot ovat moninaiset: Maan länsiosa Böömi on Elbe-joen halkaisemaa matalien vuorten ylämaata, jossa myös Tšekin korkein kohta Sněžka (1602 m) sijaitsee. Itäosa Määri on myös kukkulaista. Tšekin ilmasto on keskieurooppalainen leuto ilmasto viileine kesineen ja kylmine, kosteine talvineen.
Tšekin ympäristöongelmat, kuten ilman, veden ja maan saastuminen, johtuvat lähinnä perinteisestä teollisuudesta ja kaivosteollisuudesta sekä maataloudesta. Itäblokin kaatumisen jälkeen kasvaneet paineet talouskasvun jatkamisesta ovat hidastaneet Tšekin toimia ympäristön suojelemiseksi.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Tšekki, tarvitsisimme 3.2 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Tšekit menettivät kansallisen itsenäisyytensä Habsburgien hallitsemalle Itävallan keisarikunnalle vuonna 1620 käydyssä Valkeavuoren taistelussa, ja itävaltalaiset hallitsivat aluetta seuraavat 300 vuotta. Monarkia kaatui ensimmäisessä maailmansodassa ja Tšekkoslovakian itsenäinen valtio perustettiin. Vaikka tšekkien ja slovakkien välillä olikin kulttuurisia eroja, molemmat halusivat itsenäistyä, joten slovakit liittoutuivat vapaaehtoisesti tšekkien kanssa muodostaakseen yhteisen valtion. Slovakit olivat historiallisista syistä jääneet jälkeen tšekkien saavuttamasta taloudellisesta ja teknisestä tasosta, ja liittovaltio tarjosi heille mahdollisuuden kehittyä. Epäsuhta ei kuitenkaan koskaan korjaantunut kokonaan vaan kyti taustalla koko 75 vuoden valtioliiton ajan.
Vaikka Tšekkoslovakia oli ainoa demokratiasta kiinni pitänyt Itä-Euroopan maa vuosina 1918–1938, maan Sudeettialueiksi kutsutuilla seuduilla asuva suuri saksalaisvähemmistö nousi ongelmaksi. Saksan natsivallan vahvistuessa Englanti ja Ranska taipuivat Hitlerin tahtoon, ja Sudeettialueet pakkoliitettiin Saksaan 1938. Saksa valloitti loput Tšekkoslovakiasta jo seuraavana vuonna rikkoen räikeästi edellisvuotista sopimusta. Miehitys otettiin vastaan vaieten mutta siihen suhtauduttiin vastentahtoisesti. Toisen maailmansodan lopussa neuvostoarmeija sekä Yhdysvallat auttoivat maan vapauttamisessa, ja Saksan antauduttua noin 2,9 miljoonaa saksalaista karkotettiin.Tšekkoslovakiassa vuonna 1946 järjestetyissä vaaleissa demokratian kannattajat toivoivat Tšekkoslovakiasta siltaa idän ja lännen välille, mutta kommunistipuolue sai 38 % äänistä ja onnistui vaientamaan aatteen vastustajat. Kommunistihallinto myöntyi näennäisiin uudistuksiin 60-luvulla, mutta tyytymättömyys johti kommunistijohtaja Antonin Novotnyn korvaamiseen Alexander Dubcekilla vuonna 1968. Tämä ajoi uudistuksia, jotka lisäisivät kansalaisten vapauksia yhteiskunnassa – ns. ”ihmiskasvoista kommunismia”. Muut itäblokin maat huolestuivat Prahan kevääksi kutsuttujen uudistusten saamasta suosiosta, ja puolalaiset neuvostojoukot miehittivät Tšekkoslovakian.Vuoden 1989 ”Samettivallankumous” toi demokratian Tšekkoslovakiaan takaisin yli 40 vuoden tauon jälkeen. Lisääntynyt epätyytyväisyys valtioon ja ihmisoikeusvaatimukset saivat kommunistisen valtapuolueen kaatumaan rauhanomaisessa ja väkivallattomassa vallankumouksessa. Vuonna 1993 Tšekkoslovakia jaettiin takaisin kahteen erilliseen valtioon, Tšekkeihin ja Slovakiaan.
Yhteiskunta ja politiikka
Tšekin tasavallanpresidentti, joka toimii virallisena valtionpäämiehenä, on Vaclav Klaus. Presidentillä on erikoisoikeuksia, kuten perustuslakituomioistuimen tuomareiden nimitys ja veto-oikeus lainsäädännössä. Lainsäädäntövalta on kaksikamarisella parlamentilla, joka koostuu 200 henkisestä edustajainhuoneesta ja 81 henkisestä senaatista. Tšekki liittyi Euroopan Unioniin vuonna 2004 ja on ollut NATO:n jäsen vuodesta 1999 lähtien.
Talous ja kaupankäynti
Tšekin tasavallalla on yksi kehittyneimmistä ja vauraimmista talouksista Itä- ja Keski-Euroopan maista. Vahva teollisuus juontaa juurensa 1800-luvulta, jolloin Bohemia ja Moravia olivat Itävalta-Unkarin Keisarikunnan teollisuuden pääkaupunkeja. Teollisuuden tärkeimpiä osa-aloja ovat moottoriajoneuvot, teräs- ja rautatuotanto, metalliteollisuus, kemikaali- ja lääketeollisuus. Tšekin elinvoimaiseen talouteen ja sen kasvuun vaikuttavat suuresti vienti sekä ulkomaaninvestointi.Tšekki on vähitellen luopumassa sen pääenergialähteestä, korkeasti saastuttavasta ruskohiilestä ja korvaamassa sen vaihtoehtoisilla energialähteillä johtuen EU:n tiukoista ympäristöpäästövaatimuksista. Lähes kaikki teollisuuden alat ovat yksityistetty ja valtio on yrittänyt kehittää vakaan ja houkuttelevan ilmapiirin ulkomaisille sijoittajille ja yrittäjille.Tšekkien liittyminen EU:n vuonna 2004 toi mukanaan talousuudistuksia, jotka ovat olleet suotuisia sen taloudelle. Ongelmana ovat silti korruptio sekä läpinäkymättömyys.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Praha
Etniset ryhmät:
tšekkiläiset 90,4%, määrit 3,7%, slovakit 1,9%, muut 4%
Kieli:
tšekki 94,9%, slovakki 2%, muut 2,3%, määrittämättömät 0,8%
Uskonto:
roomalaiskatoliset 26,8%, protestantit 2,1%, muut 3,3%, määrittämättömät 8,8%, sitoutumattomat 59%
Government:
Tasavalta
Eurooppa
Itä-Eurooppa
Satelliittikuvat
Musta kolmio
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
EU
Euroopan neuvosto
Ihmisoikeusneuvosto
IMF
Maailmanpankki
NATO
OECD
WTO
YK
Tšekki liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1993.