Turkki

Turkin tasavalta

Näytä maat

Turkki sijaitsee Euroopan ja Aasian rajalla. Sijaintinsa ansiosta Turkki on ollut avainasemassa näiden kahden maanosan välisille suhteille.

Päivitetty viimeksi 22.09.2009

Maantiede ja ympäristö

Turkin pitkät Välimeren ja Mustanmeren rannikot etelässä ja pohjoisessa ovat eurooppalaisten turistien suosimia lomakohteita. Maan itäosan jylhät vuoristot muodostavat luonnollisen rajan naapurimaihin Irakiin ja Iraniin. Vuoristot hallitsevat myös suurinta osaa sisämaasta, jonka keskimääräinen korkeus on noin 1000 metriä merenpinnasta. Turkin länsiosassa maasto muodostuu matalista alankoalueista, jotka sopivat loistavasti maanviljelyyn. Turkki sijaitsee kahden mannerlaatan välissä ja alueella tapahtuu useasti maanjäristyksiä, joskus myös katastrofaalisin seurauksin. Turkin ilmasto on erittäin vaihteleva. Maan lounaisosassa vallitsee lauha Välimeren ilmasto, kun taas koillisilla vuoristoalueilla vallitsee kylmä sisämaan ilmasto. Turkilla on suuria ympäristöongelmia: Maanpinnan eroosio on vahingoittanut yli puolta maan viljelykelpoisesta maasta ja kaupunkien ilman saastuminen on lisääntynyt dramaattisesti viime vuosien aikana. Puutteellinen ympäristövalvonta on johtanut siihen, että monet tehtaat ovat voineet laskea myrkyllisiä kemikaaleja suoraan jokiin. Viranomaisvalvonta parantui sen jälkeen, kun Turkki vuonna 1999 avasi neuvottelut EU-jäsenyydestä, mutta maalla on yhä monia suuria ympäristöhaasteita selvitettävänään.

1.5 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Turkki, tarvitsisimme 1.5 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Nykyinen Turkki on viimeinen jäännös Ottomaanien valtakunnasta, joka 1300-luvulta 1700-luvulle oli yksi maailman mahtavimmista valtakunnista. Valtakunta syntyi 1200-luvun lopulla, kun mongolit ajoivat suurimman osan nykyisen Iranin ja Irakin alueiden muslimeista Turkkiin, jossa he joutuivat Osman I:n alaisuuteen. Ottomaanien valtakunnan ollessa laajimmillaan sen alueisiin kuuluivat muun muassa Pohjois-Afrikka, suurin osa Kaakkois-Eurooppaa ja suuria alueita Aasiassa. 1800-luvulla imperiumin valta alkoi murentua ja se menetti yhä useampia alueitaan. Se taisteli ensimmäisen maailmansodan aikana (1914-1918) hävinneiden joukoissa, mikä johti valtakunnan hajoamiseen. Vuonna 1924 sen jäänteistä muodostettiin Turkin tasavalta. Sen perusti Mustafa Kemal, joka sai kunnianimekseen ”Atatürk” eli turkkilaisten isä. Kaikki uskonnolliset hallintoelimet lakkautettiin ja uusi perustuslaki vaati pitämään valtion ja uskonnon täysin erossa toisistaan. Atatürk kuoli vuonna 1938, mutta hänen perustamansa puolue pysyi vallassa vuoteen 1950 asti, jolloin Demokraattinen puolue (DP) siirtyi vallan kahvaan. Seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana Turkkia leimasivat poliittiset levottomuudet ja vuosina 1960, 1971 ja 1980 maan armeija syrjäytti maan hallituksen monista eri syistä. 1980- ja 90-luvulla Turkin armeija taisteli PKK:n kurdisissejä vastaan maan itäosissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Turkkia johtaa kansanvalitsema presidentti ja parlamentin nimittämä hallitus. Turkin politiikalle antaa leimansa poliitikkojen ja vahvojen valtiollisten laitosten kuten oikeuslaitoksen ja armeijan väliset jännitteet. Maan tuomioistuimet pitävät velvollisuutenaan jatkaa maanisän Kemal Atatürkin uskonnonvastaista perinnettä ja ne ovat useita kertoja lakkauttaneet poliittisia puolueita, mikäli näiden ohjelmissa on näkynyt merkkejä uskonnon ja politiikan sekoittamisesta toisiinsa. Armeijalla on suuri vaikutusvalta Kansallisessa turvallisuusneuvostossa, joka on Turkin turvallisuuspolitiikan korkein elin. Monista vallankaappauksistaan huolimatta on armeija useimmiten luovuttanut vallan uudelleen valituille hallituksille suhteellisen nopeasti. Viime vuosina maltillinen islamistinen Oikeudenmukaisuus- ja kehityspuolue (AKP) on saanut eniten kannatusta ja se on muodostanut myös useita hallituksia. Turkki on sosiaalisesti hajaantunut maa, ja maan länsiosan kaupunkiväestön ja itäosan maaseutukylien asukkaiden väliset koulutus- ja tuloerot ovat valtaisat. Turkin itäosan kurdiväestö muodostaa lähes 20 prosenttia maan väestöstä ja se on ollut pitkään syrjinnän kohteena. Vuosina 1984­-1999 kurdien sissijärjestön PKK:n ja Turkin armeijan välillä vallitsi täysimittainen sota. Turkkia on vuosikausien ajan syytetty vakavista ihmisoikeusrikkomuksista, jotka ovat kohdistuneet erityisesti kurdivähemmistöön ja poliittisiin vankeihin. Viime vuosien aikana maan hallitus on aloittanut laajoja uudistuksia tilanteen parantamiseksi, jotta Turkki täyttäisi EU:n asettamat jäsenvaatimukset.

Talous ja kaupankäynti

Modernin Turkin perustajan Atatürkin perustavana ideologiana oli se, että valtio kontrolloisi pääosaa maan taloudesta. 1980-luvulla Turkissa alkoi kuitenkin valtiollisten yritysten osittainen yksityistäminen, mutta valtio on yhä tärkeä taloudellinen toimija. Yksityistämisprosessissa laiminlyötiin tarvittavan taloudellisen lainsäädännön luominen, mikä johti erittäin laajaan korruptioon. Joidenkin laskelmien mukaan jopa 50 prosenttia maan bruttokansantuotteesta (BKT) saadaan harmaasta taloudesta. Viime aikoina autojen ja elektroniikan massatuotanto on saanut yhä suuremman sijan maan taloudessa, kun taas maanviljely on vähentynyt merkittävästi. Turkki on silti yksi maailman suurimmista maataloustuotteiden tuottajamaista ja se tuottaa kaikki tarvitsemansa elintarvikkeet itse. 1990-luvun talouskriisin yhteydessä Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) joutui puuttumaan Turkin talouteen lisätukien ja talousuudistusten kautta ja maan talous on viime vuosien aikana vakautunut.

Lyhyesti

Turkki

Pääkaupunki:

Ankara

Etniset ryhmät:

Turkkilaiset 70-75%, kurdit 18%, muut vähemmistöt 7-12%

Kieli:

Turkki (virallinen), kurdi, muut vähemmistökielet

Uskonto:

Muslimit 99,8% (pääasiassa sunneja), muut 0,2%

Government:

parlamentaarinen tasavalta

Satelliittikuvat

Atatürkin pato

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

FN-sambandet © 2014