Turkmenistan
Päivitetty viimeksi 22.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Turkmenistan on sisämaavaltio Keski-Aasiassa. Yli 80 % maasta peittää Kara Kumin autiomaa. Maan keskiosia hallitsevat Turanin painauma ja Kara Kumin autiomaa. Lounaassa Iranin rajalla sijaitsee Kopetdagin vuorijono, joka ulottuu 2912 metriin. Vuorijono on kärsinyt merkittävistä maanjäristyksistä. Turkmenistanin länsiosassa maa rajoittuu Kaspianmereen, joka on täysin sisämaassa. Ilmasto on suurimmaksi osaksi kuivaa subtrooppista aavikkoilmastoa, jossa sataa hyvin vähän. Sadetta saadaan eniten tammikuusta toukokuuhun. Talvet ovat leutoja ja kuivia. Kesät ovat pitkiä, kuumia ja kuivia. Lähes 80 %:sta maasta puuttuu pysyvä pintaveden virta. Turkmenistanin merkittävimmät joet sijaitsevat etelässä ja idässä. Tärkein joki on Amudarya. Amudaryan patoamisen ja keinokastelun seurauksena joki laskee enää vain osittain Araljärveen ja näin ollen niillä on ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia Araljärveen. Huomattavimpia ympäristöongelmia ovat Kaspianmeren saastuminen, maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja aavikoituminen.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Turkmenistan, tarvitsisimme 2.2 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Turkmenistanin aluetta on asutettu jo muinaisista ajoista asti, kun armeijat eri valtakunnista majoittuivat alueelle matkalla kukoistavampiin paikkoihin. Hevosia kasvattavat turkmeenit saapuivat Turkmenistanin alueelle mahdollisesti Altai-vuoristosta. Aleksanteri Suuri valloitti alueen 300-luvulla eaa., jonka jälkeen aluetta ovat hallinneet mm. Parthian valtakunta. 600-luvulla arabit valloittivat alueen ja toivat mukanaan islaminuskon ja yhdistivät turkmeenit Lähi-idän kulttuuriin. Samoihin aikoihin myös Silkkitie perustettiin kulkien Euroopasta Aasiaan. 1000-luvulla turkkilainen valtakunta valloitti alueen. 1100-luvun loppupuolella turkkilaisen valtakunnan hajottua turkmeenit menettivät itsenäisyytensä Tšingis-kaanille. Seuraavat seitsemän vuosisataa turkmeeneja hallitsivat eri valtakunnat. Vuonna 1881 venäläiset joukot tappoivat 7000 turkmeenia ja toiset 8000 kuoli pyrkiessään pakoon aavikon poikki. Vuoteen 1894 mennessä Venäjä oli ottanut hallintaansa koko Turkmenistanin alueen. Vuonna 1917 Venäjällä tapahtuneen lokakuun vallankumouksesta seuranneiden levottomuuksien johdosta Turkmenistan julistettiin tasavallaksi. Tasavalta oli vuodesta 1924 osa Neuvostoliittoa. Samoihin aikoihin myös muotoiltiin modernin Turkmenistanin rajat. Kylmän sodan loppumisen seurauksena ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Turkmenistan julistautui itsenäiseksi lokakuussa 1991.
Muita maaprofiileita
Maanosa/alue
Aasia
Keski-Aasia
Satelliittikuvat
Karabogasin lahti
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
G77
IMF
LLDC-maat
Maailmanpankki
NAM
OIC
YK
Turkmenistan liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1992.
Pääkaupunki:
Ašgabat
Etniset ryhmät:
Turkmeenit 85%, uzbekit 5%, venäläiset 4%, muut 6%
Kieli:
Turkmeeni (virallinen), venäjä, uzbekki
Uskonto:
Muslimit 89%, ortodoksit 9%, tuntematon 2%
Government:
Tasavalta