Tuvalu
Tuvalun saarivaltio on maailman neljänneksi pienin itsenäinen valtio ja se sijaitsee Tyynellä valtamerellä. Ilmastonmuutoksen seurauksena suuri osa saarista on joutumassa veden alle.
Päivitetty viimeksi 22.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Tuvalu sijaitsee Tyynen valtameren eteläosassa ja sen lähimpiä naapureita ovat Kiribati, Fiji ja Samoa. Tuvalun muodostaa yhdeksän saarta, joista viisi on koralliriuttoja. Saaret eivät sovellu maanviljelyyn köyhän maaperänsä ja vähäisten makean veden varantojensa vuoksi. Metsien hävittäminen ja juomaveden saastuminen ovat Tuvalun vakavimpia ympäristöuhkia, ja saarivaltio osallistuukin aktiivisesti kansainvälisten ympäristöjärjestöjen toimintaan. Tuvalu on korkeimmillaan vain 4,5 metriä merenpinnan yläpuolella, mistä syystä maa on erittäin haavoittuvainen merenpinnan vaihteluille.
Historia
Tuvalun ja sen naapurisaarten Samoan ja Tongan väliset kontaktit olivat hyvin läheiset ennen kuin ne joutuivat kontaktiin ulkopuolisen maailman kanssa. Eurooppalaiset saapuivat alueelle ensimmäisinä 1500-luvulla, mutta vasta 1800-luvulla Tuvalun ja eurooppalaisten välinen kanssakäyminen tiivistyi Tyynellä valtamerellä lisääntyneen valaanpyynnin myötä. 1900-luvun alussa saarista tuli osa brittiläistä Gilbertin ja Ellice-saarten siirtomaata. Kuten monissa muissakin siirtomaissa ympäri maailmaa, eri alueet liitettiin yhteen etnisistä rajalinjoista piittaamaatta. Ellicen saarten väestö oli pääasiassa polynesialaisia ja Gilbertin saarten mikronesialaisia. Useita vuosia kestäneiden etnisten konfliktien seurauksena Ellicen saaret irrottautuivat siirtomaasta vuonna 1974 ja vuonna 1978 saaret itsenäistyivät Tuvalun valtiona.
Yhteiskunta ja politiikka
Tuvalu kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön ja englantilainen regentti on valtion muodollinen johtaja. Maata johtaa seremoniaalisesti kuvernööri, joka nimetään demokraattisesti valitun pääministerin suosituksen pohjalta. Tuvalulla ei ole poliittisia puolueita ja maan 15-paikkainen parlamentti valitaan joka neljäs vuosi. Sukulaisuussuhteet ja henkilökohtaiset ominaisuudet ovat tärkeitä maan politiikassa. Tuvalun tärkein poliittinen työsarka on taistelu ilmastonmuutoksia vastaan. Ilmastonmuutokset uhkaavat saarten tulevaisuutta yhä enemmän.
Talous ja kaupankäynti
Tuvalun ainoita vientituotteita ovat kuivatut kookospähkinät ja sen väestö saa etupäässä elantonsa kalastuksesta ja yksinkertaisesta maanviljelyksestä. Eristäytyneen sijaintinsa takia turismi on saarivaltiossa erittäin vähäistä. Huomattava osa maan bruttokansantuotteesta muodostuu ulkomailla asuvien tuvalulaisten perheilleen lähettämistä rahoista. Viranomaiset saavat jonkin verran tuloja kolikoiden ja postimerkkkien myynnistä, mutta maa on riippuvainen Taiwanilta, Japanilta ja Uudelta Seelannilta saamistaan avustuksista. Vuonna 2000 Tuvalun hallitus vuokrasi kansallisen internet-verkkotunnuksensa amerikkalaiselle yhtiölle, mikä nosti saarivaltion tuloja huomattavasti.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Funafuti
Etniset ryhmät:
Polynesialaiset 96%, mikronesialaiset 4%
Kieli:
Tuvalu (virallinen), englanti (virallinen), samoa, kiribati
Uskonto:
Tuvalun kirkko 97%, seitsemännen päivän adventistit 1,4%, Baha'i 1%, muut 0,6%
Government:
parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
Tyynenmeren alue
Polynesia
Jäsenyys/osallisuus
IMF
Kansainyhteisö
LDC-maat
Maailmanpankki
SIDS
YK
Tuvalu liittyi YK:n jäseneksi vuonna 2000.