Uganda
Ugandan tasavalta
Ugandalla on runsaasti luonnonvaroja, mutta huonot johtajat ja sisäiset levottomuudet ovat johtaneet maan suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.
Päivitetty viimeksi 22.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Keski-Afrikan ylänkö kattaa kolme neljäsosaa Ugandan pinta-alasta ja suurin osaa maata sijaitsee noin 900 metriä merenpinnan yläpuolella. Ilmasto on pääosin trooppinen ja lämpötila pysyttelee noin 22 asteen tienoilla. Suuri osa maata on savannia erityisesti sen jälkeen, kun suurin osa maan sademetsistä on tuhottu. Victoria-järvi jakautuu Ugandan, Tansanian ja Kenian kesken ja muodostaa osan Ugandan etelärajasta. Monet ympäristöongelmat uhkaavat tätä aiemmin niin kalaisaa järveä. Monikansalliset yhtiöt harjoittavat troolareillaan liikakalastusta ja tuhoavat järven kalakantaa. Lisäksi osa järvestä on kasvamassa umpeen vesihyasinttien räjähdysmäisen leviämisen ja vedenpinnan laskun seurauksena. Salametsästys, metsäkadot, liikalaidunnus ja maanpinnan eroosio ovat muita Ugandan huomattavia ympäristöongelmia.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Uganda, tarvitsisimme 0.8 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Pohjoisessa Ugandassa oli asutusta kolmen vuosituhannen ajan ennen ajanlaskumme alkua, jolloin alueelle saapui asukkaita Nuubiasta. Myöhemmin lännen suunnasta saapui bantu-kieltä puhuvia kansoja ja koillisesta haamilaisia kansoja. Ugandan pohjoisosissa syntyi erilaisia klaaniyhteiskuntia, kun taas eteläosiin syntyi erilaisia kuningaskuntia. Noin vuonna 1840 Egyptin ja Sudanin orjakauppiaat hyökkäsivät Ugandan pohjoisosiin, ja pian tämän jälkeen maahan saapui ensimmäinen eurooppalainen tutkimusmatkailija. Vuonna 1890 Englanti ja Saksa tekivät sopimuksen, jossa Ugandasta tehtiin brittien siirtomaa. Tämän jälkeen Uganda oli brittien hallinnassa vuoden 1962 itsenäistymiseen asti. Yhdeksän vuoden pituisen levottoman demokratian jälkeen kenraali Idi Amin otti vallan sotilasvallankaappauksella vuonna 1971. Aminin väkivaltaisen ja korruptoituneen hallintokauden jälkeen hänet syöstiin vallasta vuonna 1979.
Yhteiskunta ja politiikka
Ugandan nykyinen presidentti Yoweri Museveni nousi valtaan vuoden 1986 vallankaappauksella. Monet läntiset maat pitivät Museveniä esimerkillisenä johtajana, mutta viime vuosina häntä on alettu enenevissä määrin kritisoimaan. Kritiikkiä on noussut erityisesti siitä, että maassa ei noudateta demokratian periaatteita. Uganda oli käytännössä yksipuoluevaltio vuodesta 1986 vuoden 2005 kansanäänestykseen, jossa muut puolueet sallittiin. Sekä oppositio että länsimaat ovat kritisoineet päätöstä, jolla parlamentti painostuksen alaisena salli presidentille kolmannelle hallintokaudelle pyrkimisen. Huoli Ugandan poliittisesta kehityksestä sai länsimaat vähentämään kehitysapuaan Ugandaan. Vuosina 2009-2010 poliisivoimia on kritisoitu kovista otteista opposition järjestämiä mielenosoituksia ja kokoontumisia vastaan. Hallitus ei ole kuitenkaan onnistunut pysäyttämään Pohjois-Ugandaa jo 20 vuotta terrorisoineen Lord`s Resistance Army:n (LRA) toimintaa. Kapinallisryhmän johtaja Joseph Kony ei ole suostunut allekirjoittamaan vuonna 2008 neuvoteltua rauhansopimusta.
Talous ja kaupankäynti
Ugandan väestöstä 80 prosenttia on maanviljelijöitä, ja maa on omavarainen ruoantuotannon suhteen. Kahvi on Ugandan tärkein vientituote: sen osuus on välillä noussut 90 prosenttiin kokonaisviennistä. Maa on siksi erittäin altis kahvin maailmanmarkkinahinnan muutoksille. Ugandalla oli suhteellisen hyvät talousnäkymät sen itsenäistyessä vuonna 1962. Idi Aminin hallintokaudella maasta kuitenkin karkotettiin ulkomaalainen yritystoiminta, mistä aiheutui vahinkoa maan talouselämälle. Talouskehitystä ovat myös hankaloittaneet pitkä konflikti Lord’s Resistance Armyn kanssa sekä maan vakava aids-epidemia. Vaikka Uganda luokitellaan edelleen köyhäksi maaksi, viime vuosina talouskasvu on ollut voimakasta erityisesti palvelusektorilla ja elintarviketuotannossa. Kahvintuotanto sitä vastoin on kärsinyt globaalista talouskriisistä. Talouskasvua rajoittavat myös korruptio, huono infrastruktuuri ja voimakas väestönkasvu. Maasta löytyneet öljyesiintymät ovat luoneet suuria odotuksia tulevien vuosien kehitykselle. Niiden ansiosta Ugandan on helpompi saada lainoja paremmilla ehdoilla. Tuloksena voi olla pienempi riippuvuus kehitysavusta tulevaisuudessa.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Kampala
Etniset ryhmät:
Bagandat 16.9%, banyakolet 9.5%, basogat 8.4%, bakigat 6.9%, itesot 6.4%, langit 6.1%, acholit 4.7%, bagisut 4.6%, lugbarat 4.2%, bunyorot 2.7%, muut/ei eritellyt 29.6% (2002)
Kieli:
Englanti, ganga/luganda, nigeriläis-kongolaisia kieliä, nilosaharalaisia kieliä, swahili, arabia
Uskonto:
Katoliset 41,9 %, protestantit 42 %, muslimit 12,1 %, muita/ei eritellyt/ei uskontoa 4 % (2000)
Afrikka
Itä-Afrikka
Satelliittikuvat
Victoriajärvi
Virungan kansallispuisto
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
G77
Ihmisoikeusneuvosto
IMF
Kansainyhteisö
LDC-maat
LLDC-maat
Maailmanpankki
NAM
OIC
WTO
YK
Uganda liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1962.
Pohjois-Uganda
Ugandan kehitys kohti demokratiaa ja hyvinvointia näytti 1990-luvulla olevan hyvässä vauhdissa maan historiassa tapahtuneiden vallankaappausten ja ihmisoikeusrikkomusten pitkän ketjun jälkeen. Alueen pohjoisosa on jäänyt tästä kehityksestä kuitenkin paitsi. Pohjois-Ugandan konfliktia on kuvattu unohdetuimmaksi kriisiksi maailmassa. Vuoden 2011 aikana konfliktissa tapahtui uusi käänne, kun Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ilmoitti maan lähettävän Ugandaan taistelujoukkoja taistelemaan ääri-islamilaista Lord's Resistance Army (LRA) liikettä vastaan.
Lue lisää
Kongon demokraattisen tasavallan aseistettua konfliktia on kutsuttu Afrikan ensimmäiseksi maailmansodaksi ja unohdetuksi sodaksi. Sota on nimittäin saanut tiedotusvälineissä vain vähäistä huomiota, vaikka sodankäyntiin ovat osallistuneet monet afrikkalaiset maat ja liki neljä miljoonaa ihmistä kuoli sodan seurauksena.
Lue lisää