Ukraina

Ukraina itsenäistyi Neuvostoliiton romahdettua ja on sen jälkeen pyrkinyt sekä etsimään lähempää integraatiota Länsi-Eurooppaan että sovintoon Venäjän kanssa. Maa saa Venäjältä suurimman osan energiastaan. Ukraina on Euroopan toiseksi suurin maa. Ukrainan maaperä on hedelmällinen, maanviljelyyn soveltuvaa tasankoa. Maan itäosissa on rakasteollisuutta. Vaikka Ukraina ja Venäjä jakavat yhteisen historiallisen alkuperän, Ukrainan läntisillä osilla on läheiset suhteet eurooppalaisiin naapureihin, erityisesti Puolaan.

Maantiede ja ympäristö

Ukraina sijaitsee strategisella paikalla itäisessä Euroopassa. Suurin osa Ukrainasta on tasankoa, jonka keskimääräinen korkeus on 175 metriä. Tasanko on osa Itä-Euroopan tasankoa. Ukrainaa ympäröivät vuoret lännestä ja etelästä. Karpaattien pohjoinen osa ulottuu Ukrainan länsiosiin ja Krimin niemimaan Krimin vuoret sijaitsevat maan eteläosassa. Dnepr-joki halkoo maan lähes kahtia pohjois-etelä-akselilla. Joki laskee Mustaanmereen, jonka rantavaltio Ukraina on. Krimin niemimaa, joka on osa Ukrainaa, työntyy Mustaanmereen pohjoisessa. Krimin niemimaa Ukraina itäpuolella rajautuu Asovanmereen, joka jatkuu Venäjän puolelle. Ukrainassa on lauhkea mannerilmasto ja välimerenilmasto Krimin eteläisellä rannikolla. Säähän vaikuttaa merkittävästi Atlantin kostea ilma. Kesät ovat lähes koko maassa lämpimiä ja paikoin kuumia. Talvet vaihtelevat Mustanmeren viileistä sisämaan kylmiin säihin. Ukrainan merkittävimmät ympäristöongelmat ovat juotavan veden puute, ilman ja veden saastuminen sekä metsien häviäminen. Lisäksi Tšernobylin vaikutus on edelleen paikoin merkittävä.  

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Ukraina, tarvitsisimme 1.6 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Ukrainan alueella on ollut asutusta jo 4000–3500 eea. Alueella asuivat muun muassa kimmerialaiset, skyytit, sarmaanit ja gootit. Myös kreikkalaiset ja roomalaiset, jotka perustivat alueelle kauppapaikkoja, asuttivat aluetta. Kiovan Venäjän valtakunta perustettiin nykyisen Itä-Euroopan alueelle 880-luvun loppupuolella ja se hajosi 1200-luvulla. Merkittävänä syynä valtakunnan hajoamiseen oli mongolien maahantunkeutuminen. Kiovan Venäjän valtakunta loi ukrainalaisten ja venäläisten kansallisidentiteetin. Valtakunnan hajoamisesta seurasi ulkomaalaisten, puolalaisten ja liettualaisten, hallinta alueella. Vuonna 1569 syntyneen Puola-Liettua-valtioliiton seurauksena merkittävä osa Ukrainan alueesta siirtyi puolalaisten hallintaan. Erityisesti kasakat vastustivat voimakkaasti uutta hallintoa. Kasakkojen kansannousut johtivat lopulta, että osa Ukrainasta siirtyi Venäjän valtaan. 1700-luvun lopulla Puola-Liettuan lopullisen hajoamisen seurauksena Ukrainan alueet siirtyivät sekä Itävallan että Venäjän hallintaan. 1800-luvulla alue oli suurimmaksi osaksi maanviljelty, mutta sieltä oli muutamia kaupunkeja ja kauppa- ja oppikeskuksia. Ukrainalaisten kansallisuusmielisyys nosti päätään 1800-luvun saatossa. Kansallismielisten tavoitteena oli uudelleen luoda Ukrainan valtio. Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena Ukraina julistautui itsenäiseksi. Kolme vuotta kestäneiden konfliktien ja sisällissodan jälkeen maan läntiset osat liitettiin Puolaan ja keskiset ja itäiset osat Neuvostoliittoon vuonna 1922. Syntyi Ukrainan neuvostotasavalta. Stalinin noustua valtaan 1930-luvulla maassa tehtiin pakkokollektivisointi ja älymystön terrorikampanja. Stalin loi keinotekoisen nälänhädän, jonka seurauksena vuosina 1932–1933 maassa kuoli 3-7 miljoonaa ihmistä.

Yhteiskunta ja politiikka

Natsien vyöryessä maahan vuonna 1941 joukot nähtiin vapauttajina, mutta suhtautuminen muuttui, kun natsit tappoivat noin 1 miljoona Ukrainan juutalaista. Suurin osa ukrainalaisista taistelikin puna-armeijan riveissä. Toisen maailmansodan jälkeen Ukraina pysyi osana Neuvostoliittoa, vaikka aina 1950-luvulle asti ukrainalaiset harjoittivat aseellista vastarintaa. Ukraina itsenäistyi elokuussa 1991 Neuvostoliitosta. Ukrainassa alkoivat poliittiset levottomuudet vuonna 2004, kun presidentinvaalien toisella kierroksella ilmeni epäselvyyksiä. Syntyi joukkoprotesteja, joiden seurauksena Ukrainan korkein oikeus päätti uusia toisen kierroksen. Uusittujen vaalien tuloksena presidentiksi nousikin Viktor Juštšenko eikä Venäjän tukema Viktor Janukovytš. Joukkoprotesteja kutsutaan oranssiksi vallankumoukseksi. Syntyi Oranssikoalitio, jolla oli sekä presidentin että pääministerin virat. Kuitenkin vuonna 2006 Oranssikoalitio hävisi parlamenttivaalit sisäisten ristiriitaisuuksien takia. Ukrainan järjestelmää voi kutsua puoliparlamentaariseksi ja puolipresidentiaaliseksi järjestelmäksi. Ukrainan päämies on presidentti, joka valitaan vaaleilla joka viides vuosi. Sama presidentti voi istua kaksi kautta peräkkäin. Parlamentti on yksikamarinen, jossa istuu 450 jäsentä. Myös parlamentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Talous ja kaupankäynti

Neuvostoliiton aikaan Ukrainan talous oli Neuvostoliiton toiseksi suurin. Maa tuotti teollisuus- ja maatalouskomponentteja maan suunnitelmatalouteen. Neuvostojärjestelmän romahdettua siirtyi maa suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Muutos oli vaikea ja suurin osa väestöstä tippui köyhyyteen. Ukrainan kansantalous kasvoi ensimmäisen kerran markkinatalouteen siirtymiseen jälkeen vasta vuonna 2000 ja kansatalous kasvoi monta vuotta putkeen. Ukraina rohkaisee ulkomaan kauppaa ja investointeja. Ukrainan taloutta rasittaa liiallinen valtion säännöstely, korruptio ja lain puutteellinen täytäntöönpano, jotka eivät ole rohkaisseet suoriin, ulkomaalaisiin investointeihin. Ukrainalla on runsaat luonnonvarat ja merkittävä teollisuuden tuotantokapasiteetti. Vaikka öljy- ja maakaasuvarannot ovat pienet, on herännyt kiinnostus tutkia Ukrainan puoleista Mustaamerta kuten myös liuskekaasuvarantoja. Maalla on merkittäviä energialähteitä, kuten hiiltä ja mineraaleja. Ukrainan ulkomaankaupasta on tulossa entistä monipuolisempaa.

Other country profiles