Unkari

Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisävaltio. Maa on sekä Euroopan unionin että Naton jäsen.

Maantiede ja ympäristö

Unkari on sisämaa, jota halkovat Tonava ja Tisza. Unkarista löytyy myös muutama merkittävä järvi, kuten Balaton järvi, joka on Keski-Euroopan suurin makean veden järvi. Suurin osa Unkarista on alankoa, josta löytyy muutamia 200 ja 300 metrin huippuja. Unkarissa on kolme suurta maantieteellistä aluetta. Tonava jakaa maan kahteen poikkeavaan osaan. Tonavan itäpuolella on Suuri alanko eli Alföld ja länsiosassa Pieni alanko eli Tonavantaka sekä pohjoisen vuoristoseudut, joka ulottuu aina Karpaatteihin. Suuri alanko käsittää yli puolet Unkarin pinta-alasta. Suuri alanko vaihtelee viljelysmaasta, hiekkaisiin alueisiin, erämaahan ja aina soisiin alueisiin. Pieni alanko on mäkistä aluetta, joka jatkuu aina Itävallan puolelle Alppeihin. Pieni alanko on pääasiassa maatalousaluetta. Unkarissa on mannerilmasto kylmine talvineen ja lämpimine ja kuumine kesineen. Erityisesti Suurella alangolla koetaan kovia sääoloja, kuten kuumia kesiä, kylmiä talvia ja vähäisiä sateita. Ympäristöongelmina maassa ovat maaseudun saastuminen, joka alkoi jo 1980-luvulla. Saastuttajina ovat olleet sekä maataloudessa käytetyt lannoitteet että tehtaat.  

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Unkari, tarvitsisimme 1.7 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Nykyisen Unkarin alue on ollut useiden taistelevien heimojen ja valtakuntien taistelukenttä, kuten Rooman valtakunnan ajanlaskun vaihteessa ja 400-luvulla Attilan johtamien hunnien. Unkari-nimi on lähtöisin keskiajalta, kun unkarilaiset eli madjaari, puolipaimentolaiset saapuivat alueelle nykyisen Pohjois-Venäjän keskiosista. Vuotta 896, jolloin madjaarit saapuivat alueelle, unkarilaiset pitävät ”kotimaahan tulona” tai ”kotimaan valloituksena”. Unkarin ”kuningaskunta” syntyi vasta vuonna 1000, kun Unkarin ensimmäinen kuningas Tapani Pyhä I kruunattiin. Hänen katsotaan käännyttäneen Unkari kristinuskoon. Kuningaskunnan viimeinen vahva kuningas hallitsi maata 1400-luvun loppupuolella. Ottomaanien sotien seurauksena maa jakaantui kolmeen osaan, jota kesti aina 1600-luvulle asti. Habsburgit yhdistivät alueen 1600-luvun lopulla. Unkarilaiset kuitenkin pyrkivät kaikin tavoin saavuttamaan itsenäisyyden. Tunnetuin ehkä on Unkarin kapina vuonna 1848, jonka seurauksena Unkarista tehtiin tasavalta. Tasavalta oli kuitenkin lyhyt aikainen. Preussin sodan tappion jälkeen Habsburgien hallitseman Itävallan täytyi myöntyä unkarilaisten vaatimuksiin, jonka tuloksena syntyi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia. Kaksoismonarkia pysyi pystyssä aina ensimmäiseen maailmansotaan asti. Itävalta-Unkarin tappion tuloksena kaksoismonarkia hajosi. Unkari ajautui 1930-luvun loppupuolella tiiviiseen yhteistyöhön Saksan ja Italian kanssa. Vuonna 1941 Unkari liittyi Saksan puolelle toisessa maailmansodassa. Neuvostoliitto valloitti maan vuonna 1944 ja Unkari allekirjoitti aselevon Moskovan kanssa tammikuussa 1945.

Yhteiskunta ja politiikka

Maassa järjestettiin parlamenttivaalit vuonna 1945. Valtaan noussut hallitus julisti maan tasavallaksi. Neuvostoliiton painostuksesta myös huonosti menestynyt kommunistinen puolue sai merkittäviä hallituspaikkoja ja puolue alkoi painostaa valtapuoluetta hallituksen sisältä ja ulkopuolelta. Vuonna 1947 järjestetyt uudet parlamenttivaalitkaan eivät nostaneet kommunisteja valtaan, joten puolue nousi valtaan laittomasti. Kommunistinen valta kesti maassa 50 vuotta. Kommunistihallinnon aikana valtio muun muassa kansallisti suurimman osan teollisuuttaan ja kontrolloi taloutta. Unkarin kansannousu vuonna 1956 oli mielenilmaus Unkarin hallitusta ja sen Neuvosto-myönteistä politiikkaa vastaan. Kansannousu kuitenkin murskattiin sotilaallisesti. Unkari sai kansannousun seurauksena uuden hallituksen, joka suosionsa parantamiseksi teki 1960-luvulla useita taloudellisia uudistuksia. Unkari on ensimmäinen itäblokin maa, joka siirtyi demokratiaan. Siirtyminen demokratiaan alkoi mielenosoitusten seurauksena vuonna 1988. Parlamentti hyväksyi ”demokratiapaketin”. Paketin seurauksena maassa pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit maalis- huhtikuussa 1990. Unkari on tasavalta, jonka päämiehenä on presidentti. Presidentin valitsee maan parlamentti joka viides vuosi. Presidentinvirka on lähinnä seremoniallinen. Parlamentti koostuu 386 jäsenestä, jotka valitaan joka neljäs vuosi. Pääministerillä on merkittävin valta.  

Talous ja kaupankäynti

Unkarissa aloitettiin merkittävien talousuudistusten sarja kommunismin romahtamisen jälkeen vuonna 1989. Muista siirtymätalouden maista poiketen Unkari myi valtionomistusta, jotta maa pystyisi lyhentämään ulkomaan velkaansa. Yksityistäminen koski muun muassa tehtaita, maatalouden osuuskuntia, pieniä kauppoja ja vähittäismyyntiyrityksiä, Muutos sosialistisesta taloudesta markkinatalouteen tapahtui kitkattomasti. Talousuudistusten seurauksena Unkari on siirtynyt vähäarvoisesta tekstiili- ja ruokateollisuudesta investoimaan ylellisyysautotuotantoon, uusiutuviin energiajärjestelmiin, turismiin ja informaatioteknologiaan. Maan on kuitenkin 2000-luvulla kärsinyt talousvaikeuksista. Maatalous on pysynyt merkittävä taloudenosa-alueena. Unkarin merkittävin luonnonvara onkin hedelmällinen maa, koska yli 80 % maa-alasta soveltuu maanviljelyyn. Unkarilta uupuu kansallisia energialähteitä ja raaka-aineita teollisuuden edelleen kehittämiseen.  

Other country profiles