Uruguay
Uruguayn itäinen tasavalta
Uruguaylla on perinteisesti mennyt paremmin kuin muilla Etelä-Amerikan mailla. Maa tunnetaan sen edistyneestä koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmästään sekä liberaaleista laeista, jotka koskevat yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten avioeroa.
Päivitetty viimeksi 22.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Uruguay on pienin espanjankielinen maa Etelä-Amerikassa. Suurin osa maasta eli idässä, etelässä ja lännessä, on aaltoilevaa tasankoa. Kapea Atlantin rannikkotasanko on hiekkaista ja soista. Tasankoa halkoo myös ajoittaiset syvät laguunit. Río de la Plata on estuaari eli maa-alueen osittain suojaama jokisuualue, joka rajoittuu Etelä-Atlanttiin ja ulottuu Uruguayn länsiosassa aina Argentiinan puolelle. Maan pääkaupunki Montevideo sijaitsee estuurian suulla. Pohjoisessa maa on ylänköä, joka jatkuu aina eteläiseen Brasiliaan. Uruguayssa on paljon vettä. Maasta löytyy sekä pieniä jokia Brasilian vastaiselta rajalta että lukemattomia järviä ja laguuneita. Uruguayn ilmasto on subtrooppinen, jossa on hyvin pieniä vaihteluja maan sisällä. Äärimmäiset lämpötilat ovat harvinaisia. Koska veden määrä on niin korkea, maassa on runsas kosteus, ja sumut ovat yleisiä. Vuorten puuttumisten takia maassa on kovia tuulia ja nopeita sään muutoksia. Ympäristöongelmana on erityisesti vesien saastuminen, jota on lisännyt teollistuminen.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Uruguay, tarvitsisimme 2.8 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Ainoa dokumentoitu asutus Uruguayn alueella ennen eurooppalaisten tuloa oli pieni heimo nimeltään charruat. Espanjalaiset saapuivat alueelle vuonna 1516, mutta ihmisten tiukka vastustus ja kullan ja hopean puuttuminen alueelta johtivat, että alueella oli vain pienen mittakaavan asutusta 1500- ja 1600-luvuilla. Ensimmäinen espanjalainen siirtokunta perustettiin vuonna 1624. 1700-luvuilla espanjalaiset saavuttivat sotilaallista ylivaltaa portugalilaisista. Seuraavalla vuosisadalla aluetta Argentiina-Brasilia-Uruguay hallitsivat brittiläisten, espanjalaisten, portugalilaisten ja siirtomaiden joukkojen väliset taistelut. Vuonna 1814 perustettu Liga Federal (liittovaltioliiga) alkoi kasvattaa vaikutustaan ja arvovaltaansa. Portugalilaiset valloittivat alueen ja liittivät sen osaksi Brasiliaa, minkä seurauksena nykyisen Argentiinan alueella kapinalliset julistivat itsenäisyyden, joka johti 500-päiväiseen Argentiina-Brasilia-sotaan. Sodan päätti vuonna 1828 allekirjoitettu Montevideon sopimus, jonka seurauksena syntyi itsenäinen Uruguay. Koko 1800-luvun maan oli sekä sisäisesti epävakaa että sillä oli useita konflikteja naapurimaiden kanssa. Maassa käytiin sisällissota vuosina 1839–1852. Kolmoisliiton sota, jossa yhtenä osapuolena oli Uruguay, käytiin alueen hallinnasta vuosina 1864–1870. Uruguay taisteli yhdessä Argentiinan ja Brasilian kanssa Paraguayta vastaan. Sodan jälkeen Uruguayihin suuntautui merkittävä muuttoliike, kun yli puoli miljoonaa ihmistä muutti Euroopasta. Kasvaneen siirtolaisuuden tuloksena Uruguayissa alkoi merkittävä taloudellinen kehitys.
Yhteiskunta ja politiikka
1900-luvun alkupuolella Uruguayn taloutta ja yhteiskuntaa alettiin rakentaa Sveitsin malliseen hyvinvointivaltioon. Maassa toteutettiin merkittäviä poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia uudistuksia. Maa tunnettiinkin ”Amerikan Sveitsinä”. Uruguayn talous alkoi kutistua rajusti 1950-luvulla, mikä johti 1960-luvulla merkittäviin taloudellisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. 1970-luvulla maassa vallan kaappasi sotilashallinto, joka syyllistyi useisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Vuonna 1984 maassa järjestettiin vapaat presidentin vaalit. Maassa tehtiin merkittäviä taloudellisia uudistuksia demokratiaan siirtymisen jälkeen. Uruguay on monipuolueinen, perustuslaillinen tasavalta, jonka valtionpäämiehenä ja hallituksen päämiehenä on presidentti. Presidentti ja varapresidentti valitaan kerrallaan viideksi vuodeksi. Sama presidentti ei voi olla virassa kuin yhden kauden kerrallaan. Uruguayssa on kaksikamarinen parlamentti. Senaatin 30 senaattoria valitaan viiden vuoden välein ja puheenjohtajana toimii varapresidentti, jolla on myös äänioikeus. Alempikamari on edustajanhuone, joka koostuu viiden vuoden välein valittavista 99 edustajasta.
Talous ja kaupankäynti
Uruguay oli Latinalaisen Amerikan ensimmäinen hyvinvointiyhteiskunta, jota ylläpidettiin teollisuuden suhteellisen korkealla verotuksella. Sotilashallinnon sortuminen vuonna 1984 teki mahdolliseksi taloudellisten uudistusten sarjan. Uudistukset jatkuivat koko 1990-luvun. Talousuudistusten tavoitteena oli houkutella ulkomaalaista kauppaa ja pääomaa ja näin tasapainottaa taloutta. Uruguayn talous on riippuvainen maataloudesta ja palveluista. Maatalouden merkittävämpiä aloja ovat lihantuotanto, ruoka, villa ja kemikaalit. Siirtomaakaupungit, rantakohteet ja ympärivuoden vallitseva leutoilmasto ovat kasvattaneet turismin merkittäväksi talouden osa-alueeksi. Myös offshore-pankkitoiminta eli veroystävällisyys on hyödyttänyt taloutta. Uruguayn valtiolla on edelleen merkittävä rooli taloudesta.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Montevideo
Etniset ryhmät:
Valkoiset 88%, mestitsit 8%, mustat 4%
Kieli:
Espanja, portugali
Uskonto:
Roomalaiskatoliset 47,1%, muut kristityt 11,1&, muut/ei uskontoa/ei ilmoittanut 41,8%
Government:
Tasavalta
Amerikka
Etelä-Amerikka
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
Maailmanpankki
WTO
YK
Uruguay liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.