Uusi-Seelanti
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Uusi-Seelanti on rikas Tyynenmeren valtio, jota hallitsee kaksi kulttuuriryhmää: eurooppalaista alkuperää olevat uusiseelantilaiset ja vähemmistönä maorit, joilla on polynesialaiset esi-isät.
Maantiede ja ympäristö
Uusi-Seelanti muodostuu kahdesta pääsaaresta (pohjois- ja eteläsaari) ja lukuisista pienemmistä saarista. Pohjoissaarella on tulivuoria, kuumia järviä ja geysirejä. Eteläsaari on isompi ja siellä asuu noin neljäsosa maan väestöstä. Saarta jakaa pituudelta Etelä-Alppien vuorijono. Uusi-Seelanti sijaitsee kahden mannerlaatan lähenemiskohdassa, mikä aiheuttaa tulivuorien syntymisiä, geysirejä ja maanjäristyksiä. Maassa tapahtuu vuosittain noin 14 000 maanjäristystä, joista osa on voimakkaita. Koska Uusi-Seelanti on ollut eristäytynyt muusta maailmasta jo pitkään, saarella on erityinen eläimistö ja kasvisto. Alkuperäistä eläimistöä ja kasvistoa kuitenkin uhkaa vierasperäiset, leviävät lajit. Maalla on merkittävät vesivarat, esimerkiksi pohjavettä on riittävästi. Uuden-Seelannin ilmasto on vaihtelevaa: kylmästä ja märästä kuivaan ja subtrooppiseen.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Uusi-Seelanti, tarvitsisimme 2.7 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Uusi-Seelanti on yksi alueen uusimmista asutuista saarista. Ensimmäiset ihmiset saapuivat saarille noin 700 vuotta sitten. He olivat itäpolynesialaisia, jotka ajan myötä kehittivät oman kulttuurin. Heidät tunnetaan nykyään maoreina. Ensimmäinen tiedetty eurooppalainen, joka saavutti saaret, oli hollantilainen tutkimusmatkailija Abel Janszoon Tasman vuonna 1642. Eurooppalaiset eivät palanneet saarille kuin vasta 120 vuotta myöhemmin, kun brittiläinen tutkimusmatkailija, kapteeni Cook kartoitti lähes koko rannikon. Eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset aloittivat alueella metsästyksen ja kaupankäynnin myös maorien kanssa. 1800-luvulla saapuivat lähetyssaarnaajat, jotka käännyttivät lähes koko maoriasutuksen. Lisäksi maahanmuuttajien tuoma peruna ja musketti muuttivat maorien maanviljelystä ja sodankäyntiä. Vuonna 1840 maoripäälliköt luovuttivat saaret brittiläisille, mutta sopimus takasi maoreille oikeuden maahan ja muuhun omaisuuteen. Maorit kuitenkin menettivät 1860- ja 1870-luvuilla sodissa suurimman osan maastaan eurooppalaisille maahanmuuttajille.
Yhteiskunta ja politiikka
Uusi-Seelanti saavutti vuonna 1907 dominon aseman. Vuonna 1947 maasta tuli suhteessa Iso-Britanniaan tasavertainen itsenäinen valtio, jolla on Britannian kanssa yhteinen hallitsija. Maa kuuluu myös Kansainyhteisöön. Toisen maailmansodan jälkeen hyvinvointi alkoi parantua, mutta toisaalta sosiaalisia ongelmia alkoi kehittyä maorien keskuudessa. Maorit alkoivat jättää perinteistä maaseutuelämään ja muuttaa kaupunkeihin etsimään töitä. Maorien protestiliikkeen seurauksena perustettiin tuomioistuin, jossa tutkittiin mahdollisia Waitanigin sopimuksen rikkomuksia. Keskustelua käydään edelleen sopimuksen asemasta sekä mahdollisista rikkomuksista ja korvauksista. Uusi-Seelanti on perustuslaillinen monarkia ja parlamentaarinen demokratia, joka tarkoittaa Iso-Britannian hallitsija, kuningatar Elisabeth II:n on maan päämies. Häntä Uudessa-Seelannissa edustaa kenraali-kuvernööri, jonka tärkein valtaoikeus on ”järjestää” enemmistöpuolueen puheenjohtaja muodostamaan hallitusta. Seremoniallinen rooli on kuitenkin merkittävin kenraalikuvernöörin merkittävin tehtävä. Virka on vähintään viisivuotinen. Lainsäädäntövalta kuuluu parlamentille, jossa istuu 120 edustajaa. Parlamenttivaalit pidetään, joka kolmas vuosi.
Talous ja kaupankäynti
Vuonna 1984 Uudessa-Seelannissa toteutettiin dramaattinen ja kiistanalainen talousuudistusohjelma, joka poisti valvonnan palkoista, hinnoista ja ohjauskorosta sekä lopetti maataloustuet. Uusi-Seelanti onkin hyvin riippuvainen vapaasta kaupasta. Maa on ensimmäinen länsimaa, joka solmi vapaa kauppa sopimuksen Kiinan kanssa vuonna 2008. Uusi-Seelanti on hyvin riippuvainen Aasian, Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudellisista tilanteista. Maatalous on Uuden-Seelannin tukipilari. Lisäksi teollisuus ja turismi ovat merkittäviä talouden kannalta. Merkittävämpiä maatalouden vientituotteita ovat liha, maitotuotteet, metsätuotteet, hedelmät ja vihannekset sekä kalastus ja villa, jonka merkitys 1950-luvun huippuvuosista on kokenut huomattavaa taantumista. Luonnonvaroista merkittävin on geometrinen energia, joka on tärkeä energialähde. Maalla on myös laaja valikoivat uusiutuvia energialähteitä. Maa on tunnettu lisäksi elokuvateollisuudestaan.
Other country profiles
Maanosa/alue
Tyynenmeren alue
Jäsenyys/osallisuus
APEC
IMF
Kansainyhteisö
Maailmanpankki
OECD
YK
Uusi-Seelanti liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.
Pääkaupunki:
Wellington
Etniset ryhmät:
Eurooppalaiset 69,8%, maorit 7,9%, aasialaiset 5,7%, Tyynenmeren saarilta 4,4%, muut 12,1%
Kieli:
Viralliset kielet englanti, maori ja viittomakieli
Uskonto:
Anglikaanit 14,9%, roomalaiskatoliset 12,4%, presbyteerit 10,9%, muut kristityt 15,3%, muut/ei uskontoa/ei ilmoittanut 46,5%