Uzbekistan
Uzbekistanin tasavalta
Uzbekistan on Keski-Aasian entisten neuvostotasavaltojen väkirikkain maa ja tärkeä kaasun ja puuvillan tuottaja. Uzbekistania hallitsee yksinvaltias, korruptio on laajalle levinnyttä, teollisuus vanhanaikaista ja muslimiterroristit aiheuttavat maalle ongelmia.
Päivitetty viimeksi 22.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Suurin osa Uzbekistanin läntisistä ja pohjoisista alueista ovat asumatonta aavikkoa. Luoteisosassa hedelmällisemmät alueet kuten Turanin tasangot nousevat 90 metrin korkeuteen Araljärven rannoilla. Maan itäosia hallitsee Tian Shan vuoristo, jonka huiput kurkottelevat 5000 metrin korkeuteen. Tian Shan eteläpuolella sijaitsee Ferganan laakso, jossa Uzbekistan rajoittuu Tadžikistaniin ja Kirgisiaan. Suurin osa väestöstä keskittyy kahden suuren joen Amu-Darjan ja Syr-Darjan suistoalueille. Molemmat joet laskevat Araljärveen Uzbekistanin luoteisosassa. Ilmasto on kuiva ja lämmin ja sateet vähäisiä ympäri vuoden. Vuoristoalueilla on kylmempää kuin muualla maassa.
Uzbekistanilla on suuria ympäristöongelmia, jotka suuressa määrin periytyvät neuvostoajoilta. Näistä kahdesta maan suurimmasta joesta johdetaan valtavia vesimääriä kasteluvedeksi puuvillaviljelyksille, ja tämän takia Araljärven vedenpinta on laskenut voimakkaasti. Veden huomattava vähentyminen on pilannut suuria alueita järven ympäriltä, kalakanta katosi tuhoten kalastuselinkeinon ja alueen maaperä suolaantui järven kuivumisen seurauksena. Myös teollisuuden raskasmetallipäästöt ovat aiheuttaneet laajojen maatalousalueiden pilaantumisen.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Uzbekistan, tarvitsisimme 0.9 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Paimentolaiskansat asuttivat nykyisen Uzbekistanin aluetta useiden vuosisatojen ajan. Paimentolaiset siirtyivät paikasta toiseen vuodenaikojen vaihtelun mukaan eivätkä perustaneet pysyviä asuinpaikkoja. Ensimmäinen alueen tunnettu kuningaskunta oli Saka-dynastia, joka hallitsi koko Keski-Aasiaa noin 800 eKr. Uzbekistan oli yksi niistä alueista, jotka Aleksanteri Suuri valloitti idän sotaretkellään 300-luvulla eKr. Myöhemmin alue siirtyi hunnien vaikutuspiiriin, ennen kuin arabialaiset muslimit valloittivat koko Keski-Aasian 600-luvun puolivälissä. Seuraavien vuosisatojen aikana uzbekistanilaisista Samarkandin ja Buharan kaupungeista tuli tärkeitä persialais- ja mongolijohtajien uskonnollisia ja kulttuurisia keskuksia. Aasiaa ja Eurooppaa yhdistävä Silkkitie kulki Uzbekistanin läpi ja toi mukanaan suuria rikkauksia ja hyvinvointia alueelle, kunnes Vasco da Gama löysi meritien Intiaan vuonna 1498. Meritien löytämisen jälkeen manneryhteys menetti merkitystään. 1600-luvulla Venäjän valtakunta lisäsi vaikutustaan alueella aloittaen kaupankäynnin pienten ruhtinaskuntien eli khanaattien kanssa. 1800-luvulla Keski-Aasiasta tehtiin osa venäläistä Turkestania. Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen Uzbekistanista tuli osa Neuvostoliittoa. Uzbekistan itsenäistyi neuvostovallan romahdettua vuonna 1991.
Yhteiskunta ja politiikka
Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, Uzbekistan julistautui itsenäiseksi tasavallaksi. Maan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin entinen kommunistijohtaja Islam Karimov. Uzbekistaniin säädettiin uusi perustuslaki ja oppositiopuolueet kiellettiin. Viranomaiset kohtelivat kovalla kädellä islamilaista fundamentalisti-liikettä, joka oli syntynyt maaseudulla heti itsenäistymisen jälkeen. Hallitus perusti useita puolueita antaakseen vaikutelman monipuoluedemokratiasta, mutta todellisuudessa Uzbekistania johtaa yksinvaltaisesti Karimovin oma Kansan demokraattinen puolue. Presidentillä on laajat valtuudet ja hän johtaa sekä hallitusta että maan asevoimia. Itsenäistymisen jälkeen Uzbekistan on ollut useita kertoja riidoissa entisten Keski-Aasian neuvostovaltojen kanssa. Useat rajakiistat ovat johtaneet suurten alueiden miinoittamiseen. Uzbekistan on hyvin alikehittynyt maa, eikä sillä ole kunnollista tieverkostoa eikä perustavia terveydenhuoltopalveluja. Maaseudulle on kasvanut radikaalinen islamilainen liike, joka on tehnyt useita terrori-iskuja viranomaisia vastaan. New Yorkissa 11. syyskuuta 2001 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen Uzbekistanista on tullut strategisen sijaintinsa johdosta Yhdysvaltojen tärkein Keski-Aasian liittolainen siitä huolimatta, että maa muuten on tunnettu groteskeista ihmisoikeusrikkomuksistaan ja laajasta korruptio-ongelmastaan.
Talous ja kaupankäynti
Vuoden 1991 itsenäistymistä edeltävinä vuosina Uzbekistan oli yksi koko Neuvostoliiton tärkeimmistä puuvillantuottajista. Puuvillateollisuudella on yhä suuri osuus maan taloudessa, mutta ala on vaarassa romahtaa huonon kastelujärjestelmän kunnossapidon ja yleisen vesipulan vuoksi. Vaikka maa on yksityistänyt suuren osan elinkeinoelämästään vuoden 1991 jälkeen, suunnitelmatalous on yhä voimissaan useilla sektoreilla kuten kaivosteollisuudessa, sähköntuotannossa, maataloudessa ja kuljetusalalla. Uzbekistan on riippuvainen ulkomaisista avustuksista, mutta se on useasti joutunut erimielisyyksiin kansainvälisten luotonantajien kuten Maailmanpankin ja Valuuttarahaston kanssa puuttuvien uudistusten, korruption ja ihmisoikeusrikkomustensa vuoksi. Uzbekistanista on kehittynyt huomattava kaasuntuottaja ja se vie kaasua moniin naapurimaihinsa. Kehitystä jarruttaa kuitekin huonokuntoinen tieverkosto ja lentokenttien vähäisyys.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Taškent
Etniset ryhmät:
Uzbekit 80 %, venäläiset 5,5 %, tadžikit 5 %, kazakit 3 %, karakalpakit 2,5 %, tataarit 1,5 %, muut 2,5 %
Kieli:
Uzbekki, venäjä, tadžikki, muita kieliä
Uskonto:
Muslimit 88 %, ortodoksikristityt 9 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 3 %
Aasia
Keski-Aasia
Satelliittikuvat
Araljärvi
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
IMF
LLDC-maat
Maailmanpankki
NAM
OIC
YK
Uzbekistan liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1992.