Vanuatu
Vanuatun tasavalta
Tyynellä valtamerellä sijaitseva saarista koostuva valtio, joka on jakautunut kielellisesti kahteen eri ryhmään, englannin- ja ranskankielisiin. Maa saavutti itsenäisyyden vasta vuonna 1980, jolloin se vaihtoi nimensä uudesta Uudista-Hebrideistä Vanuatuksi.
Päivitetty viimeksi 22.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Vanuatu koostuu 83 saaresta. Naapurimaita ovat Salomonsaaret ja Uusi-Kaledonia. Australia on lähin manner. Vanuatu muodostuu vuoristoisista, tulivuoriperäisistä saarista, joilla on kapea rantaviiva. Vanuatulla on useita toimivia tulivuoria sekä maan päällä että alla. Kolme neljäsosaa Vanuatun maa-alueesta on trooppisten sademetsien peitossa. Subtrooppista ilmastoa tasoittavat pasaatituulet. Trooppiset myrskyt tammikuusta huhtikuuhun ja tuliperäinen toiminta, jotka voivat aiheuttaa heikkoja maanjäristyksiä, ovat alueen merkittävämmät ympäristövaarat. Ympäristöuhkina on metsien katoaminen ja vähäinen juotavan veden saatavuus. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole mahdollisuutta puhtaaseen juomaveteen.
Historia
Arkeologisten tutkimusten mukaan ensimmäiset ihmiset saapuivat Vanuatun saarille 4000 vuotta sitten. Portugalilainen tutkimusmatkailija Pedro Fernandes de Queirós oli ensimmäinen eurooppalainen alueella vuonna 1606. Eurooppalaiset eivät kuitenkaan palanneet saarille kuin vasta 150 vuotta myöhemmin, kun Louis Antoine de Bougainville ”uudelleen löysi saaret”. Vuonna 1774 kapteeni Cook nimesi saaret Uusiksi-Hebrideiksi. Nimi pysyi käytössä itsenäisyyteen asti. 1800-luvun loppupuolella yli puolet alueen miehistä työskenteli plantaaseille mm. Australiassa ja Fidžille. 1800-luvulla saarille saapuivat katoliset ja protestanttiset lähetyssaarnaajat. Myös uudisasukkaat tulivat etsimään maata puuvillaplantaaseja varten. Puuvillan hinnan romahdettua plantaasinomistajat vaihtoivat kahvin, kaakaon, banaanin ja kookospähkinöiden tuotantoon. Aluksi suurin osa maahanmuuttajista oli brittejä, mutta vuosisadan vaihteessa ranskalaisista tuli suurin ryhmä. Kiistojen jälkeen Ranska ja Iso-Britannia sopivat vuonna 1906 hallitsevansa saaria yhdessä. Yhdysvaltaiset saapuivat maahan toisen maailmansodan aikana, mikä nostatti nationalismia paikallisten ihmisten keskuudessa.
Yhteiskunta ja politiikka
Uusien-Hebridien ensimmäinen poliittinen puolue perustettiin 1970-luvulla. Puolue ajoi maan itsenäistymistä, joka tapahtui vuonna 1980. Itsenäistymisen yhteydessä maa vaihtoi nimekseen Vanuatu. 1990-luvulla Vanuatulla oli poliittisesti levotonta, jonka seurauksena maan hallintoa hajautettiin paikalliselle tasolle. Puolisotilaalliset joukot yrittivät vallankaappausta vuonna 1996 palkkakiistojen takia. Hallitusta on syytetty korruptiosta. Uudet vaalit on ollut tarkoitus pitää useaan otteeseen viimeksi vuonna 2004. Maa on parlamentaarinen demokratia, jonka päämiehenä toimii presidentti. Presidentin kausi kestää viisi vuotta, mutta se on lähinnä seremoniallinen virka. Pääministerillä onkin merkittävin valta. Parlamentin, joka on 54-jäseninen, lisäksi maassa valtaa käyttävät korkeassa asemassa olevat ihmiset kylissä. Vanuatun hallitus ja yhteiskunta ovat jakaantuneet kielellisesti ranskan- ja englanninkielisiin.
Talous ja kaupankäynti
Talouden neljä tärkeintä alaa ovat maanviljelys, turismi, ulkomaalaiset taloudelliset palvelut ja karjan kasvattaminen. Luonnonvaroja ovat metsät ja meren tarjoama kalastus. Suurin osa ihmisistä elää maaseudulla ja harjoittaa elannoksi maanviljelystä. Maanviljely tarjoaa elannon yli kaksi kolmasosalle vanuatulaisista. Merkittävä osa maanviljelyksestä suuntautuu vientiin. Vientituotteita ovat kopra, kava, liha, kaakao ja puu. Turismi tuo paljon tarvittua ulkomaalaista valuuttaa. Vanuatu on erityisen suosittu sukeltajien keskuudessa.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Port Vila
Etniset ryhmät:
Vanuatulaiset 98,5%, muut 1,5%
Kieli:
paikalliset kielet (enemmän kuin 100), bislama, englanti, ranska
Uskonto:
Presbyteerit 31,4%, anglikaanit 13,4%, roomalaiskatoliset 13,1%, seitsemännen päivän adventistit 10,8%, muut kristityt 13,8%, alkuperäisuskonnot 5,6%, muut/ei uskontoa/ei ilmoittanut 11,9%
Government:
Parlamentaarinen tasavalta
Tyynenmeren alue
Melanesia
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
Kansainyhteisö
LDC-maat
Maailmanpankki
NAM
SIDS
WTO
YK
Vanuatu liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1981.