Venäjä
Venäjän federaatio
Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin maa ja se on keskeinen kansainvälisen kaupan ja politiikan toimija. Venäjällä on yhä ongelmia, jotka johtuvat Neuvostoliiton hajoamisesta vuonna 1991.
Päivitetty viimeksi 22.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Venäjä on koko maailman suurin maa ja sen alueella on yksitoista eri aikavyöhykettä. Maan eteläisissä osissa on runsaasti tasankoja, pohjoisessa tiheitä havumetsiä ja arktisella rannikkovyöhykkeellä laajoja tundra-alueita. Useat vuoristot muodostavat luonnollisia rajoja Kaakkois-Eurooppaa ja Keski-Aasia vasten. Maan keskiosassa etelästä pohjoiseen kulkee Uralin vuoristo, joka puolestaan muodostaa luonnollisen rajan Euroopan ja Aasian välille. Aasian puoleinen Venäjän pohjoisosa muodostuu matalista Länsi-Siperian tasangoista ja Keski-Siperian ylängöstä. Arktisia rannikkoalueita ja eteläisiä tasankoja lukuunottamatta Venäjällä vallitsee tyypillinen sisämaan ilmasto eli sateita on suhteellisen vähän, talvet ovat pitkiä ja kylmiä ja kesät lyhyitä ja lämpimiä. Ympäristöongelmat ovat suuria ja johtuvat neuvostoaikaisesta voimakkaasta teollistumisesta, jonka seurauksena yli 75 prosenttia maan vedestä on juotavaksi kelpaamatonta. Valtavat raskasteollisuuden päästöt ja radioaktiiviset saasteet 1950- ja 60-luvuilla ovat tehneet monet alueet ihmisasutukselle kelpaamattomiksi, ja monia metsäalueita uhkaa maanpinnan eroosio ja säännöstelemättömät hakkuut.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Venäjä, tarvitsisimme 2.4 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Paikasta toiseen liikkuvat heimot hallitsivat nykyisen Venäjän aluetta 1000 eKr. asti, kunnes valtionmuodostus alkoi Keski-Aasiassa ja Mustanmeren rannalla. Kiovan valtakunta syntyi nykyisen Ukrainan alueelle 800-luvulla ja siitä kehittyi nopeasti vauras kaupankäynnin keskus, joka kontrolloi suuurta osaa Venäjän länsiosasta. Sen jälkeen, kun mongolit valtasivat Kiovan 1200-luvulla, kasvoi Moskovasta huomattava ruhtinaskunta. Voimakkaasti laajenevasta Moskovan ruhtinaskunnasta kehittyi Venäjä sen liitettyä muut ruhtinaskunnat itseensä 1400-luvun lopulle tultaessa. Lopullisesti Venäjän aseman Itä-Euroopan mahtivaltiona varmisti tsaari (keisari) Pietari Suuri lyömällä etelässä turkkilaiset ja lännessä Ruotsin ja Puolan.
Venäjä oli eurooppalainen suurvalta, mutta sen yksinvaltainen hallitusmuoto johti köyhyyteen ja alikehittyneisyyteen suurimmassa osassa maata. Vallankumousyritykset kukistettiin vuosina 1820 ja 1905, mutta vuoden 1917 vallankumous kuitenkin onnistui ja tsaari perheineen murhattiin. Useiden vuosien valtataistelujen jälkeen Venäjästä tuli osa kommunistista Neuvostoliittoa, joka perustettiin vuonna 1922. Valtiota leimasi voimakkaasti Josef Stalinin diktatuurinen johto 1920-luvulta vuoteen 1953. Neuvostoliitto kärsi valtavia tappioita toisen maailmansodan aikana, vaikka lukeutuikin sodan voittajiin. Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 useiden vuosien epävakauden jälkeen. Venäjä on sen jälkeen tehnyt huomattavia uudistuksia, ja siitä on tullut Neuvostoliiton poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen perinnön haltija.
Yhteiskunta ja politiikka
Venäjä on liittotasavalta, jossa presidentti valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentti nimittää pääministerin ja hallituksen. Korkeinta valtaa Venäjällä käyttää parlamentti, etenkin sen alahuone eli Valtionduuma. Presidentillä on kuitenkin veto-oikeus, jolla hän voi kumota duuman päätökset. Presidentti on armeijan ylin päällikkö ja nimittää koko joukon korkeita virkamiehiä. Eri alueilla on tiettyjä itsehallinnollisia oikeuksia, mutta viime vuosien aikana maasta on tullut yhä suuremmassa määrin keskusjohtoinen. Koko 1990-luvun ajan Venäjällä tehtiin huomattavia uudistuksia useimmilla yhteiskunnan aloilla, mutta suuria haasteita on yhä jäljellä. Venäjä on joutunut kantamaan harteillaan monia Neuvostoliiton aikaisia ongelmia, joita ovat suuret sosiaaliset ja taloudelliset erot eri alueiden välillä, laaja korruptio, etniset jännitteet ja raskas byrokratia. Venäjä on keskeinen kansainvälisen politiikan toimija ja se on yksi YK:n turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenestä.
Talous ja kaupankäynti
Venäjä on yksi maailman suurimmista talouksista ja siitä tuli vuonna 1997 G8-ryhmän jäsen. Maalla on kuitenkin paljon neuvostoajoilta peräisin olevia haasteita, kuten korkea työttömyys ja yksipuolinen, vanhainaikainen teollisuus. Venäjän luonnonvarat ovat valtavat ja sen kaasuvarannot, samoin kuin sen yhtenäiset metsäalueet, ovat maailman suurimmat. Venäjä on maailman johtava öljyntuottajamaa, ja sillä on runsaasti mineraalivaroja ja laajoja maatalousalueita. Riippuvaisuus joistakin vientituotteista tekee maasta kuitenkin haavoittuvaisen maailmanmarkkinoiden hintojen heilahduksille. Venäjän talous kärsi suurista heilahduksista 1990-luvulla sen siirtyessä suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Laajoilla uudistuksilla ei onnistuttu estämään sitä, että tuhannet yritykset kärsivät suuria tappioita. Tämän vuoksi köyhyys lisääntyikin dramaattisesti 1990-luvun puolivälissä. Aasian markkinoiden taloustaantuman jälkeen Venäjä joutui taloudelliseen kriisiin vuonna 1998, mutta se selviytyi siitä nopeasti ja taloudellinen kasvu jatkui seuraavina vuosina tasaisena.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Moskova
Etniset ryhmät:
Venäläiset 80 %, tataarit 4 %, ukrainalaiset 2 %, muut/ei eritellyt 14 % (2002)
Kieli:
Venäjä, monia vähemmistökieliä
Uskonto:
Venäläis-ortodoksit 15–20 %, muslimit 10–15 %, kristityt 2 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 55–65 %
Eurooppa
Itä-Eurooppa
Jäsenyys/osallisuus
APEC
ETYJ
Euroopan neuvosto
G20
G8
IMF
Maailmanpankki
Turvallisuusneuvosto
WTO
Ydinasemaat
YK
Venäjä liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.
Tšetšenia
Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, Tsetsenia julistautui itsenäiseksi. Tämän jälkeen Venäjän armeijan ja eri tsetseeni- kapinallisryhmien välillä käytiin pitkään jatkuvia taisteluja.
Lue lisää
Sekä Etelä-Ossetian että Abhasian asukkaat toivovat vapautumista Georgiasta, mutta eivät saa ymmärrystä asialleen georgialaisten poliitikkojen taholta.
Lue lisää