Venezuela
Venezuelan bolivariaaninen tasavalta
Öljyteollisuus hallitsee Venezuelan taloutta täysin ja maa onkin merkittävä Öljynviejämaiden järjestön OPEC:in jäsenmaa. Useita vuosikymmeniä kestäneen suhteellisen vakaan demokraattisen kauden jälkeen maan johtamistavan pelätään nyt muuttuvan autoritäärisemmäksi.
Päivitetty viimeksi 22.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Venezuelassa on suuria ylänköalueita ja maan länsiosassa Andien vuoriston huiput ulottuvat yli 5000 metrin korkeuteen. Venezuelan luoteisosassa sijaitsee Etelä-Amerikan suurin järvi Maracaibo. Maan keskiosissa sijaitsevat Llanosin tasankoalueet, joiden lävitse virtaa valtava Orinoco-joki. Venezuelassa on tuhansia jokia ja lukuisia korkeita vesiputouksia kuten Angelin putoukset, jotka muodostavat maailman korkeimman vesiputouksen. Maan kaakkoisosassa sijaitsee Guyana-ylänkö, jossa on savanneja ja tiheitä trooppisia sademetsiä. Ilmasto on trooppinen suuressa osassa maata. Lämpötilat ovat korkeita vuoden ympäri ja sadekausi on hyvin säännöllinen. Ylemmillä alueilla ilmasto on lauhkea ja lämpötilojen vaihtelut suurempia. Venezuelalla on suuria ympäristöongelmia, jotka johtuvat huonosti säännöstellystä öljyntuotannosta ja raskaasta teollisuudesta. Laajat metsähakkuut ovat aiheuttaneet maaperän köyhtymistä ja vähentäneet sademetsien lajimoninaisuutta.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Venezuela, tarvitsisimme 1.6 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Venezuelaa asutti hajanaisesti alueelle asettunut intiaaniväestö ennen kuin eurooppalaiset saapuivat alueelle 1500-luvulla. Maan alueella ei ollut mitään korkeakulttuureja tai pysyviä valtioita, mistä syystä espanjalaisten oli helppo vallata alue siirtomaakseen. Espanja hallitsi maata vuoteen 1821 asti, jolloin Venezuela liitettiin Suur-Kolumbiaan kovien taistelujen jälkeen. Sisäisen hajanaisuuden seurauksena Suur-Kolumbia romahti jo vuonna 1830 ja Venezuela julistautui itsenäiseksi. Seuraavia vuosisatoja leimasi epävakaus ja alati vaihtuvat hallitsijat, jotka eivät onnistuneet saamaan koko maata kontrolliinsa. Vasta vuonna 1959 Venezuela sai ensimmäisen demokraattisesti valitun hallituksensa. Sitä seuraavien vuosikymmenten aikana maa kehittyi sosiaalisesti ja taloudellisesti ja sen poliittinen tilanne vakautui. Vallan jakoi kaksi maltillista puoluetta, jotka keskittyivät molemmat omiin sektoreihinsa yhteistyöhallituksessa. 1980-luvun taloudellinen taantuma ja suuri väestönkasvu aiheuttivat maassa uutta levottomuutta, joka huipentui Hugo Chavezin valitsemiseen presidentiksi. Chavez ryhtyi vaaliehdokkaaksi täysin uuden puolueen radikaalilla ohjelmalla ja menestyi loistavasti vaaleissa. Chavez syrjäytettiin kuitenkin sotilasvallankaappauksella vuonna 2002, mutta hän pääsi nopeasti takaisin valtaan.
Yhteiskunta ja politiikka
Presidentti Hugo Chavez sai säädettyä uuden perustuslain vuonna 1999, joka antoi hänelle itselleen enemmän valtaa armeijan johtajana ja valtion päämiehenä. Chavez on sittemmin muuttanut perustuslakia useita kertoja ja on muun muassa saanut oikeuden suorittaa päätöksiä useilla hallinnonaloilla omin päin ilman kansalliskokouksen käsittelyä. Chavez on tehnyt suuria muutoksia Venezuelan yhteiskunnassa ja siirtänyt valtavia summia maan öljytuloista sosiaalisiin ohjelmiin maan köyhien talonpoikien hyväksi. Chavez onkin erittäin suuressa suosiossa erityisesti maan köyhien asukkaiden keskuudessa, mutta keski- ja yläluokka suhtautuvat epäilevämmin tehtyihin uudistuksiin. Poliittinen oppositio on hajanainen ja se boikotoi edellisiä vaaleja, mistä johtuen Chavez sai kansalliskokouksen 167 paikkaa täysin hallintaansa. Presidentti on myös tehnyt suuria muutoksia Venezuelan ulkopolitiikkaan, ja hänet tunnetaan erittäin voimakkaista länsimaiden ja Yhdysvaltain vastaisista mielipiteistään.
Talous ja kaupankäynti
Öljyteollisuus hallitsee Venezuelan taloutta miltei täysin. Sen osuus maan viennistä on 80 prosenttia ja valtion budjetista 50 prosenttia. Tästä syystäVenezuelan taloudellinen tilanne on hyvä niin kauan kuin öljyn hinta on korkea, mutta öljyn hinnan laskiessa se joutuu taloudelliseen taantumaan. Huolimatta useista taloudellisesti suotuisilla kausilla tehdyistä muun teollisuuden rakennusyrityksistä, ei maassa ole onnistuttu kehittämään muita kannattavia teollisuudenhaaroja. 1970-luvulla Venezuela panosti bauksiitin, rautamalmin, nikkelin ja hiilen louhimiseen ja jalostamiseen, mutta näillä sektoreilla ei päästy lähellekään öljyntuotannon kannattavuutta. Venezuela on yksi Öljynviejämaiden järjestö OPEC:in tärkeä jäsen ja maan merkitys on suuri myös öljyn maailmanmarkkinoilla. Kun Hugo Chavez nousi valtaan vuonna 1998, hän kansallisti ensi töikseen suurimman osan Venezuelan öljyteollisuudesta ja heitti ulkomaiset sijoittajat pois maasta. Tämän seurauksena valtio on saanut valtavia tuloja, joista suurin osa käytetään erilaisiin sosiaalisiin ohjelmiin ja köyhiä avustaviin toimenpiteisiin.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Caracas
Etniset ryhmät:
Espanjalaisia, italialaisia, portugalilaisia, arabeja, saksalaisia, afrikkalaisia sekä lukuisia alkuperäiskansoja
Kieli:
Espanja, lukuisia heimokieliä
Uskonto:
Katoliset 96 %, protestanttiset kristityt 2 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 2 %
Amerikka
Etelä-Amerikka
Jäsenyys/osallisuus
G77
Ihmisoikeusneuvosto
IMF
Maailmanpankki
NAM
OPEC
WTO
YK
Venezuela liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.