Hopp til innhold

Yhdysvallat

Yhdysvaltoja kutsutaan usein maailman ainoaksi supervallaksi. Maa on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan yksi maailman suurimmista valtioista sekä taloudellinen ja sotilaallinen mahtimaa. Ilmasto, maisema, eläinkunta ja kasvillisuus Yhdysvalloissa vaihtelee alueittain ja on tunnetusti hyvin monipuolinen.

Päivitetty viimeksi 23.08.2016

Maantiede ja ympäristö

Yhdysvallat on pinta-alaltaan maailman kolmanneksi tai neljänneksi suurin maa laskutavasta riippuen. Maa sijaitsee Atlantin valtameren ja Tyynen valtameren välissä ja sen naapurimaita ovat Kanada ja Meksiko. Yhdysvalloissa on hyvin moninaisia ja vaihetelevia maisemia. Sisämaassa on suuria tasankoja, jonka länsiosaa hallitsevat vuoristot, eritoten maan halki Kanadaan ulottuva Rocky Mountains -vuoristoketju. Vuoristoketjun läntisellä puolella on aavikkoa. Maan itärannikolla on puolestaan laajoja rannikkotasankoja. Maailman neljänneksi suurin Missisippi-Missouri-jokijärjestelmä halkaisee Yhdysvallat ja virtaa Meksikonlahteen.  Maan korkein vuori on Alaskassa sijaitseva 6190 metriä merenpinnan yläpuolelle nouseva Mount McKinely, joka tunnetaan myös nimellä Denali. Muita merkittäviä luonnonkohteita ovat muun muassa Yhdysvaltojen pohjoisosassa sijaitseva Yellowstonen kansallispuisto sekä Arizonan osavaltiossa sijaitseva Grand Canyon.                                                                                    

Maantieteellisten eroavaisuuksien myötä myös ilmasto Yhdysvalloissa vaihtelee suuresti alueittain. Suurimmassa osassa maata ilmasto on lauhkea, mutta muun muassa Havaijilla ja Floridassa on trooppinen ilmasto ja Alaskassa puolestaan arktinen ilmasto. Yhdysvalloissa esiintyy myös jonkin verran hurjia sääilmiötä, kuten hurrikaaneja ja tornadoja. Erilaiset ilmastot ja maantieteelliset olosuhteet johtavat siihen, että Yhdysvalloissa on hyvin vaihtelevia kasvillisuusvyöhykkeitä. Suuret hiilidioksidipäästöt aiheuttavat Yhdysvalloissa vakavia ympäristöongelmia. Lisäksi apulannan ja kasvimyrkkyjen käyttö on saastuttanut pohjavesiä. Kuivuus ja vesivarantojen puute vaivaa myös osaa maan alueista.  

1973
2002

Miamin kasvu uhkaa Evergladesin suoalueita. Lue lisää

Earth Earth Earth Ecoprint

3.8 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Yhdysvallat, tarvitsisimme 3.8 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat olivat intiaaneja, joiden esi-isät tulivat sinne Beringinsalmen yli parikymmentä tuhatta vuotta sitten. Ennen kuin eurooppalaiset alkoivat asuttaa mannerta, olivat sinne noin 1000-luvulla löytäneet tiensä myös viikingit. Kristoffer Kolumbuksen vuoden 1492 löytöretken jälkeen espanjalaiset perustivat ensimmäisiä siirtokuntiaan maan eteläosassa, nykyisen Floridaan alueella, 1500-luvulla. 1600-luvulla britannialaiset, ranskalaiset ja hollantilaiset alkoivat puolestaan perustaa omia siirtokuntia pohjoisemmassa. Siirtokunniasta käytiin kovia taistoja ja lopulta Britannia vie voiton ja sai haltuunsa maan itäosan. Vuonna 1775 alkoi Yhdysvaltain vapaussota, joka kesti vuoteen 1783 asti. Heinäkuun 4. päivä 1766 13 britannialaista siirtokuntaa irtaantuivat britannialaisten hallinnasta ja julistautuivat itsenäiseksi Yhdysvalloiksi. Vapaussota päättyi itsenäisyystaistelijoiden voittoon vuonna 1783, jolloin Britannia tunnusti Yhdysvallat Pariisin sopimuksessa.                                                                                                                                           

Yhdysvallat käsitti aluksi 13 itärannikon siirtokuntaa, mutta laajeni vähitellen lähes nykyiseen mittaansa 1800-luvulla. Pohjoisten ja eteläisten osavaltioiden välillä oli erimielisyyksiä erityisesti orjuudesta, ja vuonna 1861 pohjoinen ja etelä ajautuivat sisällissotaan. Etelävaltiot antautuivat 1865, mikä johti orjuuden lopettamiseen. Kaksi osavaltiota, Alaska ja Havaiji, liitettiin Yhdysvaltoihin vuonna 1959. 
Yhdysvallat noudatti ulkopolitiikassaan 1800-luvulla ns. Monroen oppia olla sekaantumatta Euroopan asioihin, kunhan Eurooppa ei sekaantuisi Yhdysvaltain tekemisiin Amerikassa. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan ympärysvaltojen (mm. Ranska, Iso-Britannia, Venäjä) puolelle vasta 1917. Toiseen maailmansotaan se liittyi 1941 Japanin hyökättyä Yhdysvaltain Tyynenmeren tukikohtaan Pearl Harbouriin. Suurvalta käytti tähän mennessä ainoana maan ydinaseita pudottaen atomipommit Japanin Hiroshimaan ja Nagasakiin vuonna 1945. Sodan jälkeen Yhdysvallat oli läntisen maailman johtava valta ja Neuvostoliiton hajottua maailman ainoa suurvalta. Yhdysvallat joutui vuonna 2001 terrori-iskun kohteeksi, jonka jälkeen se julisti sodan terrorismia vastaan.

Yhteiskunta ja politiikka

Maassa on yhä voimassa vuoden 1787 perustuslaki, johon on sittemmin tehty yksittäisiä lisäyksiä (amendments). USA on perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta. Osavaltioilla on omat perustuslakinsa, parlamenttinsa ja hallintoelimensä. Liittovaltion vastuualueita ovat ulkomaanpolitiikka, puolustuslaitos, kansalaisoikeudet, tulli- ja postilaitos, keskuspankki sekä liittovaltion budjetti. Osavaltioiden vastuulla on ihmisten arkielämää ohjaava lainsäädäntö, mutta lait eivät saa rikkoa liittovaltion perustuslakia. Yhdysvaltain kongressi muodostuu kahdesta kamarista, edustajainhuoneesta ja senaatista. Edustajainhuoneen 435-jäsentä valitaan vaaleilla joka toinen vuosi. Senaatin 100 jäsentä edustavat osavaltioita ja valitaan vaaleilla (kaksi jäsentä/osavaltio). Senaattorin toimikausi on kuusi vuotta ja kolmasosa vaihtuu joka toinen vuosi. Jotta laki tulee hyväksytyksi, sen tulee mennä läpi samassa muodossa sekä senaatissa että edustajainhuoneessa ja saada presidentin hyväksyntä. Yhdysvaltain presidentillä on demokraattisesti valituista valtion päämiehistä eniten valtaa. Presidentti on myös hallituksen ja armeijan johtaja. Hän myös valitsee hallituksen eli kabinetin, laatii liittovaltion budjettiesityksen kongressille ja neuvottelee kansainväliset sopimukset.
 Vaikka maa on monipuoluejärjestelmä, kaksi puoluetta – konservatiivinen republikaanipuolue ja liberaalimpi demokraattinen puolue – ovat vuorotelleet vallassa. Muut puolueet ovat menestyneet vain paikallisesti. Äänestysaktiivisuus on yleensä verraten alhainen, 40–60 %. 
Yhdysvallat on maahanmuuttajien rakentama valtio, jonka väestö on yksi monikulttuurisimpia ja etnisesti kirjavimpia yhteisöjä koko ihmiskunnan historiassa. Suurimmillaan siirtolaisten osuus väestöstä oli 1900-luvun alussa, jolloin jopa 15 prosenttia oli syntynyt Yhdysvaltain ulkopuolella. Maahanmuutto – laillinen ja laiton - on jatkunut Yhdysvalloissa vilkkaana. Eurooppalaistaustaisen väestön suhteellinen määrä on vähentynyt, kun taas latinalaisamerikkalaisen väestön määrä kasvaa koko ajan. Maassa oleskelee miljoonia laittomia siirtolaisia, joista valtaosa on Meksikosta ja muualta Etelä-Amerikasta, mutta myös Aasian maista.

Talous ja kaupankäynti

Yhdysvallat on maailman johtava taloudellinen suurvalta. Suuresta pinta-alasta johtuvat runsaat luonnonvarat sekä kaikkialta maailmasta saapunut ammattitaitoinen työvoima ovat olleet perusta talouden kasvulle. Myös suuri kuluttajakunta on edesauttanut Yhdysvaltojen talouden kehitystä. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat hallitsi puolta maailman tuotannosta tärkeillä aloilla ja otti sittemmin johtoaseman ns. uuden teknologian tuotannossa, erityisesti tietotekniikassa. 
Palvelusektori muodostaa lähes 80 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT), sitä seuraavat teollisuus, kaivos- ja rakennustoiminta. Kotimaan yksityisen kulutuksen merkitys taloudelle on erittäin merkittävä, sillä sen osuus BKT:sta on 2/3. 
Tärkeimpiä vientituotteita ovat muun muassa lentokoneet, autot ja autojen osat, tietokoneet, tietoliikenneteknologia sekä lääketeollisuuden tuotteet. Yhdysvaltojen tärkeimmät kauppakumppanit ovat Kanada, Meksiko, Kiina ja Japani. Aloitettuaan öljyntuotannon ns. liuskeöljystä Yhdysvallat on vähentänyt huomattavasti riippuvuuttaan tuontiöljystä. Yhdysvaltain öljyntuotanto lisääntyi vuodesta 2010 vuoteen 2015 kolmanneksen ja oli merkittävä syy öljyn vuonna 2014 alkaneeseen maailmanmarkkinahinnan laskuun. 


Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuiseen taantumaan johtanut tapahtumaketju sai alkunsa Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden hintakuplasta, joka syntyi alhaisen korkotason ja siitä seuranneen keinottelun takia. Asuntolainoja myönnettiin myös vähävaraisille. Asuntolainapankit myivät lainojaan investointipankeille, jotka paketoivat asuntolainoista ns. johdannaisia ja myivät niitä jälleen eteenpäin sijoittajille ympäri maailman. Vuonna 2006 asuntojen hinnat kääntyivät laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, asuntovelalliset jättivät lainojaan hoitamatta ja keväällä 2007 monet asuntolainapankit kaatuivat, vieden mukanaan pohjan investointipankkien käymältä johdannaiskaupalta. Vuonna 2008 lukuisat investointipankit ilmoittivat jättimäisistä luottotappioista ja kaaos huipentui Lehman Brothers – investointipankin konkurssiin. Maailman pankkien väliset luottomarkkinat tyrehtyivät, mistä seurasi globaali rahoituskriisi. 
Yhdysvaltain talous kuitenkin elpyi ja alkuvuonna 2015 se oli kasvanut eniten 15 vuoteen. Lisäksi uusia työpaikkoja oli syntynyt enemmän kuin Euroopassa, Japanissa ja muissa teollisuusmaissa yhteensä. Työttömyysprosentti oli vuonna 2014 pudonnut alle kuuteen. Tärkeimmät syyt talouden talouskasvuun olivat finanssikriisin jälkeinen pankkituki, valtion mittavat satsaukset talouden elvytykseen ja keskuspankki Fed:in pitämä lähes nollakorkotaso sekä lisääntynyt rahantarjonta. Talouskasvusta huolimatta palkkataso ei ole noussut. Minimipalkat ovat hyvin alhaiset ja monet joutuvat tekemään kahta työtä pärjätäkseen. Köyhyysrajan alapuolella elää noin 15 prosenttia väestöstä.

1989
2004

Green River-joen valuma-alueelle rakennetaan öljynporauskaivoja kiivaassa tahdissa. Alueen herkän luonnon riittävät suojelutoimenpiteet on kuitenkin unohdettu. Lue lisää

Lyhyesti

USAs flagg

Pääkaupunki:

Washington D.C

Etniset ryhmät:

eurooppalaista syntyperää 77,1 %, afrikkalaista syntyperää 13,3 %, aasialaiset 5,6 %, Amerikan intiaanit ja Alaskan alkuperäiskansat 1,2 % , Havaijin ja muiden Tyynenmeren saarten alkuperäiskansat 0,2 %. (Noin 17,6 % Yhdysvaltain väestöstä on väli- tai eteläamerikkalaiset sukujuuret.) (US Census Bureau, 2015)

Kieli:

englanti, espanja, muut indoeurooppalaiset ja polynesialaiset kielet

Uskonto:

protestantit 51,3 %, katolilaiset 23,9 %, mormonit 1,7 %, muut kristityt 1,6 %, juutalaiset 1,7 %, muslimit 0,6 % (CIA World Factbook, 2007)

Väkiluku:

325 127 634

Valtiomuoto:

perustuslaillinen liittotasavalta

Pinta-ala:

9 833 517 km2

Valuutta:

Yhdysvaltain dollari

BKT per asukas:

54 629 PPP$

Kansallispäivä:

4. heinäkuuta

Satelliittikuvat

Everglades

Green river

Las Vegas

Mt. Saint Helens

Tensas-joki

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2016