Hopp til innhold

Yhdysvallat

Näytä maat

Yhdysvallat on maailman ainoa supervalta. Maa on maailman neljänneksi suurin, ja sen ilmasto, maisema, eläinkunta ja kasvillisuus on tunnetusti hyvin monipuolinen.

Päivitetty viimeksi 07.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Yhdysvallat on maailman neljänneksi suurin maa. Maisema on hyvin monimuotoista, ja se vaihtelee Atlantinmeren alangoista idän metsäharjuihin. Maailman neljänneksi suurin Missisippi-Missouri-jokijärjestelmä halkaisee Yhdysvallat ja virtaa Meksikonlahteen. Laajat alangot hallitsevat maisemaa lännessä edettäessä kohti Rocky Mountains-vuoristoketjua. Vuoristoketjun läntistä aluetta hallitsevat aavikko ja tasahuippuiset vuoristomuodostelmat kuten Grand Canyon. Sierra Nevada-vuoret myötäilevät Tyynen meren rannikkoa, samassa linjassa Rocky Mountainsin vuorten kanssa. Maan korkein vuori MountMc Kinley nousee 6194 m merenpinnan yläpuolelle ja sijaitsee Alaskassa. Suurimmissa osissa Yhdysvaltoja ilmasto on lauhkeaa, mutta Havaijilla ja Floridassa vallitsee trooppinen ilmasto, Alaskassa taas arktinen ilmasto. Erittäin suuret hiilidioksiidipäästöt (CO2) ovat suuri ympäristöongelma. Apulannan ja kasvimyrkkyjen käyttö saastuttaa pohjaveden, ja juomaveden puute joillakin alueilla tekee tarpeelliseksi käytön säännöstelyn.

1973
2002

Miamin kasvu uhkaa Evergladesin suoalueita. Lue lisää

Earth Earth Earth Earth Ecoprint

4.4 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Yhdysvallat, tarvitsisimme 4.4 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat olivat intiaaneja, joiden esi-isät tulivat sinne Beringinsalmen yli parikymmentä tuhatta vuotta sitten. Ennen kuin eurooppalaiset alkoivat asuttaa mannerta sinne olivat löytäneet tiensä myös viikingit noin 1000-luvulla. Espanjalaiset perustivat ensimmäisiä siirtokuntiaan alueelle 1500-luvulla, britit ja hollantilaiset 1600-luvulla. Intiaaniväestöä oli noihin aikoihin noin 1,5 miljoonaa henkilöä 300 heimoon jakautuneena. Brittiläiset siirtokunnat irtautuivat emämaasta ja julistivat 4.7.1776 Yhdysvallat perustetuksi, mistä seurasi vuoteen 1781 kestänyt voitollinen sota Iso-Britanniaa vastaan. Yhdysvallat käsitti aluksi 13 itärannikon siirtokuntaa, mutta laajeni vähitellen lähes nykyiseen mittaansa 1800-luvulla. Pohjoisten ja eteläisten osavaltioiden välillä oli erimielisyyksiä erityisesti orjuudesta, ja vuonna 1861 pohjoinen ja etelä ajautuivat sisällissotaan. Etelävaltiot antautuivat 1865, mikä johti orjuuden lopettamiseen. Kaksi osavaltiota, Alaska ja Havaiji, liitettiin Yhdysvaltoihin vuonna 1959. 
Yhdysvallat noudatti ulkopolitiikassaan 1800-luvulla ns. Monroen oppia olla sekaantumatta Euroopan asioihin, kunhan Eurooppa ei sekaantuisi Yhdysvaltain tekemisiin Amerikassa. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan ympärysvaltojen (mm. Ranska, Iso-Britannia, Venäjä) puolelle vasta 1917. Toiseen maailmansotaan se liittyi 1941 Japanin hyökättyä Yhdysvaltain Tyynenmeren tukikohtaan Pearl Harbouriin. Suurvalta käytti tähän mennessä ainoana maan ydinaseita pudottaen atomipommit Japanin Hiroshimaan ja Nagasakiin vuonna 1945. Sodan jälkeen Yhdysvallat oli läntisen maailman johtava ja Neuvostoliiton hajottua maailman ainoa suurvalta. Yhdysvallat joutui vuonna 2001 terrori-iskun kohteeksi, ja julisti sen jälkeen sodan  terrorismia vastaan.

Yhteiskunta ja politiikka

Maassa on yhä voimassa vuoden 1787 perustuslaki, vain joitakin lisäsäädöksiä on tehty. USA on perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta. Osavaltioilla on omat perustuslakinsa, parlamenttinsa ja hallintoelimensä. Liittovaltion vastuualueita ovat ulkomaanpolitiikka, puolustuslaitos, kansalaisoikeudet, tulli- ja postilaitos, keskuspankki sekä liittovaltion budjetti. Osavaltioiden vastuulla on ihmisten arkielämää ohjaava lainsäädäntö, mutta lait eivät saa rikkoa liittovaltion perustuslakia. Yhdysvaltain kongressi muodostuu kahdesta kamarista, edustajainhuoneesta ja senaatista. Edustajainhuoneen 450-jäsentä valitaan vaaleilla joka toinen vuosi. Senaatin 100 jäsentä edustavat osavaltioita ja valitaan vaaleilla (kaksi/osavaltio). Senaattorin toimikausi on kuusi vuotta ja kolmasosa vaihtuu joka toinen vuosi. Jotta laki tulee hyväksytyksi, sen tulee mennä läpi samassa muodossa sekä senaatissa että edustajainhuoneessa ja saada presidentin hyväksyntä. Yhdysvaltain presidentillä on demokraattisesti valituista valtion päämiehistä eniten valtaa. Presidentti on myös hallituksen ja armeijan johtaja. Hän myös valitsee hallituksen eli kabinetin, laatii liittovaltion budjettiesityksen kongressille ja neuvottelee kansainväliset sopimukset.
 Vaikka maa on monipuoluejärjestelmä, kaksi puoluetta – konservatiivinen republikaanipuolue ja liberaalimpi demokraattinen puolue – ovat vuorotelleet vallassa. Muut puolueet ovat menestyneet vain paikallisesti. Äänestysaktiivisuus on yleensä verraten alhainen, 40–60 %. 
Yhdysvallat on maahanmuuttajien rakentama valtio, jonka väestö on monikulttuurisimpia ja etnisesti kirjavimpia yhteisöjä koko ihmiskunnan historiassa. Suurimmillaan siirtolaisten osuus väestöstä oli 1900-luvun alussa, jolloin jopa 15 prosenttia oli syntynyt Yhdysvaltain ulkopuolella. Maahanmuutto – laillinen ja laiton - on jatkunut vilkkaana, eurooppalaistaustaisen väestön suhteellinen määrä on vähentynyt, kun taas latinalaisamerikkalaisen väestön määrä kasvaa koko ajan. Maassa oleskelee miljoonia laittomia siirtolaisia, valtaosa on Meksikosta ja muualta Etelä-Amerikasta, mutta myös Aasian maista. Presidentti Barack Obama on ajanut lakimuutosta paperittomien maahanmuuttajien oleskelun helpottamiseksi. Muutoksen on määrä tulla voimaan keväällä 2015.

Talous ja kaupankäynti

Yhdysvallat on maailman johtava taloudellinen suurvalta. Suuresta pinta-alasta johtuvat runsaat luonnonvarat sekä kaikkialta maailmasta saapunut ammattitaitoinen työvoima ovat olleet perusta talouden kasvulle. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat hallitsi puolta maailman tuotannosta tärkeillä aloilla ja otti sittemmin johtoaseman ns. uuden teknologian tuotannossa, erityisesti tietotekniikassa. 
Palvelusektori muodostaa lähes 80 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT), sitä seuraavat teollisuus, kaivos- ja rakennustoiminta. Kotimaan yksityisen kulutuksen merkitys taloudelle on erittäin merkittävä, sillä sen osuus BKT:sta on 2/3.
 Tärkeimpiä vientituotteita ovat transistorit, lentokoneet, autot ja autojen osat, tietokoneet, tietoliikennevälineet ja lääkkeet. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat Kanada, Meksiko, Kiina ja Japani. Aloitettuaan öljyntuotannon ns. liuskeöljystä Yhdysvallat on vähentänyt riippuvuuttaan tuontiöljystä ja maan arvioidaan olevan öljyomavarainen vuoteen 2017–2018 mennessä. Yhdysvaltain öljyntuotanto lisääntyi vuodesta 2010 vuoteen 2015 kolmanneksen ja oli merkittävä syy öljyn vuonna 2014 alkaneeseen maailmanmarkkinahinnan laskuun.


Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuiseen taantumaan johtanut tapahtumaketju sai alkunsa Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden hintakuplasta, joka syntyi alhaisen korkotason ja siitä seuranneen keinottelun takia. Asuntolainoja myönnettiin myös vähävaraisille. Asuntolainapankit myivät lainojaan investointipankeille, jotka paketoivat asuntolainoista ns. johdannaisia ja myivät niitä jälleen eteenpäin sijoittajille ympäri maailman. Vuonna 2006 asuntojen hinnat kääntyivät laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, asuntovelalliset jättivät lainat hoitamatta ja keväällä 2007 monet asuntolainapankit kaatuivat vieden mukanaan pohjan investointipankkien käymältä johdannaiskaupalta. Vuonna 2008 lukuisat investointipankit ilmoittivat jättimäisistä luottotappioista  ja kaaos huipentui Lehman Brothers –investointipankin konkurssiin. Maailman pankkien väliset luottomarkkinat tyrehtyivät, mistä seurasi globaali rahoituskriisi. 
Yhdysvaltain talous kuitenkin elpyi ja alkuvuonna 2015 se oli kasvanut eniten 15 vuoteen ja uusia työpaikkoja oli syntynyt enemmän kuin Euroopassa, Japanissa ja muissa teollisuusmaissa yhteensä.
 Työttömyysprosentti oli vuonna 2014 pudonnut alle kuuteen.
 Tärkeimmät syyt talouden talouskasvuun olivat finanssikriisin jälkeinen pankkituki, valtion mittavat satsaukset talouden elvytykseen ja keskuspankki Fed:in pitämä lähes nollakorkotaso sekä lisääntynyt rahantarjonta. 
Talouskasvusta huolimatta palkkataso ei ole noussut. Minimipalkat ovat hyvin alhaiset ja monet joutuvat tekemään kahta työtä pärjätäkseen. Köyhyysrajan alapuolella elää yli 15 prosenttia väestöstä.

1989
2004

Green River-joen valuma-alueelle rakennetaan öljynporauskaivoja kiivaassa tahdissa. Alueen herkän luonnon riittävät suojelutoimenpiteet on kuitenkin unohdettu. Lue lisää

Lyhyesti

USAs flagg

Pääkaupunki:

Washington

Etniset ryhmät:

eurooppalaista syntyperää 80 %, afrikkalaista syntyperää 13 %, aasialaiset 4 %, Amerikan intiaanit ja Alaskan alkuperäiskansat 1 %

Kieli:

englanti, espanja, muut indoeurooppalaiset ja polynesialaiset kielet

Uskonto:

protestantit 51 %, katolilaiset 24 %, mormonit 1,7 %, muut kristityt 1,6 %, juutalaiset 1,7 %, muslimit 0,6 % muut 18,6 %

Väkiluku:

318 miljoonaa

Valtiomuoto:

perustuslaillinen liittotasavalta

Pinta-ala:

9 831 510 km2

Valuutta:

Yhdysvaltain dollari

Kansallispäivä:

4. kesäkuuta

Satelliittikuvat

Everglades

Green river

Las Vegas

Mt. Saint Helens

Tensas-joki

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2015