Zimbabwe

Viimeksi päivitetty: 13.04.2025

Zimbabwen maaperässä on arvokkaita kaivannaisia. Kulta on vain yksi rikkauksista. Lähes puolet zimbabwelaisista elää kuitenkin köyhyydessä. Entinen vapautusliike on istunut vallassa yli neljäkymmentä vuotta. Uusi muutosliike on noussut haastajaksi. Työttömyys ja rahapula suututtavat kaupunkien asukkaita. Armeija ratkaisee, kuka hallitsee maata.

Lippu

Sisällys

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki:	Harare
Etniset ryhmät:	Afrikkalaiset 99% (enemmistönä shona, ndebele), eurooppalaistaustaiset ja muut 1%
Kieli:	Englanti, shona, ndebele, chewa, chibarwe, kalanga, koisan, nambya, ndau, shangani, sotho, tonga, tswana, venda, xhosa
Uskonto:	Kristityt 85%, perinteiset afrikkalaiset uskonnot 2%, muut ja uskonnottomat 13%
Uskonto:	16 634 3731 (2024)
Valtiomuoto:	Tasavalta
Pinta-ala:	390 757 km2
Valuutta:	Zimbabwen dollari
BKT per asukas:	2 531 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä:	18. huhtikuuta

Maantiede

Zimbabwe on sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Länsinaapurina on Botswana, pohjoisessa Sambia, idässä Mosambik ja etelässä Etelä-Afrikka. Maan keskiosassa on laaja ylätasanko. Sen halki kulkee harjujen ketju Plumtreesta Botswanan rajalta koilliseen Nyangan vuorille, Mosambikin rajalle. Harjanteet kohoavat 1200-1500 metriä merenpinnan yläpuolelle. Zimbabwen korkein huippu on Mount Nyangani (2592 m).

Etelä-Zimbabwen läpi virtaa useita jokia. Jokien varsilla on alavaa maata. Pohjoisessa Sambian rajalla Sambesijokeen tehty pato synnytti 1960-luvulla kaksisataa kilometriä pitkän Karibajärven. Järven länsipuolella joen yläjuoksun suunnalla ovat kuuluisat Victorian putoukset. Ne ovat iso nähtävyys sekä Zimbabwessa että Sambiassa. Sadat tuhannet turistit tulevat vuosittain ihailemaan putouksia.

Etelä-Zimbabwen laaksoissa ja pohjoisrajalla Sambesijoen varrella on lämmin ilmasto. Ylängöillä on viileämpää. Lokakuu on lämpimin kuukausi, kesäkuu on viilein. Sadekausi kestää lokakuusta huhtikuuhun. Maan itäosissa sataa enemmän kuin lännessä. Vuoden 2025 alussa rankkasateet nostattivat tulvia eri puolilla Zimbabwea. Tätä ennen kuivuus on vaivannut luontoa ja maataloutta.

Hwangen kansallispuisto sijaitsee Länsi-Zimbabwessa lähellä Victorian putouksia. Alueella on laajoja ruohoniittyjä, joilla kasvaa mopane- ja mukusipuita, punakukkaisia perhospuita ja muita savannipuulajeja. Siellä elää tuhansia norsuja sekä leijonia, puhveleita, hevosantilooppeja ja uhanalaisia hyeenakoiria. Idässä Nyangan harmaat rinteet kohoavat suorina seinäminä. Kukkuloilla kasvaa syprikkejä, mäntyjä ja ainavihantia lehtipuita. Alueella on lampia ja puroja. Siellä elää valkoposkisaukkoja, kalliohyppijöitä ja sinimarakatteja.

Yli neljäsosa Zimbabwen maa-alasta on suojelualueita. Noin 40% maasta on metsiä. Puustoa tuhotaan kolmesataa tuhatta hehtaaria vuodessa. Metsiä hakataan polttopuuksi ja niitä raivataan maa- ja karjatalouden tieltä. Asutustilalliset polttavat metsiä kaskipelloiksi. Kuivuudet lisäävät kulojen vaaraa. Zimbabwessa on runsaita malmivaroja. Kaivoslupia on myönnetty myös luonnonalueille. Isoimpien kaivosten ympärille on syntynyt nopeasti ja suunnittelemattomasti rakennettuja yhdyskuntia. Pienet paikalliset kultakaivokset saastuttavat ympäristöä. Huuhtojat käyttävät elohopeaa kullan erottamiseen malmista. Elohopea on vaarallinen myrkky.

Historia

Victorian putousten läheltä on kaivettu ihmisjäänteitä ja kivityökaluja, jotka osoittavat, että alueella on asuttu satoja tuhansia vuosia sitten. Matobon kukkuloiden luolissa Etelä-Zimbabwessa on vanhoja kalliomaalauksia. Niissä on ihmisiä ja monenlaisia eläimiä: kirahveja, strutseja, sarvikuonoja ja apinoita. Maalaajat ovat osanneet käyttää värejä. Nswatugin luolasta on löydetty neljäkymmentä tuhatta vuotta sitten eläneen ihmisen luuranko. Kaksi tuhatta vuotta sitten Zimbabwessa asui khoisan-kansaa, metsästäjiä ja keräilijöitä. Bantukansat vaelsivat alueelle 400-luvulla. He asuivat kylissä, kasvattivat karjaa ja harjoittivat kaskiviljelyä.

1200-luvulla syntyi Zimbabwen kuningaskunta. Siitä ovat yhä nähtävillä ison kaupungin rauniot kivitorneineen ja valleineen. Zimbabwen shona-kansa kasvatti karjaa. Maasta kaivettiin kultaa, kuparia ja rautaa. 1800-luvulla zuluihin kuuluvat ndebelet vaelsivat etelästä nykyiseen Zimbabween. 1880-luvulla Ison-Britannian siirtomaavalta alkoi tunkeutua alueelle. Cecil Rhodesin johtama Etelä-Afrikan yhtiö perusti timanttikaivoksia ja toi Zimbabween siirtolaisia. 1890-luvulla maata alettiin kutsua Etelä-Rhodesiaksi.

1930-luvulla yli puolet Zimbabwen maasta oli jaettu viidellekymmenelle tuhannelle valkoiselle siirtolaiselle. Afrikkalaisväestöön kuului tuolloin yli miljoona ihmistä. He omistivat alle kolmasosan maasta. Brittiläinen valta jatkui vuoteen 1965 asti. Silloin Etelä-Rhodesian valkoinen vähemmistö päätti irtautua Iso-Britannian hallinnosta. Vuonna 1970 Rhodesia julistautui tasavallaksi.

1970-luvulla Zimbabwessa toimi kaksi afrikkalaisväestön vapautusliikettä: Joshua Nkomon johtama ZAPU ja Robert Mugaben perustama ZANU. YK:n kauppasaarto ja vapautusliikkeiden painostus pakottivat Rhodesian taipumaan enemmistövaltaan. Vuonna 1980 järjestettiin vaalit. ZANU voitti, Mugabesta tuli pääministeri. Zimbabwe syntyi.

Vuonna 1982 Mugabe syytti Nkomoa vallankaappauksen valmistelemisesta. Mugaben asejoukot, etenkin Pohjois-Korean kouluttama ”viides prikaati”, tappoivat tuhansia ihmisiä. Erityisesti ndebele-kansan nuoret joutuivat verilöylyjen uhreiksi. Vuonna 1987 Mugabe ja Nkomo solmivat sopimuksen kansallisesta yhtenäisyydestä. Mugabesta tuli presidentti ja Nkomosta varapresidentti. Mugabe oli Zimbabwen presidenttinä vuoteen 2017 asti.

1990-luvulla Zimbabwen talous romahti. Kolme miljoonaa zimbabwelaista pakeni maasta. Hararessa puhkesi nälkämellakoita. Mugabe syytti valkoista vähemmistöä talouspulmista. Vuonna 2008 Zimbabwen raha menetti arvonsa. Kolme neljäsosaa työikäisistä oli työttömiä. Vain viidesosa kouluikäisistä lapsista kävi koulua. HIV/AIDS ja kolera levisivät. Zimbabwelaiset elivät ruoka-avun varassa. Vuonna 2017 armeija pidätti Mugaben. Hänet erotettiin presidentin virasta. Mugabe oli silloin 93-vuotias. Hänen tilalleen presidentiksi nousi varapresidentti Emmerson Mnangagwa.

Ekologinen jalanjälki

0,6

maapalloa maassa Zimbabwe

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Zimbabwe keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 0,6 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2023 Zimbabwessa järjestettiin presidentin ja parlamentin vaalit. Presidentti valitaan viiden vuoden kaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Valtapuolue ZANU:n Emmerson Mnangagwa valittiin uudelleen Zimbabwen presidentiksi. Hän sai 53% äänistä. Zimbabwessa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on kahdeksankymmentä senaattoria. Alahuoneessa, kansalliskokouksessa, on 280 kansanedustajaa, jotka valitaan viiden vuoden välein. Jos parlamentin jäsen jättää paikkansa kesken kauden, seuraajan valitsemiseksi järjestetään täydennysvaali. Kansalliskokouksessa on erikseen varattu naisille 60 edustajanpaikkaa ja nuorille kymmenen paikkaa.

Vuoden 2023 parlamenttivaaleihin osallistui 18 puoluetta. Vain ZANU ja Kansalaisten muutosliike-niminen uusi puolue saivat edustajiaan kansalliskokoukseen. ZANU otti enemmistön 177 kansanedustajalla. Muutosliike sai 103 edustajaa. Muutosliike menestyi kaupungeissa. ZANU:lla on vankka kannatus useimmilla maaseutualueilla. Kaksi kolmasosaa zimbabwelaisista asuu maaseudulla. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Zimbabwe ei ole vapaa maa. Vaalikampanjan aikana ja vaalien jälkeen poliisi pidätti Muutosliikkeen jäseniä. Ulkomaalaiset tarkkailijat esittivät epäilyjä vaalien rehellisyydestä.

Vaalien jälkeen oikeusistuimet riistivät useilta muutosliikkeen edustajilta oikeuden toimia kansanedustajina. Tilalle valittiin täydennysvaaleissa hallituspuolueen jäseniä. Zimbabwen armeijan komentaja kenraali Anselem Sanyatwe vannoi, että ZANU on vallassa ikuisesti. Köyhyys, työttömyys ja hintojen nousu ovat ärsyttäneet kaupunkien asukkaita. Afrikan kehityspankki arvioi, että 40% zimbabwelaisista elää köyhyydessä. Viidesosa työvoimasta on työttömänä. Kuivuus on vähentänyt kotimaista ruoantuotantoa.

Zimbabwen hallinnossa on ollut paljon väärinkäytöksiä. Valtion hankinnoissa ja luonnonvarojen käytössä esiintyy lahjontaa ja kavalluksia. Zimbabwen kultaa salakuljetetaan maasta joka vuosi noin kahden miljardin euron arvosta. Isoja kavalluksia on tapahtunut myös timanttikaupassa, maatalouden tukirahastoissa, polttoainehuollossa sekä terveydenhoidon tarvike- ja lääkehankinnoissa.

Vuoden 2025 alussa ZANU:n sisällä repesi kiistoja. Osa vapautusliikkeen aseelliseen taisteluun aikanaan osallistuneista valtapuolueen jäsenistä on sitä mieltä, että presidentti Mnangagwan pitäisi erota ja varapresidentti Constantino Chiwengan olisi noustava presidentiksi. Chiwenga on entinen armeijan kenraali. ZANU:n kapinasiiven mielestä armeijalla tulisi olla näkyvämpi asema Zimbabwen politiikassa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

152 / 192

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Zimbabwe

Zimbabwe on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 152 kaikista maista 192.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Zimbabwe on alemman keskitulotason maa. Vuosina 2019 ja 2020 Zimbabwen talous supistui yhteensä noin 16%. Sen jälkeen talous kasvoi kolmen vuoden ajan noin viisi prosenttia vuodessa, Vuonna 2024 kuivuus vaivasi maataloutta ja talouskasvun vuosivauhti hidastui kahteen prosenttiin. Valtiolla on vahva ote Zimbabwen talous- ja tuotantoelämässä. Maailmanpankin asiantuntijat ovat suositelleet, että yksityiselle yritystoiminnalle annettaisiin enemmän tilaa. Maailmanpankki arvioi, että Zimbabwen talous kasvaa 6% vuonna 2025. Kuivuuden odotetaan väistyvän. Maatalouden kannattavuus voi siksi kasvaa ja vesivoimaloiden sähköntuotanto elpyy.

Noin 53% Zimbabwen työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 12% toimii teollisuuden tehtävissä ja 35% työskentelee palvelualoilla. Zimbabwen pienviljelijät kasvattavat maissia, durraa, maapähkinöitä, perunoita ja vihanneksia. Suurilla tiloilla kasvatetaan tupakkaa, sokeriruokoa, soijaa ja puuvillaa. Vain pieni osa pelloista ja laitumista on kastelun piirissä. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, vuohet ja siipikarja, Zimbabwessa on viisi miljoonaa lehmää ja kolme miljoonaa vuohta.

Zimbabwen maaperässä on kultaa, platinaa, kromia, hiiltä, litiumia ja timantteja. Litiumia tarvitaan akuissa ja metalliseoksissa. Vuonna 2023 Zimbabwen tavaraviennin kokonaisarvo oli 7,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli lähes kahdeksan miljardia euroa. Kultakauppa tuotti yli kolmasosan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat tupakka, nikkeli, rauta, timantit, kromi, hiili, hedelmät, vaatteet, nahka ja sokeri. Suurimpia vientimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Etelä-Afrikka, Mosambik, Sambia ja Intia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Etelä-Afrikka, Kiina, Bahama, Singapore ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.

Vuonna 2024 Zimbabwessa kävi kolme miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi on toipunut koronalamasta. Matkailuelinkeinot työllistävät 150 000 zimbabwelaista. Matkanjärjestäjät kehuvat miellyttävää ilmastoa. Turistit haluavat nähdä Victorian putoukset Zimbabwen ja Sambian rajalla. Kansallispuistoissa katsellaan norsuja ja puhveleita. Zimbabwen muoti on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Viime vuosina Zimbabwe on saanut ulkomaista kehitystukea noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2024 ulkomailla asuvat zimbabwelaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 1,8 miljardia euroa. Etelä-Afrikassa on 700 000 zimbabwelaista.

Tilastot

Maan Zimbabwe tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin