Araljärvi
Araljärveä pidetään maailman suurimpana ihmisen aiheuttamana ympäristökatastrofina. Järven vedenpinta on laskenut dramaattisesti ja järvi myös erittäin pahasti saastunut.
Araljärven nimi tulee sanasta ”aral”, joka tarkoittaa saarta. Nimi viittaa siihen, että tämä suuri järvi sijaitsee kuin saari keskellä aavikkomaista maisemaa. Araljärvi oli aikoinaan maailman neljänneksi suurin järvi. Ongelmat alkoivat neuvostoaikana 1960- ja 70-luvuilla. Tuolloin puuvillanviljelyyn tarvittavaa vettä alettiin ottaa Araljärveen laskevista joista, samaan aikaan kun jokiin syydettiin myrkyllisiä jätteitä. Järven pinta-ala oli aikoinaan 66 100 neliökilometriä.
Jo vuoteen 1987 mennessä noin 60 prosenttia järvestä oli kuivunut, ja järven veden pinta oli laskenut 14 metriä. Lisäksi järven suolapitoisuus oli kaksinkertaistunut tuhoten järven kalakannan ja sen varassa toimineen teollisuuden. Araljärveä ympäröivien alueiden myrskyjen voidaan sanoa olevan myrkyllisiä. Tähän on syynä se, että alueelle kertyneet kemialliset ympäristömyrkyt kulkeutuvat tuulen mukana ympäriinsä. Ihmisten odotettu elinikä on huomattavasti alhaisempi järven ympäristössä kuin kauempana muilla alueilla.
Järvi on 50 vuodessa kutistunut vain neljännekseen alkuperäisestä koostaan. Lisäksi Araljärvi on kuivumisen takia jakautunut kahteen pienempään järveen: Pohjois-Aralin ja Etelä-Aralin järviin. Syrdarja-joki juoksee Pohjois-Aralista Etelä-Araliin, mutta sen juoksun muuttamisen takia eteläinen järvi tulee katoamaan 15 vuoden kuluessa.
Näkymä entisen Araljärven yllä. Vasemmanpuoleinen kohouma osoittaa, missä rantaviiva kulki ennen (kuva: UNEP/Flickr.com)
Kun Araljärvi alkoi kuivua, ryhdyttiin rakentamaan tekojärviä (kuten ohessa) kalastusteollisuuden pelastamiseksi (kuva: UNEP/Flickr.com)
Lähde: Atlas of Our Changing Environment
