Hopp til innhold

Atatürkin pato

Atatürk on Turkin suurin ja maailman kymmenenneksi suurin pato.

1975
1998

Atatürkin pato rakennettiin vuosina 1983-1992. Pato sijaitsee Turkin kaakkoisosassa, ja se on suurin ”Kaakkois-Anatolian projektin” yhteydessä rakennetuista 22 padosta. Rakennusprojektiin kuuluu myös 19 vesivoimalaitosta. Eufratin ja Tigriksen joet on padottu, jotta saataisiin tarpeeksi vettä maanviljelyä varten ja sähkön tuottamiseen Turkin kaakkoisosiin, jotka ovat pitkään kärsineet kuivuudesta.

Atatürkin padon vedenjakelujärjestelmä on muuttanut Harrania ympäröivän alueen täydellisesti. Nyt tällä ennen niin kuivalla alueella voidaan harjoittaa maanviljelyä hyvällä menestyksellä. Alueella on panostettu puuvillan tuotantoon, mutta sillä viljellään myös maissia ja vihanneksia.
(kuva : UNEP/Flickr.com)

Kun kaikki suunnitellut vesivarastot, voimageneraattorit ja jakelukanavat on saatu valmiiksi, voidaan näiden avulla johtaa vettä 1,7 miljoonallle hehtaarille viljeltyä maata. Kaikkien rakennelmien odotetaan valmistuvan vuoteen 2010 mennessä.

Nämä kaksi kuvaa on otettu vuosina 1976 ja 1999, ja alueen muutokset näkyvät niistä selvästi. Pato on ollut täydessä toiminnassa vuodesta 1992 lähtien. Ennen niin kuiva ja käyttökelvoton alue on muuttunut vehreäksi. Tämä näkyy erityisen selvästi vuoden 1999 kuvasta. Harranin kaupunki näkyy tässä vihreiden peltojen ympäröimänä. Tällainen kehitys ei olisi ollut mahdollista ilman Atatürkin patoa.

Atatürk on Turkin suurin ja maailman kymmenenneksi suurin pato. Se on osa Kaakkois-Anatolian projektia. Tavoitteena on tuottaa sähköä ja jakaa vettä liki 80 000 neliökilometrin suuruiselle alueelle (kuva: Kel Patalog/UNEP/Flickr.com)

Kanavien sulkuportit tasaavat veden tasaisen virtauksen. Mikäli läpivirtaus on liian alhainen, se vaikuttaa negatiivisesti sekä alueen vedenjakelujärjestelmään että kanavaan kytkeytyneiden kaupunkien sähköntuotantoon. (kuva: Kel Patalog/UNEP/Flickr.com)

Lähde: Atlas of Our Changing Environment

Kaakkois-Anatolian projekti

Atatürkin pato on osa laajaa Kaakkois-Anatolian projektia, josta käytetään myös lyhennystä GAP, joka muodostuu sen turkkilaisesta nimestä Güneydogu Anadolu Projesi. Kun kaikki padot ovat valmistuneet, tulevat ne tuottamaan 27 miljardia kilowattituntia sähköä vuodessa. Turkin sähköntuotanto tulee tällöin kaksinkertaistumaan.

GAP-projektilla on myös monia negatiivisia seurauksia. Rakennusalueella asuneet perheet joutuivat muuttamaan ja menettivät kotinsa. Suoalueet tuhoutuvat patoamisen seurauksena ja biologinen moninaisuus katoaa. Syyria ja Irak ovat riippuvaisia Tigris ja Eufrat-jokien vedestä ja lisääntyvä jokien patoaminen vähentää näiden maiden vedensaantia. Tämä on aiheuttanut konflikteja Turkin ja sen kahden naapurimaan välille.

Lim inn på din egen nettside

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017