Shume Magamban kansallispuisto

Shuma Magamba muodostuu 12 000 hehtaarista vuoristometsää, joista 2500 hehtaaria on erikoisten kasvien suojelusaluetta. Alueella vallitsee maailman suurin biologinen moninaisuus, ja siellä elää lukuisia harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Tämä valtava moninaisuus on syynä siihen, että hyvin monet haluavat suojella aluetta.

Alueen metsiä uhkaavat tukkipuiden hakkuut ja maanviljelys. Osa Shume Magamban vuorista erotettiin kansallispuistosta heti Tansanian itsenäistymisen jälkeen vuonna 1961, ja suuri osa metsää raivattiin maanviljelyksen tieltä. Metsiä uhkaa myös kaskenpoltto ja alueen kaivostoiminta. Varsinkin kaskenpoltolla on ollut katastrofaalisia seurauksia alueelle, ja Afromontanen metsät ovatkin muuttuneet ruohotasangoiksi.

Vuoden 1978 Landsat-kuvasta näkyy, kuinka Shume Magamban luonnonpuistoa peitti tummanvihreä, tiheä koskematon metsäpeite. Vuoden 2006 satelliittikuva paljastaa, että miltei kaikki alueen metsät ovat kadonneet. Näiden suojeltujen alueiden tuhotut metsäalueet näkyvät kuvassa suurina vaaleanpunaisina alueina. Nämä harvat ja hajanaiset tummanvihreät alueet ovat koskematonta metsää, kun taas jotkin harvat vaaleat alueet ovat uusien puiden istutusalueita.

Tansania menetti kuudenneksi eniten metsää koko maailmassa vuosien 2000-2005 aikana. Näiden viiden vuoden aikana tuhottiin vuosittain yli 412 000 hehtaaria metsiä, mikä on toiseksi eniten Afrikassa Sambian jälkeen. Vuosina 1990-2005 Tansaniassa tuhottiin yli 14,9 prosenttia maan metsistä. Nykyisin maassa on enää jäljellä 39,9 prosenttia sen alkuperäisistä metsäalueista. Useilla vuoristoalueilla kuten Taitussa, Ukagurussa, Mahengessa ja Länsi-Usambarassa on kaadettu yli 80 prosenttia metsistä.

Tansaniassa energiaa saadaan pääasiassa puusta. Yli 90 prosenttia maassa käytetystä energiasta saadaan erilaisista biomassoista.

Usambaran alueella näkee rippeitä näistä valtavista trooppisista metsistä, jotka aiemmin peittivät Afrikan Atlantista Intian valtamereen asti. Näillä metsillä on enemmän yhteistä Länsi-Afrikan metsien kanssa kuin muiden mantereen itärannikon metsien kanssa. Usambaran metsät ovat aarreaittoja, jotka pursuavat kasvi- ja eläintieteellisiä tutkimuskohteita, kuten erittäin monia harvinaisia puita ja muita kasvilajeja (kuva: UNEP/Flickr/Andreas Eguiguren)

Metsä on raivattu maanviljelyskäyttöön, ja useita uusia puulajeja on istutettu alueelle(kuva: DigitalGlobe 2006)

Usambara-vuoret, Tansaniassa (kuva:UNEP/Flickr/Andres Eguiguren)

Lähde: Atlas of Our Changing Environment

Lisää aiheesta