Tšadjärvi
Pitkät kuivuusjaksot ovat kuivattaneet Tšadjärveä vaarallisen paljon.
Tšadjärvi sijaitsee Nigerian, Nigerin, Tšadin ja Kamerunin välisellä raja-alueella. Se oli aikoinaan maailman neljänneksi suurin järvi. Tšadjärveen rajoittuva rämealue oli sekin aikoinaan Afrikan toiseksi suurin, ja sen eläinkanta oli erittäin rikas. Erittäin kuivien kausien jälkeen järven vedenpinta on kuitenkin laskenut rajusti. Vettä on nykyään enää jäljellä vain kymmenesosa entisestä määrästä. Järvi oli alunperin 1,5 miljoonan neliökilometrin laajuinen. 90 prosenttia siihen laskevasta vedestä saapuu Chari-joesta. Nykyisin Tšadjärven vesimäärä on hyvin vähäinen, mutta jo ennen pahimpia kuivuuskausia sen syvyys oli vain 5-8 metriä. Vuotuiset sademäärien vaihtelut vaikuttavat myös järven vedenpinnan korkeuteen, koska merkittävä osa järven vedestä on sadevettä.
Satelliittikuvasta näkyy, kuinka järven vesimäärä on vähentynyt. Vuonna 1963 järven pinta-ala oli 22 902 neliökilometriä, kun se vuonna 2001 oli enää vain 304 neliökilometriä.
Ennen Doro-Lelewan kalastajakylä sijaitsi saarella. Vuodesta 2002 lähtien veden pinta on laskenut niin paljon, etteivät asukkaat enää tarvitse venettä maaseutukylään matkatessaan.
Tšadjärven rannalla kasvaa runsaasti kaislaa.
Lähde: Atlas of Our Changing Environment

