[[suggestion]]
Iran

Nuorten naisten kapina haastoi Iranin vanhoillisen vallan

Vuoden 2022 syyskuussa Iranin siveyspoliisi pidätti 22-vuotiaan Mahsa Aminin, kurdiväestöön kuuluvan naisen, koska hän ei käyttänyt oikein hijabia, hiukset ja kaulan peittävää huivia. Silminnäkijöiden mukaan poliisit pahoinpitelivät Aminia rajusti. Amini kuoli hieman myöhemmin sairaalassa. Tämä synnytti laajoja katumielenosoituksia. Muutamia päiviä myöhemmin 16-vuotias Nika Shakarami katosi pääkaupungissa Teheranissa mielenosoituksen yhteydessä. Kymmenen päivän kuluttua poliisi ilmoitti Shakaramin perheelle, että tyttö oli kuollut. Teheranin lähikaupungissa Karajissa turvallisuusjoukot löivät ja potkivat 16-vuotiasta Sarina Esmailzadehia, kunnes tyttö menetti henkensä. Iranin viranomaiset väittivät, että Esmailzadeh käytti huumeita ja kuoli hypättyään talon katolta.

Lokakuussa vuonna 2022 mielenosoituksia järjestettiin kymmenissä Iranin kaupungeissa. Naiset polttivat huntuja vaatien vapautta. Monet leikkasivat hiuksensa julkisesti näyttääkseen surunsa ja suuttumuksensa. Iranin tapahtumia seuranneet ihmisoikeusjärjestöt kertoivat, että poliisit ampuivat kohti mielenosoittajia. Kuukauden kuluessa viranomaiset surmasivat yli kaksisataa ihmistä eri puolilla maata. Zahedanissa lähellä Pakistanin rajaa vihainen väkijoukko otti yhteen turvallisuusjoukkojen kanssa sen jälkeen, kun poliisipäällikkö oli raiskannut katumielenosoitukseen osallistuneen tytön. Mahabadissa Pohjois-Iranissa mielenosoittajat polttivat lääninhallituksen toimiston.

Iranin levottomuuksissa on monta eri tasoa. Päällimmäiseksi on noussut ihmisten suuttumus poliisin raakaa väkivaltaa vastaan. Turvallisuusjoukot ovat hyökänneet tyttökouluihin ja pidättäneet 12-15-vuotiaita tyttöjä. Vanhemmat ovat joutuneet etsimään lapsiaan, joiden kohtalosta ei ole saatu tietoja. Ihmiset haluavat vapautta. Erityisesti nuoret naiset ovat vaatineet muutosta rajoittaviin pukeutumissääntöihin, jotka ovat näkyvä esimerkki siitä, miten vanhoillinen uskonnollisuus kiristää arkielämää. Kysymys ei kuitenkaan ole vain pukeutumisesta. Naiset vaativat tasa-arvoa. Nuoret naiset, ja iso osa miehistäkin, haluavat enemmän vapautta ja demokratiaa. Irania johtavat vanhat ja vanhoilliset miehet.

Iran on myös monien kansallisuuksien ja kansanryhmien maa. Vähemmistöillä ei ole samoja oikeuksia kuin valtaväestöllä. Kurdit ovat yksi Iranin vähemmistöistä. Maassa on kymmenen miljoonaa kurdia. Kurdit ovat Iranissakin vaatineet itsehallintoa, tai itsenäisyyttä. Siksi keskushallinto tukahduttaa kurdialueilla syntyvät mielenosoitukset erityisen kovin ottein. Kaksi kolmasosaa Iranin kurdiväestöstä on sunnimuslimeja. Iran on shiialainen islamilainen valtio. Shiiavallan ja sunnivähemmistön välillä on jatkuvia jännitteitä. Puhjenneisiin levottomuuksiin liittyy näin myös kansallisia ja uskonnollisia ulottuvuuksia vanhoillisuuden ja uudistusmielisyyden välillä leimahtelevien ristiriitojen lisäksi.

Zahedanin sunnimuslimien johtaja Maulvi Abdul Hamid on arvostellut Iranin hengellistä johtajaa ajatollah Ali Khameneita siitä, että valtion viranomaiset eivät ole tehneet mitään hillitäkseen turvallisuusjoukkojen väkivaltaa. Ali Khamenei on Iranin shiiahallinnon vanhoillisimman siiven vaikutusvaltaisin edustaja. Iranin perustuslain mukaan hengellinen johtaja voi nimittää ja erottaa presidentin ja hän voi halutessaan estää parlamentin hyväksymien lakien voimaantulon. Ali Khamenei vastustaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hänen alaisensa Iranin vallankumouskaartin komentaja Hossein Salami uhkasi lokakuussa 2022 nitistää mielenosoitukset. Turvallisuusjoukot hyökkäsivät yliopistoihin ja vangitsivat satoja opiskelijoita. Iranin viranomaisten mukaan ainakin kahta tuhatta ihmistä syytetään julkisissa oikeudenkäynneissä rikoksista siksi, että he ovat osallistuneet mielenosoituksiin. Kaikkiaan poliisi on tapahtumien tässä vaiheessa pidättänyt yli kymmenen tuhatta ihmistä Iranin eri osissa.

YK:n pääsihteerin viestijä Stephane Dujarric kehotti Iranin hallitusta kunnioittamaan naisten oikeuksia ja kuuntelemaan väestön huolenaiheita. Dujarric korosti, että viranomaisten pitää välttää väkivaltaisia otteita rauhanomaisia mielenilmaisuja vastaan.   

Hyökkäys Shirazin moskeijaan

Lokakuussa vuonna 2022 kolme aseistettua miestä hyökkäsi eteläiranilaisen Shirazin kaupungin shiialaiseen moskeijaan. He surmasivat viisitoista ihmistä ja 40 ihmistä haavoittui. Ääri-islamistinen terroristijärjestö ISIS ilmoittautui iskun tekijäksi. Iranin viranomaiset syyttivät hyökkäyksestä sunnimuslimeja.

Huhtikuussa vuonna 2022 afganistanilainen mies puukotti kolmea ihmistä Pohjois-Iranissa maan toiseksi suurimman kaupungin Mashadin shiialaisessa moskeijassa. Puukotetuista kaksi kuoli ja kolmas loukkaantui vakavasti. Iranin hallituksen mukaan murhaaja oli shiialaisuutta vihaava sunnimuslimi. Syylliseksi ilmoitettu tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin. Vuonna 1994 pommi-isku surmasi 25 ihmistä, ja 70 ihmistä haavoittui, samassa Mashadin moskeijassa. Tuolloin sunnimuslimien ryhmä otti vastuun pommin räjäytyksestä.

Muutamia päiviä ennen Mashadin puukotuksia kaksi sunnimuslimia surmattiin pohjoisiranilaisen Gonbad-e Kavusin kaupungin moskeijassa lähellä Turkmenistanin rajaa. Iranin 87 miljoonasta asukkaasta alle 10 prosenttia on sunnimuslimeja. Shiialaisia on noin 90 prosenttia. Iranin johtajat ovat vihjailleet, että eri puolilla maata puhjenneet mielenosoitukset liittyvät Shirazin moskeijahyökkäykseen ja niitä lietsovat ulkomaiset tahot.  

Iran Ukrainan sodassa

Iran on ryhtynyt Ukrainaan hyökänneen Venäjän liittolaiseksi. Iran myy Venäjälle taistelukäyttöön tehtyjä miehittämättömiä ilma-aluksia, drooneja. Iranin suurimmat droonit voivat kuljettaa ja ampua ohjuksia. Eniten Venäjä kuitenkin käyttää kolmiosiipisiä räjähtäviä lennokkeja, jotka syöksyvät taivaalta maaliinsa kuin pommit. Iranin lennokeilla Venäjä yrittää tuhota Ukrainan sähkönjakeluverkon ja muita kohteita, jotka ovat tärkeitä yhteiskunnan toiminnalle. Tämä on sotaa siviiliväestöä vastaan. Iran tukee toimintaa, joka täyttää sotarikoksen tunnusmerkit.

Venäjälle Iranin droonit ovat edullisia aseita. Ne ovat suhteellisen halpoja. Niitä on vaikea havaita ennen kuin ne syöksyvät kohteeseen. Lennokkeja voidaan käyttää parvina, jolloin Ukrainan ilmatorjunta ei ehdi eikä pysty pudottamaan kaikkia taivaalta. Sotilasasiantuntijoiden mukaan Iran on myynyt Venäjälle jo yli kaksi tuhatta taisteludroonia. Iranin vallankumouskaarti on lähettänyt kouluttajia Venäjän miehittämälle Krimille opettamaan venäläisille sotilaille, kuinka lennokkeja ohjataan ja pidetään kunnossa. Venäjän tukeminen on Iranille keino osallistua epäsuorana osapuolena vihollisuuksiin, joiden Iran toivoo aiheuttavan taloudellista ja poliittista haittaa Yhdysvalloille ja Euroopalle.  

Kansainvälisen terrorismin tukija

Iran on varustanut ja rahoittanut ääri-islamistisia terroristeja Irakissa, Syyriassa, Libanonissa, Palestiinassa, Jemenissä ja Bahrainissa. Vallankumouskaartin erikoisjoukot ovat toimineet terroristiryhmien kouluttajina ja neuvonantajina. Iranin tiedustelu- ja turvallisuusministeriön sisäisen turvallisuuden osasto on kirjattu EU:n ylläpitämälle terroristijärjestöjen listalle.

Iran on tukenut Irakissa useita terroristiryhmiä. Kataib Hizbollah, irakilaisten shiiamuslimien asejärjestö, on vuosien varrella hyökännyt useita kertoja Irakiin sijoitettuja Yhdysvaltojen joukkoja vastaan. Viimeksi vuonna 2020 liikkeen raketti-isku surmasi kaksi amerikkalaista sotilasta Tajin tukikohdassa. Kataib Hizbollah on myös taistellut ääri-islamistista ISIS-järjestöä vastaan, samoin kuin Asaib Ahl al Haq, toinen Irakin shiiamuslimien järjestö, jolla on laajimmillaan ollut joukoissaan yli 20 000 taistelijaa. Iran on rahoittanut ja varustanut myös muita irakilaisia shiiajärjestöjä, jotka ovat harjoittaneet sekä aseellista että poliittista toimintaa.

Syyrian sisällissodassa Iran on tukenut Bashar al Assadin hallitusta kapinallisia vastaan. Vallankumouskaarti on aseistanut ja kouluttanut Iranissa asuneita afganistanilaisia ja pakistanilaisia, jotka on lähetetty Syyriaan taistelemaan Assadin puolella. Vuonna 2017 Iran lähetti Syyriaan 50 000 afganistanilaista taistelijaa. Iran on toimittanut Syyriaan myös panssaroituja ajoneuvoja, tykistöä sekä tiedustelu- ja taistelulennokkeja.

Libanonissa EU:n terroristijärjestöjen listalle kirjattu Hizbollah-liike on pitkään ollut Iranin läheinen yhteistyökumppani. Vuonna 2020 Yhdysvaltojen ulkoasiainhallinto arvioi, että Iranin raha-apu Hizbollahille on vuosittain lähes 700 miljoonaa euroa. Iran on luovuttanut Hizbollahille tuhansia ohjuksia ja raketteja, sekä paljon muuta aseistusta. Iran käyttää Hizbollahia aseenaan Israelia vastaan. Hizbollahin joukot ovat myös taistelleet Syyriassa Assadin liittolaisina. Hizbollah on yksi maailman vahvimmista terroristijärjestöistä ja sillä on suuri poliittinen ja taloudellinen vaikutusvalta Libanonissa. 

Israelin saartamilla ja miehittämillä palestiinalaisalueilla Iran on vuosien ajan tukenut ääri-islamistisia järjestöjä, erityisesti Gazan kaistaletta hallitsevaa Hamasia sekä Palestiinan islamilaista jihadia. Molemmat ovat EU:n terroristijärjestöjen listalla. Iranin raha-apu Palestiinan ääri-islamisteille on suurimmillaan ollut yli sata miljoonaa euroa vuodessa.  

 Iran on lähettänyt ohjuksia, taistelulennokkeja ja muita aseita Jemenin hallitusta ja Saudi-Arabian joukkoja vastaan taisteleville huthikapinallisille. Iranin vallankumouskaarti ja Libanonin Hizbollah ovat kouluttaneet shiialaisten huthien Ansar Allah-liikkeen taistelijoita. Jemenin sisällissota on näyte jatkuvasta alueellisesta valtakamppailusta shiialaisen Iranin ja sunnilaisen Saudi-Arabian välillä.  

Iran on kouluttanut, rahoittanut ja aseistanut kahta Bahrainissa toimivaa shiiamuslimien terroristijärjestöä, Al Ashtarin prikaatia ja Saraya al Mukhtaria. Al Ashtarin prikaati on tehnyt pommi-iskuja poliisikohteita vastaan. Saraya al Mukhtarin tavoitteena on syrjäyttää Bahrainia hallitseva sunnilainen kuningassuku, joka on Saudi-Arabian liittolainen.

Euroopan maat ovat useita kertoja syyttäneet Irania ulkomailla asuvien iranilaisten pakolaisten uhkailusta ja murhayrityksistä. Alankomaat, Albania ja Belgia ovat karkottaneet iranilaisia lähetystövirkailijoita syytettyinä pakolaisiin kohdistuneesta vainosta. Vuonna 2018 Tanska kutsui suurlähettiläänsä pois Teheranista siksi, että Iran oli saatujen tietojen mukaan suunnitellut kolmen Tanskassa asuvan iranilaisen pakolaisen tappamista.

Miten ydinpommi estetään

Vuonna 2015 Iran sitoutui lopettamaan oman ydinpommin kehittämisen. Vastikkeeksi länsimaat lievensivät Iraniin kohdistuvia talouspakotteita. Iranin ydinohjelma oli ollut käynnissä useita vuosia. Sopimuksessa Iran lupasi olla rikastamatta ydinasekäyttöön soveltuvaa uraania ja plutoniumia. Iran hyväksyi Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n valvonnan ja tarkastukset, joiden avulla voitaisiin seurata sopimuksen ehtojen noudattamista. Sopimuksen neuvotteluihin osallistuivat YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Ranska ja Iso-Britannia, sekä niiden lisäksi Saksa ja Euroopan Unioni.

Sopimuksen tultua voimaan vuonna 2016 Yhdysvallat luopui vuonna 2012 asetetuista Iranin öljynvientiä haittaavista pakotteista. Yhdysvallat ja Euroopan valtiot vapauttivat pankkeihin jäädytettyjä Iranin varoja noin sadan miljardin euron arvosta. Iranin talous piristyi öljynviennin kasvaessa. Iran myi kansainvälisille markkinoille kaksi miljoonaa tynnyrillistä öljyä päivässä. Vuonna 2018 presidentti Donald Trump irrotti Yhdysvallat Iranin ydinsopimuksesta. Trumpin mukaan sopimus ei pystyisi estämään Irania kehittämästä ydinasetta. Yhdysvallat piti myös Iranin sotaisaa ulkopolitiikkaa ja jatkuvaa terroristijärjestöjen tukemista uhkana koko Lähi-Idän alueen turvallisuudelle. Yhdysvallat julisti jälleen uudet pakotteet Iranin öljynvientiä ja rahansiirtoja vastaan. Pakotteilla oli iso vaikutus. Vuonna 2020 Iranin öljynvienti oli supistunut 300 000 tynnyrilliseen öljyä päivässä ja 18 iranilaista pankkia oli suljettu ulos kansainvälisistä maksujärjestelmistä.

Vastauksena Iran ilmoitti, että maa ei aio enää noudattaa ydinmateriaalin rikastamiseen liittyviä rajoituksia. Vuodesta 2018 alkaen Iran on kiihdyttänyt uraanin rikastamista ja raskaan veden tuotantoa. Raskasta vettä käytetään hidasteena luonnonuraanilla toimivissa ydinreaktoreissa. Iran on kasvattanut tietotaitoaan, sekä kykyään väkevöittää uraania. Asiantuntijatahojen mukaan Iranilla ei ole vielä ydinpommien valmistamiseen tarvittavia määriä väkevöityä uraania tai plutoniumia. Yhdysvaltojen ulkoasiainhallinto uskoo kuitenkin, että Iran voisi halutessaan tuottaa itselleen ydinräjähteeseen tarvittavan materiaalin muutamassa kuukaudessa.

Euroopan valtiot ja EU ovat jatkaneet neuvotteluja Yhdysvaltojen ja Iranin kanssa, jotta vuoden 2015 sopimus tai jonkinlainen uudistettu sovellus siitä saataisiin taas voimaan jarruttamaan Iranin ydinasevarustelua. Jos Iran jatkaa oman ydinaseen kehittämistä, Israel kokee olemassaolonsa uhatuksi ja saattaa ryhtyä sotilaallisiin iskuihin estääkseen Irania hankkimasta ydinpommia. Tästä voi puhjeta uusi Lähi-Idän sota, terroritoiminta voi laajentua ja sotatoimet voivat vaarantaa Arabian niemimaan öljyn kuljetuksen Eurooppaan ja muualle kansainvälisille markkinoille. Vuonna 2020 Iranin ydinohjelman johtava tiedemies Mohsen Fakhrizadeh murhattiin. Israelia on yleisesti arveltu surman tekijäksi. Jos Iran pääsee lähelle ydinaseen valmistamista, Saudi-Arabia varmasti ryhtyy pian rakentamaan omaa ydinpommiaan, jotta Iran ei kohoaisi alueen johtavaksi sotilasvoimaksi. Toistaiseksi uuden Iranin ydinsopimuksen neuvotteluissa ei ole tapahtunut läpimurtoa. Yhdysvallat ja Iran ovat olleet näkemyksiltään ja vaatimuksissaan liian etäällä toisistaan ja siten sopimiseen tarvittavaa yksimielisyyttä ei ole saavutettu. 

Iran ja Yhdysvallat

Iran syyttää Yhdysvaltoja vuoden 2022 katumielenosoitusten järjestämisestä. Iranin viranomaiset ovat levittäneet huhua, jonka mukaan Yhdysvallat on käyttänyt kurdijärjestöjä työkalunaan levottomuuksien lietsomisessa. Viranomaiset ovat jopa väittäneet, että Mahsa Aminista ja muista siveyspoliisin tappamista tytöistä kirjoittaneet toimittajat saivat rahaa Yhdysvaltojen tiedustelupalvelulta. Yhdysvallat on islamilaisen Iranin vanha tuttu perivihollinen, jota on helppo syytellä. Maiden välisissä suhteissa on ollut monia särmiä ja solmuja.

Vuonna 1953 Yhdysvallat ja Iso-Britannia auttoivat Iranin sotilaita kaatamaan pääministeri Mohammed Mossadeqin. Mossadeq oli kansallistanut brittiläisen öljy-yhtiön, Anglo-Persian Oil Companyn. Yhdysvallat tuki länsimaihin myönteisesti suhtautunutta shaahi Mohammed Reza Pahlavia, jonka valta päättyi vuonna 1979 Iranin islamilaisen liikkeen nousuun. Iranin shiiamuslimien liikettä johtaneesta ajatollah Ruhollah Khomeinista tuli shaahin jälkeen Iranin johtaja. Khomeinin johdolla Iranista tuli vanhoillinen länsivastainen islamilainen valtio. Iranilainen opiskelijaliike hyökkäsi Yhdysvaltojen Teheranin lähetystöön ja otti 52 amerikkalaista lähetystövirkailijaa panttivangeiksi. Yhdysvallat vastasi julistamalla sulun iranilaisen öljyn tuonnille sekä jäädyttämällä Iranin varat yhdysvaltalaisilla pankkitileillä. Lähetystön valtaajat vapauttivat panttivangit 440 päivää kestäneen vankeusajan jälkeen.   

Vuonna 1980 Irak hyökkäsi Iraniin. Irakin johtaja Saddam Hussein pelkäsi Iranin shiiamuslimien liikkeen leviävän myös Irakin puolelle. Se olisi uhannut Husseinin valtaa. Yhdysvallat tuki Irakia kahdeksan vuotta kestäneessä sodassa Irania vastaan. Saddam Hussein käytti myös kemiallisia aseita. Sodassa kuoli miljoona iranilaista ja satoja tuhansia irakilaisia. Vuonna 1988 iranilainen miina vaurioitti amerikkalaista sota-alusta Hormuzin salmessa. Kostoksi amerikkalaiset upottivat iranilaisen sotalaivan ja tuhosivat kaksi iranilaista öljynporauslauttaa. Hieman myöhemmin Yhdysvaltojen laivaston alus ampui erehdyksessä alas iranilaisen matkustajakoneen, jolloin 290 ihmistä sai surmansa.

Välillä Iranin ja Yhdysvaltojen suhteissa on ollut näennäisen rauhallisia aikoja, mutta ne ovat katkenneet uusiin välikohtauksiin ja yhteenottoihin. Vuonna 2019 aseistetut iranilaiset pikaveneet ahdistelivat öljyä kuljettavia laivoja Hormuzin salmessa ja Iran ampui alas yhdysvaltalaisen tiedustelulennokin. Vuonna 2020 Yhdysvallat surmasi Irakin Bagdadissa drooni-iskulla Iranin vallankumouskaartin erikoisjoukkojen komentajan Qasem Soleimanin. Lokakuun lopulla vuonna 2022 Iranin hengellinen, poliittinen ja sotilasjohto vannoivat kostavansa Shirazin moskeijan murhat Yhdysvalloille, Israelille ja Saudi-Arabialle. Ajatollah Ali Khamenein sotilasneuvonantaja kenraalimajuri Yahya Rahim Safavi sanoi, että moskeijaisku ja mielenosoitukset olivat vihollismaiden tekoja Iranin horjuttamiseksi.

Aikaisempia mielenosoitusliikkeitä

Vuoden 2019 lopulla iranilaiset lähtivät kaduille osoittamaan mieltä polttoaineiden hinnankorotuksen vuoksi. Suuret väkijoukot olivat liikkeellä 21 kaupungissa. Mielenosoittajat vaativat, että Iranin hallituksen ja ajatollah Ali Khamenein oli erottava. Turvallisuusjoukot vastasivat häikäilemättömällä väkivallalla. Ihmisiä ammuttiin kaduilla, talojen katoilta sekä helikoptereista. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Iranin hallituksen joukot tappoivat ainakin 300 mielenosoittajaa. Monet muut Iranin tapahtumien tarkkailijat arvioivat, että armeija ja poliisi surmasivat kolmen päivän aikana yli tuhat ihmistä. Mielenosoitukset jatkuivat paikoitellen vielä vuoden 2020 keväällä.

Joulukuussa vuonna 2017 mielenosoitusten liike alkoi Mashadissa, Iranin toiseksi suurimmassa kaupungissa. Tyytymättömyyden välittömänä syynä oli ihmisten huoli toimeentulosta. Iskulauseissa nousi kuitenkin pian esiin vastarinta Iranin ankaran vanhoillista uskonnollista hallintoa kohtaan. Valtion viestimien mukaan mellakoijat hyökkäsivät poliisiasemia vastaan ja sytyttivät tulipaloja. Poliisi tappoi 20 mielenosoittajaa. Kaksi poliisia sai surmansa.   

Vuonna 2009 jyrkän vanhoillista linjaa edustanut presidentti Mahmoud Ahmadinejad julisti voittaneensa vaalit jatkaakseen presidenttinä toisen kauden. Virallisen vaalihallinnon mukaan Ahmadinejad oli saanut 63 prosenttia äänistä. Vastaehdokkaiden tukijat syyttivät vaalihallintoa vilpeistä ja epäselvyyksistä. Vaalikiista synnytti mielenosoitusten ja yhteenottojen aallon, joka jatkui vuoden 2010 puolelle. Demokratiaa vaatinutta laajaa kansanliikettä on kutsuttu Iranin kevääksi sekä vihreäksi liikkeeksi, koska Ahmadinejadia vastustaneen kampanjan tunnusväri oli vihreä. Katumielenosoittajilla oli vihreitä lippuja ja hihanauhoja. Hihanauhojen väri vaihtui mustaksi, kun Iranin hallitusta kannattavat aseryhmät alkoivat hakata ja ampua ihmisiä. Hallitus on myöntänyt, että ainakin 36 ihmistä kuoli levottomuuksien aikana. Hallituksen vastustajien mukaan yli 70 ihmistä surmattiin ja tuhansia pidätettiin, pahoinpideltiin ja kidutettiin mielenosoitusaallon aikana sekä sen jälkeen.

Vuoden 2022 tapahtumat ovat jatkoa edellisille mielenosoitusliikkeille. Iranilaisessa yhteiskunnassa on syviä jännitteitä, jotka välillä räjähtävät yhteenotoiksi. Ankara uskonnollinen hallinto aiheuttaa koko ajan kitkaa vanhoillisten ja uudistusmielisten välillä. Naiset ja nuoret kaipaavat vapautta. Uskonnolliset ja kansalliset vähemmistöt yrittävät puolustaa oikeuksiaan. Iranilaisten arkielämää ahdistavat myös talousvaikeudet ja työttömyys. Samaan aikaan vallanpitäjät ovat jähmettyneet omaa asemaansa varjelevaksi uskonnolliseksi, poliittiseksi ja taloudelliseksi linnakkeeksi. Shiiahallinnon säätiöt ovat keränneet omaisuuksia. Iranin valtion yrityksiä on siirretty vallankumouskaartille. Vallankumouskaarti omistaa yli sata eri alojen yritystä. Iranin hallitus on valmis käyttämään raakaa väkivaltaa säilyttääkseen valtansa. Mielenosoitusliikkeet varmaankin jatkuvat, ja jonakin päivänä valta vaihtuu.  

Vuonna 2003 iranilainen Shirin Ebadi sai Nobelin rauhanpalkinnon työstään demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Palkintolautakunta korosti erityisesti Ebadin toimintaa naisten ja lasten oikeuksien puolesta.

Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit

Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista: