[[suggestion]]
Iran

Iran on yksi ensimmäisistä ja COVID-19 viruksen pahiten koettelemista maista. 2 516 157:lla rekisteröidyllä tartuntatapauksella Iran muodostaa 27.5 prosenttia itäisen Välimeren alueen tartunnoista. Testaamisen ja hoitokapasiteetin rajallisuudesta johtuen todellisuus on kuitenkin virallisia lukujakin synkempi. Virallisia viruksesta johtuvia kuolemia on Iranissa rekisteröity 72 090 ja tartuntojen määrä kasvaa 5.9 prosentin viikkovauhtia. Tilannetta helpottaakseen WHO käynnisti COVID-19 terveysohjelman Iraniin jo 12.3.2020, mutta pakoteet ja heikko terveydenhuollon pohjataso vaikeuttavat avun järjestämistä.

Myös pakolaistilanne on maassa ongelmallinen. Iranissa on maailman eniten Afgaanipakolaisia, noin 3,5 miljoonaa, joista noin 2,5 miljoonaa ovat edelleen dokumentoimattomia. Heistä vain noin 3% elää pakolaisleireillä suurimman osan muodostaessa paperittomien paikallisyhteiskuntia. Kohentaakseen tilannetta Iran salli vuonna 2015 kaikkien maassa olevien lasten kouluttamisen ja vuonna 2019 hallitus salli iranilaisen äidin ja ei-iranilaisen isän lasten rekisteröitymisen Iranin kansalaisiksi. Lukemattomien kansalaisten pääsy peruspalveluiden äärelle on kuitenkin edelleen estynyttä ja palveluiden taso rajoittunutta. Iran on etnisesti myös hyvin monimuotoinen. Vaikka Iranin ainoa virallinen kieli on arabialaisilla aakkosilla kirjoitettu persia, puhutaan maassa lukuisia eri kieliä, joista merkittävimpiä ovat Azeri, Kurdish, Gilaki, Mazandarani, Luri, Arabic, Balochi, ja Turkmen. Pienempiä vähemmistökieliä ovat esimerkiksi Qashqai, Taleshi, Baadi, mutta niitäkin pienempiä kieliä on kymmeniä. Kieltä käytetäänkin maassa sosioekonomisen erottelun välineenä ja valtiovalta pyrkii aktiivisesti muokkaamaan Irania etnonationalistisesti yhtenäisemmäksi maaksi.

Yhtenä merkittävä tekijänä ongelmien taustalla on pitkään jatkunut konflikti Yhdysvaltojen ja Iranin välillä sekä Iranin valtionjohdon keskittyminen terrorismin rahoittamiseen ja alueellisen sekasorron ylläpitämiseen kansalaistensa elinoloihin panostamisen sijasta. Kauppasaarron jatkuessa valtion taloustilanne tekee investoimisen ihmisten elintason kohentamiseen vaikeaksi varsinkin maata vaivaavan kroonisen korruption heikentäessä investointien hyötysuhdetta. Ilman valtiovallan vaihtumista kumpikin muutoksista vaikuttavat kuitenkin erittäin epätodennäköisiltä.

Iranin prioriteetit

Systemaattinen syrjintä ja merkittävät sosioekonomiset erot maan sisällä yhdessä valtiovallan piittaamattomuuden kanssa vaikeuttavat köyhimmän kansanosan olojen parantamista ja tarkoittavat sitä, että merkittävä osa maassa elävistä paperittomista ovat lähes kokoaan ulkomaisen avun varassa. Samalla Iranin valtionjohdon prioriteetit tekevät hyvän hallinnon kehittämisestä ja valtiolähtöisestä kehitysyhteistyöstä hyvin haastavia toteuttaa.

Iran on yksi maailman merkittävimpänä kansainvälisen terrorismin rahoittajista, joka myös varustaa ja kouluttaa terroristeja ja separatisteja eri puolilla Lähi-Itää. Toiminta alkoi vuoden 1979 Iranin vallankumouksen myötä ja terroristien rahoittajien listalle se liitettiin vuonna 1984. Terrorististen organisaatioiden tukeminen on Iranille tapa käydä proxy- eli sijaissotia ympärysalueidensa heikentämiseksi. Toiminta otti todennäköisesti kolauksen Yhdysvaltojen surmatessa toimintaa johtaneen Qassem Soleimanin 3.1.2020 , mutta yleisessä linjassa ei ole odotettavissa muutosta, sillä Iran jatkaa valtionjohtoista terroristien rahoittamista edelleen eripuolilla Lähi-Itää. Näistä tunnetuimpia kohteita ovat Ghazassa toimivat Hizballah ja Hamas, sekä Irakissa toimivat terroristiryhmittymät Kata’ib Hizballah, Harakat al-Nujaba, ja Asa’ib Ahl al-Haq.

Rahoituksen lisäksi Iran hyödyntää erikoisjoukkojaan (IRGC-QF) terroristien kouluttamisessa, iskujen valmistelun salaamisessa, sekä kapinaliikkeiden tukemisessa. Iran on myös toimittanut raskasta kalustoa shiiakapinallisille (ml. al-Ashtar) Syyriaan, tukenut Hizballahia ohjusjärjestelmän kehittämisessä, rahoittanut Hamasia Ghazan takaisinvalloituksessa, kieltäytynyt toimittamasta al-Qaedan johtohahmoja oikeuden eteen ja antanut tukea terroristi-iskujen järjestämiseen mm. Hollannissa, Belgiassa ja Albaniassa.

Iranin konfliktien historia lyhyesti

Etnispohjaisilla konflikteilla on alueella monituhatvuotinen historia, mutta modernin Iranin kansainvälisten konfliktien kierteen voidaan katsoa alkaneen vuonna 1951, kun Iran kansallisti britannialaisen Anglo-Persian Oil Companyn maat ja tuotantovälineet vain vuotta yhtiön toteuttamien massiivisten laajennusinvestointien jälkeen. Siirtoon vastatakseen ja antaakseen varoittavan esimerkin Yhdysvallat ja Iso-Britannia asettivat Iranilaisen öljyn boikottiin syösten Iranin talouskriisiin vuonna 1952, mihin Iran vastasi koventamalla otteita. Vuonna 1953 Yhdysvallat ja Britannia järjestivät coup etataan syrjäyttäen Iranin demokraattisesti valitun hallituksen nostaen takaisin valtaan maan entisen monarkin, Šaahi Mohammad Reza Pahlavin. Vuonna 1954 Britannialaiset yhtiöt saivat kentät takaisin hallintaansa, mutta luottamussuhde oli menetetty.

Vuonna 1957 Yhdysvallat solmi ydinenergiayhteistyösopimuksen Iranin kanssa, ja se toimeenpantiin lopulta 1979-luvulla. Loppuvuodesta 1978 tyytymättömyys korruptoituneeseen monarkiaan kulminoitui massiivisiin protesteihin modernisaation puolesta. 16.1.1979 Šaahi Pahlav pakeni Yhdysvaltoihin ja 1.2 uskonoppinut Ayatollah Khomeini nostettiin uudella tittelillä hänen seuraajakseen. Yhdysvallat kieltäytyi palauttamasta Pahlavia Iraniin oikeudenkäyntiä varten, minkä seurauksena joukko opiskelijoita valtasi Yhdysvaltojen Teheranin suurlähetystön ottaen kymmeniä panttivankeja lopulta 444 päivää kestäneeseen vankeuteen. Kiistan aikana katkaistuja diplomaattisuhteita ei ole virallisesti koskaan palautettu.

22.9.1980 Irak tekee Yhdysvaltojen tuella invaasion Iraniin estääkseen Khomeinia hyödyntämästä shiiavallankumouksen hengen levittämistä Irakiin, aloittaen kahdeksanvuotisen sodan maiden välille. Samalla Irakin toiveena oli vallankumouksen tuoman sekasorron hyödyntäminen, mutta puolustus piti pintansa ja lopulta kestäväksi ilmennyt tulitauko maiden välille solmittiin 20.9.1988. Sodan arvellaan vaatineen kaikkiaan 50 000 sotilaan ja 100 000 siviilin hengen.

1984 Yhdysvallat ilmoitti Iranin valtion tukevan terroristeja pyrkien vaikeuttamaan Iranin kauppasuhteita muiden maiden kanssa. Vuonna 1986 lehtivuoto paljasti Yhdysvaltojen myyneen kauppasulusta huolimatta salaa aseita Iranille sotaan liittolaistaan Irakia vastaan synnyttäen niin sanotun Iran-Contra skandaalin. 3.7.1988 Yhdysvallat ampui vahingossa alas Iranilaisen siviilikoneen tappaen kaikki 290 matkustajaa tulehduttaen maiden välejä entisestään.

Vuonna 1997 Qassem Soleimani nimitettiin Iranin ulkopuolisia operoijia kouluttavan ja varustavan Qudsin armeijan komentajaksi. Soleimanilla oli uransa aikana merkittävä rooli lähes kaikissa Lähi-Idän konflikteissa Syyrian sisällissodasta ISIS-sotiin. Suleimani listattiin terroristiksi lopulta vuonna 2005 ja surmattiin Yhdysvaltojen toteuttamalla lennokki-iskulla Bagdadissa 3.1.2020.

Vuonna 2003 epäily asekäyttöön sopivan uraanin rikastamisesta johti kansainvälisen valvonnan tiukentumiseen ja epäonnistuminen epäilyn varmistamisessa välien tulehtumiseen. Vuonna 2015 syytösten, salailun, talouspakotteiden, sotilaallisten interventioiden ja vuosikymmenen kestäneiden neuvotteluiden kierre johti ydinyhteistyösopimukseen ja toimintasuunnitelmaan Iranin ja maailman johtavien suurvaltojen välille. Sopimuksen tavoitteena oli tarjota Iranille mahdollisuus hyödyntää ydinsähkö niin että samalla varmistetaan, ettei maalla ole mitään mahdollisuutta päästä käsiksi ydinaseisiin. Vuonna 2018 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump purki sopimuksen yksipuolisella päätöksellä ja asetti uusia sanktioita korvaamaan yhteistyön ja valvonnan katkeamista. Jo tätä ennen Trumpin muslimivihamielinen politiikka ja rasistinen retoriikka oli tulehduttanut maiden suhdetta.

Huhtikuussa 2019 Yhdysvallat luokitteli Iranin voimakkaimman sotilasyksikön IRGC:n terroristiorganisaatioksi. Luokituksen taustalla on sen tarjoama mahdollisuus kiristää Iraniin kohdennettuja pakotteita pyrkimyksenä peittää ydinsopimuksen katkaisemista aiheutuneita ongelmia ja kasvanutta Iranin ydinohjelman riskiä, mutta uhkaa yleisen länsivihamielisyyden leviämisellä Lähi-Idässä. Vastauksena koventuneisiin sanktioihin ja sopimuksen purkamiseen Iran ilmoittaa lopettavansa noudattamasta vuonna 2015 sovittuja uraanin rikastamisrajoituksia. 5.1.2020 Iran ilmoitti katsovansa, että Yhdysvaltojen salamurhattua Soleimanin ja rikottua sopimusta loputkin sen asettamista rajoitteista mitätöityivät.

Toukokuussa 2019 Yhdysvallat vahvisti sotilaallista läsnäoloaan persianlahdella, syytti Irania kahdesta öljytankkereihin kohdennetusta täsmäiskusta, ja toteutti sarjan ilmaiskuja Iranin militiakohteisiin (Kata'ib Hezbollah) Iranissa ja Syyriassa saman vuoden joulukuussa . Tammikuussa 2020 Iran vastasi Soleimanin salamurhaan toteuttamalla kaksi ohjusiskua Yhdysvaltojen sotilaskohteisiin maan sisällä tuoden maat lähemmäs kuumaa sotaa kuin vuosikymmeniin. Vallan vaihtuminen Yhdysvalloissa on herättänyt kuitenkin toivoa sotatoimien laantumisesta ja Iranin ydinsopimuksen uusimisesta, mikä tarkoittaisi paitsi jännitteiden lieventymistä, riskin vähentymistä siitä että Iran saisi ydinasuun haltuunsa, sekä uusia mahdollisuuksia Iranilaisten ja alueella elävien pakolaisten elinolojen kohentumiselle, kauppasodan lieventymisen ja kehitysyhteistyön palaamisen kautta.

Lähteet: WHO Regional Office for the Eastern Mediterranean, European Civil Protection and Humanitarian Aid Operations, Handbook of the Changing World Language Map, Financial Times, U.S. Department of State. Bureau of Counterterrorism, History today, University of California Press, The Belknap Press of Harward University Press, The National Security Archive, The New York Times, The Guardian, abc News, BBC News, Arms Control Association: Arms Control Today, NBC News, Washington Post, CNN news

Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit

Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista:

  • Iran
  • Irak
  • Syyria
  • Yhdysvallat