[[suggestion]]
Jemen

Konfliktin juuret 

Levottomuudet Jemenissä alkoivat jo vuonna 1918 ottomaanien joukkojen vetäydyttyä pois Pohjois-Jemenistä. Britannialle päätynyt Etelä-Jemen puolestaan vapautui brittien vallasta vuonna 1967. 1960-luvulla Pohjois-Jemen julistautui Jemenin arabitasavallaksi ja maan eteläosat puolestaan sosialistiseksi Jemenin demokraattiseksi kansantasavallaksi.  

Alueilla on vahvoja sisäisiä ja keskinäisiä sosiaalisia ja poliittisia ristiriitoja. Kylmän sodan aikana Etelä-Jemen tuki Neuvostoliittoa, kun taas Pohjois-Jemen oli länsimaiden puolella. Vuosina 1972 ja 1979 Pohjois- ja Etelä-Jemenin rajoista käytiin kaksi lyhyttä sotaa.  

Toukokuussa 1990 Pohjois- ja Etelä-Jemen yhdistettiin yhdeksi valtioksi ja Pohjois-Jemenin presidentti Ali Abdullah Saleh julistettiin maan presidentiksi. Poliittinen kriisi kuitenkin johti maan sisällissotaan pian yhdistymisen jälkeen, ja vuodesta 1994 alkaen Jemenissä on ollut jaksoittaista kapinointia ja aseellista vastarintaa.

Jemeniä ovat tähän päivään asti koetelleet monenlaiset konfliktit. Erityisesti pohjoisesta lähtöisin olevat huthikapinalliset ja hallitus ovat ottaneet rajusti yhteen ja ovat vuodesta 2004 asti taistelleet tosiaan vastaan. Myös eteläiset separatistit ja al-Qaida ovat aiheuttaneet maassa levottomuuksia. Jemenin valtio on syyllistynyt kovaan voimankäyttöön myös maan demokratisoitumista vaativia mielenosoittajia kohtaan.

Konfliktin osapuolet 

Huthikapinalliset 

Jemenin pohjoisosista lähtöisin olevat huthikapinalliset puolustavat zaidilaiseen lahkoon kuuluvia shiiamuslimeita. Liike on nimetty perustajansa ja ensimmäisen johtajansa Hussein Badr al-Din al-Houthin mukaan. Jemenin pohjoisosan asukkaat ovat kokeneet tuleensa poliittisesti ja taloudellisesti syrjityksi ja ovat vaatineen itsemääräämisoikeutta niiden pohjoisille alueille.  

Etelän liike 

Jemenin eteläosissa ei myöskään oltu tyytyväisiä maan hallitukseen. Varsinkaan öljyvarojen jakoa ei koettu oikeudenmukaisena, sillä vaikka suurin osa maan öljyvarannoista tulee Jemenin eteläosista, ei niistä saadut tuotot eivät ole koituneet asukkaiden hyväksi. Vuonna 2007 kapinalliset yhdistyivät yhdeksi liikkeeksi nimeltään Al-Hirak.

Konfliktin puhkeaminen

Jemenin konfliktin taustalla on erityisesti kansalaisten tyytymättömyys luonnonvarojen ja voimavarojen jakoon. Muihin arabimaihin verrattuna Jemen on huomattavasti köyhempi, ja jo ennen nykyistä konfliktia jopa yli puolet kansalaisista eli köyhyysrajan alapuolella. Lisäksi Jemenissä vallitseva epävakaus, heikko hallinto, korruptio ja huono infrastruktuuri ovat tehneet maan kehityksestä hyvin vaikeaa. Ihmisten tyytymättömyyttä maan tilanteeseen lisää korkea työttömyys ja pula perustarpeista, kuten ruuasta ja vedestä.  

Jemenissä aseiden määrä on yksi maailman korkeimmista, minkä seurauksena maassa käytävät taistelut ovat usein hyvin väkivaltaisia. Lisäksi naapurimaiden konfliktit ovat vaikuttaneet myös Jemenin epävakaaseen tilanteeseen. 

Arabikevät 

Vuonna 2011 puhjennut arabikevät levisi myös Jemeniin, jossa tuhansia mielenosoittajia kokoontui Jemenin pääkaupunkiin Sanaahan vaatien presidentti Ali Abdullah Saleh’ta eroamaan. Saleh ei suostunut eroamaan tehtävästään, ja mielenosoitukset Sanaassa jatkuivat kuukausia. Lopulta maan turvallisuusjoukot kohdistivat aseellisen hyökkäyksen mielenosoittajiin tappaen 40 ihmistä. Presidentti Saleh julisti maan olevan poikkeustilassa.

Saleh joutui lopulta luopumaan vallasta, ja hänen tilalleen maan presidentiksi nousi vuonna 2012 Abd-Rabbu Mansur Hadi, joka oli vaalien ainoa ehdokas. Saleh’lle myönnettiin koskemattomuus, vaikka tuhannet mielenosoittajat vaativat, että häntä rangaistaan.

Myös huthikapinalliset osallistuivat mielenosoituksiin. He pystyivät hyödyntämään maan kaoottista tilannetta heidän hyväkseen ja laajentamaan valtaansa.

Huthikapinalliset nousevat valtaan 

Syksyllä 2014 huthikapinalliset saivat hallintaansa ison osan Jemenistä ja onnistuivat valtaamaan maan pääkaupungin Sanaan. Huthit valtasivat tärkeitä valtionrakennuksia itselleen, ja vuoden 2015 alussa he hylkäsivät valtion esittämän uuden perustuslain.

Vuonna 2015 presidentti Hadi syrjäytettiin asemastaan vallankaappauksella ja hänet asetettiin kotiarestiin muun hallituksen tavoin. Hadi kuitenkin onnistui pakenemaan helmikuussa 2015 maan eteläosassa sijaitsevaan Adenin satamakaupunkiin ja sieltä Saudi-Arabian pääkaupunkiin Riadiin.

Huthikapinalliset nimesivät alun perin entisen preisdentti Saleh’n liittolaisekseen, mutta murhasivat tämän myöhemmin vuonna 2017 Saleh’n aiottua ryhtyä neuvottelemaan Saudi-Arabian kanssa.

Terrorismi Jemenissä  

Jemenin konfliktin ja maassa vallitsevan sekasorron seurauksena muun muassa al-Qaida on onnistunut vahvistamaan asemaansa Jemenissä. Myös terroristiryhmä Isis on saanut jalansijaa Jemenissä.

Ulkomaailma osallistuu konfliktiin  

Shiialaisten huthikapinallisten valtaan nousu on huolestuttanut myös Jemenin naapurimaita, erityisesti sunnienemmistöistä Saudi-Arabiaa. Maaliskuun 26. päivänä vuonna 2015 konfliktissa astuttiin uuteen vaiheeseen, kun Saudi-Arabian johtama liittouma aloitti pommitukset huthikapinallisten kohteisiin vastauksena presidentti Hadin avunpyyntöön. Maiden muodostama koalitio pyrkii kukistamaan kapinalliset.

Yhdysvallat ja Britannia ovat tukeutuneet liittouman toimia tarjoamalla sille tiedustelu -ja logistiikka-apua. Ne ovat myös myyneet liittoumalle aseita. Iran puolestaan tukee tiettävästi huthikapinallisia.

Pommitukset ja sen myötä kärjistynyt konflikti on aiheuttanut Jemeniin humanitaarisen kriisin, jota YK on kutsunut maailman pahimmaksi. Maan talous on lähes romahtanut, samoin terveydenhuoltojärjestelmä. Noin 80 prosenttia maan väestöstä, 24 miljoonaa ihmistä, tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua. Aliravitsemus on yleistä, ja maa on ollut lähellä suoranaista nälänhätää. Avustusvarojen puute, avun perillepääsyn estäminen sekä viimeisimpänä koronaviruspandemia kärjistävät kriisiä entisestään.

Liittouman joukot ovat syyllistyneet myös siviileihin kohdistuviin iskuihin, joissa esimerkiksi vuonna 2019 kuoli tai haavoittui 222 lasta. YK:n asiantuntijaryhmä arvioi syksyllä 2019, että konfliktin kaikki osapuolet ovat syyllistyneet todennäköisesti sotarikoksiin ja muihin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin.

Konfliktin arvioidaan vaatineen noin 100 000 ihmishenkeä. 12 000 siviiliä on kuollut suoraan heihin kohdistuneissa iskuissa. Päälle tulevat vielä epäsuorat, esimerkiksi ruokakriisin, aiheuttamat ihmishenkien menetykset.

Konfliktiin on yritetty neuvotella rauhaa useaan otteeseen. Joulukuussa 2018 osapuolet allekirjoittivat niin kutsutun Tukholman sopimuksen, jossa sovittiin tulitauosta Hodeidan satamakaupungin ympärille. Väkivalta ei kuitenkaan ole loppunut.

Hallitus ja etelän separatistit puolestaan allekirjoittivat marraskuussa 2019 sopimuksen vallanjaosta. Keväällä välit kiristyivät jälleen, kunnes kesällä 2020 separatistit ilmoittivat luopuvansa itsehallinnosta ja panevansa täytäntöön rauhansopimuksen.

 

Lähteet: UN, OCHA, BBC, International Crisis Group, ReliefWeb, Helsingin Sanomat, UNDP, UNHCR, Reuters, Globalis.no, Maailma.net

Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit  

Lue konfliktiin osallistuneiden maiden maaprofiilit:

Lue konfliktiin liittyvät konfliktiprofiilit: