[[suggestion]]
Alankomaat

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Amsterdam

Etniset ryhmät

hollantilaiset 80%, muut EU-kansalaiset 5%, muut 15%

Kieli

hollanti, friisin kieli

Uskonto

roomalaiskatolilaiset 30 %, protestantit 20 %, muslimit 5,8 %, muut 2,2 % muut, uskontokuntiin kuulumattomat 42 %

Väkiluku

17 000 000 (2017)

Valtiomuoto

perustuslaillinen monarkia

Pinta-ala

41 543 km2

Valuutta

Euro

BKT per asukas

50 539 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

27. huhtikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Lähes kolmasosa pienikokoisen Alankomaiden maapinta-alasta on merenpinnan alapuolella. Suurin osa Euroopan länsirannikolla sijaitsevan maan pinta-alasta on alle metrin merenpinnan yläpuolella. Alankomaiden maa on poikkeuksellisen tasaista, kuten maan nimikin kertoo. Padot ja pengerrakennelmat estävät tulvat. Maan korkeimmat kohdat (Vaalserberg 322,7 metriä) ovat maan kaakkoisosissa eli kauimpana merestä. Alankomaat on osa lehtimetsävyöhykettä, tosin metsiä maassa on vähän. Ne on hakattu pois maanviljelyn tieltä. Maassa vallitsee meri-ilmasto, eli talvi ei ole erityisen kylmä eikä kesä erityisen lämmin. Monet kukat viihtyvät tällaisessa ilmastossa ja Alankomaat tunnetaankin tulppaaneistaan.

Earth Earth Earth Ecoprint

3.3 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Alankomaat, tarvitsisimme 3.3 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Germaanikansat saapuivat 100 vuotta eaa. nykyiselle Alankomaiden alueelle. 50 vuotta eaa. alue liitettiin Rooman valtakuntaan. Frankkien valtakunnan jaon myötä alue pirstaloitui eri kuningaskuntiin, joista osa lahjoitettiin Espanjalle. Muut kuningaskunnat kävivät vuosien saatossa sotia Ranskaa ja Englantia vastaan. Pohjoiset maakunnat julistautuivat Alankomaiden tasavallaksi vuonna 1581. Alankomaista tuli sittemmin merkittävä merenkulku- ja kauppavaltio, joka perusti siirtomaita muun muassa Intiaan ja Afrikkaan. Alankomaiden kuningaskunta sai alkunsa Wienin kongressissa vuonna 1815. Siihen liitettiin myös Belgia ja Luxemburg, jotka kuitenkin irrottautuivat itsenäisiksi saman vuosisadan aikana. Sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa Alankomaat pysyi puolueettomana. Vuonna 1940 Saksa kuitenkin valtasi maan, ja kuningashuone ja hallitus pakenivat Isoon-Britanniaan. Alankomaat vapautui viisi vuotta myöhemmin ja kuningasperhe palasi.

Yhteiskunta ja politiikka

Alankomaiden kuningaskunta on perustuslaillinen monarkia vuodesta 1815 Wienin kongressin päätöksellä. Kuningas on vuodesta 2013 asti ollut Willem-Alexander. Hänen nimittämäänsä hallitusta johtaa pääministeri. Alankomaiden parlamentti on kaksikamarinen. Se jakautuu ensimmäiseen kamariin (Eerste Kamer), jonka 75 jäsentä nimittävät provinssit, ja alahuoneeseen eli Toiseen kamariin (Tweede Kamer), jonka 150 edustajaa valitaan yleisillä vaaleilla. Keväällä 2017 ennakoitiin EU-vastaiselle ja maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvalle Vapaus-puolueelle vaalivoittoa, mutta sen voitto jäi 20 paikkaan. EU:hun myönteisesti suhtautuva oikeistoliberaalit (VVD) sai 33 paikkaa, ja hallituksen pääministerinä jatkaa Mark Rutte. Puoluekenttä on hyvin hajanainen, sillä yli 10 paikkaan ylsi vain VVD-puolue  ja Geert Wildersin johtama Vapaus-puolue. Kaikkiaan 13 puoluetta sai edustajansa alahuoneeseen.

Alankomaat tunnetaan vapaamielisestä suhtautumisestaan muun muassa mietoihin huumeisiin, prostituutioon ja samaa sukupuolta olevien avioliittoihin, jotka sallittiin vuonna 2000. Maa oli menneinä vuosisatoina ollut merkittävä merenkulku- ja kauppavaltio, jolla oli lukuisia siirtomaita mm. Intiassa ja Indonesiassa. Tänä päivänä Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluvat Karibianmerellä sijaitsevat saaret Aruba ja Alankomaan Antillit. Etelä-Amerikassa sijaitseva Surinam sen sijaan itsenäistyi 1975.

Talous ja kaupankäynti

Alankomaiden bruttokansantuote (BKT) on Euroopan unionin maiden korkeimpia. Maa oli perustamassa EU:n edeltäjää viiden muun maan kanssa vuonna 1951. Alankomaat on strategisesti tärkeä liikennekeskus, ja Rotterdamin satama on Euroopan suurin (150 000 työntekijää). Pääasiassa vienti suuntautuu muihin EU-maihin (Saksa, Belgia, Iso-Britannia, Ranska ja Italia). 

Elektroniikkateollisuudella on pitkät perinteet, ja Philips on Euroopan suurin alan yritys ja yksi suurimpia maailmassa. Muita vientituotteita ovat mm. koneet ja laitteet sekä kemianteollisuuden tuotteet. Pitkälti koneistettu maatalous työllistää vain alle 2 % työvoimasta, mutta Alankomaat on maataloustuotteiden viennin kärjessä maailmassa. Maailman kukkasipuleista maa tuottaa lähes 70 %, leikkokukista noin 60 %. Kukkasipuliperinne on jo satoja vuosia vanha. Arvokkaimmat luonnonvarat ovat Alankomaiden merialueelta löytyvät maakaasu ja öljy.

Maassa on verraten hyvä työllisyys, sillä työttömyysprosentti on viiden prosentin luokkaa. Arubasta ja Alankomaiden Antilleilta emämaahan muuttaneita sekä marokkolaisia maahanmuuttajia hyvät työllisyysluvut eivät koske, sillä näiden ryhmien työttömyysprosentit ovat päälle 20. Alankomaissa on vanhastaan tehty osapäiväisesti töitä huomattavasti enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Työvoimasta noin joka viides on osa-aikainen. Tämän trendi on kasvussa, ja siinä piilee köyhyysriski.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Alankomaat koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin