[[suggestion]]
Chile
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Santiago

Etniset ryhmät

mestitsit 95,4 %, mapuchet 4 %, muut alkuperäiskansat 0,6 %

Kieli

espanja (virallinen), mapudungun, saksa, englanti

Uskonto

roomalaiskatoliset 70 %, evankeliset ja protestantit 15,4 %, jehovantodistajat 1,1 %, muut kristityt 1 %, muut 4,6, ei mitään 8,3 % (2002)

Väkiluku

17 402 630

Valtiomuoto

tasavalta

Pinta-ala

756 096 km2

Valuutta

Chilen peso

BKT per asukas

23 194 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

18. syyskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Chile on kartalla erikoisen näköinen maa. Se on erittäin pitkä ja äärimmäisen kapea. Etelästä pohjoiseen pituutta kertyy peräti 4 630 kilometriä, mutta leveimmillään Chile on vain 430 kilometriä pitkä idästä länteen. Leveyttä on keskimäärin vaivaiset 175 kilometriä. Chile on etelästä pohjoiseen mitattuna maailman pisin maa. Etelä-Amerikan länsirannikkoa seuraava Chile sijaitsee Tyynen valtameren ja Andien vuoriston välissä. Chilen keskiosissa on maailman kuivin autiomaa, noin 180 000 neliökilometriä suuri Atacama. Joillakin Atacaman alueilla ei tiettävästi ole koskaan satanut. Maan pohjoisosissa on puolestaan subtrooppinen ilmasto ja etelässä kylmiä ja kosteita alueita. Eteläisessä Chilessä talvet saattavat olla hyvinkin lumisia, kuten Pohjois-Euroopassa. Eteläisessä Chilessä on myös toimivia tulivuoria. Chile on maanjäristyksille herkkää aluetta, kuten kevään 2010 tuhoisa maanjäristys osoitti. Maanjäristysten aiheuttamia aineellisia vahinkoja lukuun ottamatta, maassa on pitkälle kehittynyt infrastruktuuri. Viimeisten vuosikymmenten aikana Chile on ollut menestyksekäs lohen kasvattamisessa, millä kuitenkin on ollut negatiivisia vaikutuksia ympäristöön. Ravinne- ja kemikaalipäästöt ovat koituneet ongelmaksi pohjaeläimistölle ja vedenlaadulle.

Earth Earth Ecoprint

2.2 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Chile, tarvitsisimme 2.2 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Espanjalaiset valloittajat saapuivat Chileen vuonna 1535 ja perustivat pian maan keskiosaan siirtokunnan. Paikalliset alkuasukkaat mapuchet pitivät kuitenkin kiinni alueistaan, ja sata vuotta siirtokunnan perustamisen jälkeen espanjalaisten oli nöyrryttävä allekirjoittamaan sopimus, joka takasi mapucheille suuren autonomisen alueen eteläisessä Chilessä. Muiden mantereen maiden tapaan Chile aloitti itsenäisyystaistelun 1800-luvun alussa ja itsenäisyys koitti vuonna 1818. Itsenäisyyden ensimmäiset vuodet olivat epävakaita, kunnes vuonna 1833 säädetty perustuslaki takasi demokratian toteutumisen. Chile kehittyi vauraaksi yhteiskunnaksi. Chile osallistui vuosina 1879–1883 Tyynenmeren sotaan, jossa se valloitti itselleen lisää alueita pohjoisesta. Vuonna 1970 Chilen presidentiksi valittiin sosialisti Salvador Allende. Allende kuitenkin kuoli syksyllä 1973 kenraali Augusto Pinochetin johtamassa aseellisessa vallankaappauksessa, jota Yhdysvallat tuki. Tuhansia ihmisiä kuoli, Pinochet nimitti itsensä presidentiksi ja hallitsi maata vuoteen 1990 asti. Vuonna 2006 presidentiksi äänestettiin keskustavasemmistolainen Michelle Bachelet, josta tuli maan ensimmäinen naispresidentti.

Yhteiskunta ja politiikka

Augusto Pinochetin diktaattorihallinnon (1973–1990) verilöylyissä kuoli ja katosi yli 3000 ihmistä. Chile on toipunut Pinochetin aikakaudesta vakaaksi yhteiskunnaksi. Pinochetin aikakauden jälkeen Chilen presidentin virkakausi lyhennettiin kuudesta vuodesta neljään. Presidenttikaudet rajoittuvat yhden henkilön kohdalla kahteen. Chilestä on tullut maahanmuuton kohde; arvioiden mukaan ulkomailla syntyneiden chileläisten määrä on kasvanut 75 prosenttia sitten vuoden 1992. Suurin osa chileläisistä on kuitenkin alkuperäiskansojen ja espanjalaisten jälkeläisiä.

Talous ja kaupankäynti

Chile on yksi Etelä-Amerikan vauraimmista valtioista. Sillä oli 1990-luvulla yksi mantereen nopeimmin kasvavista talouksista. Chilen talous perustuu kaivosteollisuudelle, joka tuottaa suuren määrän muun muassa rautaa, kuparia ja lyijyä. Teollistuneen Chilen taloudelle on oleellista sen tuottamien raaka-aineiden vieminen ulkomaille. Kupari on ollut päävientituote, mutta sen merkitys on pienenemässä. Chile on solminut lukuisia vapaakauppasopimuksia. Chilen vahvasta talouskasvusta huolimatta työttömyysluvut ovat nousseet. 1990-luvun alussa työttömiä oli väestöstä noin viisi-kuusi prosenttia, kun viime vuosina se on noussut jo lähelle kymmentä prosenttia. Chilen monimutkaisia työvoimalakeja on pidetty yhtenä työttömyyden syynä. Maan hyvin hoidettu talous ja sen uudistukset johtivat kuitenkin siihen, että Chile oli vuonna 2010 ensimmäinen talousyhteistyöorganisaatio OECD:hen hyväksytty eteläamerikkalainen maa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Chile koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Chile

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    756 096
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    1,7
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    23,9
    Prosenttiosuus
  •  

    Chile

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    18 197 209
    Hedelmällisyys
    1,8
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,752
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    79
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    82
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    76
    Vuosi
  •  

    Chile

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Chile

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    1,3
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    9,0
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Chile

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    573
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    856
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    10 346
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Chile

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,649
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Chile

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    7
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    16
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Chile

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    4,69
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    4,0
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Chile

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    67
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    31,7
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    40,7
    Indeksi (0-120)
  •  

    Chile

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,2
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    96,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Chile

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    99,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    99
    Prosenttiosuus
  •  

    Chile

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    17,7
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    4
    Prosent
    Sekundaarisektori
    35
    Prosent
    Tertiaarisektori
    62
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    Puuttuva tieto
    Yhdysvaltain dollari