[[suggestion]]
Eritrea
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Asmara

Etniset ryhmät

tigrinjat 55 %, tigret 30 %, sahot 4 %, kunamat 2 %, rashaidat 2 %, bilenit 2 %, muut 5 %

Kieli

tigrinya (virallinen), arabia (virallinen), englanti (virallinen), tigre, kunama, afar ja muut kuušilaiset kielet

Uskonto

muslimeja, koptilaisia, roomalaiskatolisia, protestantteja

Väkiluku

6 700 000

Pinta-ala

117 600 km2

Valuutta

Nakfa

Kansallispäivä

24. toukokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Eritrea sijaitsee Punaisenmeren rannalla Afrikassa. Se on kapea, noin 1150 kilometrin pituinen rannikkovaltio. Maan eteläosan alanko on osa Danakilin aavikkoa, joka sijaitsee osittain merenpinnan alapuolella. Ilmasto on kuuma, ja lämpötilat voivat nousta jopa 50 asteeseen. Alueella on puutonta aro- ja aavikkokasvillisuutta. Hedelmällinen ylänkö pohjoisessa kuuluu laajempaan Pohjois-Etiopian tasankoon. Siellä ilmasto on hieman viileämpi: keskilämpötila on 16 asteessa. Kuten muissakin Itä-Afrikan maissa, vesipula on suuri ongelma Eritreassa. Maa on toistuvasti kärsinyt kuivuudesta ja siitä aiheutuneesta nälänhädästä. Maassa ympäristöä rasittavat myös metsien hakkuut ja maaperän eroosio. Vuonna 2009 El Niño -sääilmiö aiheutti maassa valtavia tulvia.

Ecoprint

0.3 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Eritrea, tarvitsisimme 0.3 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Eritrea on yksi maailman nuorimmista valtioista. Ennen itsenäistymistä vuonna 1993 maan eri osat ovat olleet monien eri valtioiden ja valtakuntien hallinnassa. Italia miehitti Eritrean vuonna 1885. Italialaiset pysyivät maassa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin brittiläiset joukot ajoivat heidät ulos maasta. Eritrea oli Iso-Britannian protektoraatti vuoteen 1952 saakka, jolloin YK päätti, että alue tulisi liittää Etiopian keisarikuntaan. Etiopia alkoi tukahduttaa eritrealaista kulttuuria, ja vuonna 1962 se liitti Eritrean omaksi maakunnakseen. Eritrealaiset nationalistit ryhtyivät vastarintaan: seurasi 30 vuotta kestänyt sisällissota. Eritrea voitti sodan vuonna 1991, mutta uusi sota syttyi vuonna 1998. Kun maat pääsivät rauhansopimukseen kaksi vuotta myöhemmin, 100 000 ihmistä oli menettänyt henkensä taisteluissa. Sota lamautti Eritrean elinkeinoelämän, ja maa on edelleen riippuvainen muiden maiden taloudellisesta avusta.

Yhteiskunta ja politiikka

Eritreaa hallitsee yksi puolue, People’s Front for Democracy and Justice (PFDJ), joka on kieltänyt muut puolueet. Afwerki Isaias on ollut maan presidentti itsenäistymisestä lähtien. Hän oli vapaustaistelijoiden johtaja sisällissodassa Etiopiaa vastaan. Ratkaisemattomat rajakiistat Etiopian ja Eritrean välillä heikentävät edelleen Eritrean demokraattista ja taloudellista kehitystä. Kansalliset vaalit ovat olleet suunnitteilla, mutta aikataulusta ei ole sovittu. Kun Eritrea itsenäistyi, maahan luotiin perustuslaki, jota ei kuitenkaan ole otettu käyttöön. Maata hallitsee edelleen väliaikaishallitus. Poliittinen oppositio on kielletty ja uskonnonvapaus tukahdutettu. Lehdistönvapautta ei ole: kaikki media on valtion omistuksessa ja kontrollissa. Vaikeista oloista huolimatta Eritreassa on käynnissä monia infrastruktuurin parannushakkeita. Tieverkkoa parannetaan ja kastelukanavia rakennetaan monin paikoin. Maassa on kuitenkin suuria sosiaalisia haasteita. Suuri osa asukkaista on lukutaidottomia ja työttömyys on suurta. Tyttöjen sukupuolielinten silpominen on yleinen tapa: arvioiden mukaan 95 % naisista on ympärileikattu.

Talous ja kaupankäynti

Itsenäistymisestä lähtien Eritrean talouskehitys on ollut heikkoa. Maa on yksi maailman köyhimmistä. Markkinat ovat suljetut, sillä viranomaiset ajavat omavaraisuuden politiikkaa. Koska ulkomaankauppa on rajattua, ulkomaisten yritysten sijoitukset sekä avustusjärjestöjen toiminta maassa ovat vähäisiä. Talouselämää pyritään kansallistamaan. Valtio, puolue ja armeija pyrkivät olemaan mukana kaikessa elinkeinoelämässä. Eritrean talous perustuu maanviljelyyn. Arvioiden mukaan 80 % väestöstä työskentelee maantaloudessa.  Maataloustuotanto on kuitenkin erittäin altista kuivuudelle, josta kärsitään alueella säännöllisesti. Eritrean maaperässä on kultaa, kuparia, sinkkiä, rautamalmia, magnesiumia ja marmoria. Esiintymät ovat huomattavia, mutta niiden hyödyntäminen on toistaiseksi ollut vähäistä.  Saadakseen maan taloustilanteen haltuunsa viranomaiset ovat ilmoittaneet ottavansa hinta- ja korkosäännöstelyn käyttöön lähivuosina.
 Tärkeä tulonlähde maalle ovat ulkomailla asuvat eritrealaiset. Jos he haluavat pitää yhteyttä Eritreaan, heidän on maksettava asuinmaansa suurlähetystön kautta 2 % veroa tuloistaan.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Eritrea koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Gå til all statistikken for landet.