[[suggestion]]
Fidži

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Suva (Viti Levun saarella)

Etniset ryhmät

fidžiläiset 57,3%, intialaiset 37,6%, rotumalaiset 1,2%, muut 3,9%

Kieli

englanti (virallinen), fidži (virallinen), hindi

Uskonto

kristityt 64,5% (metodistit 34,6%, roomalaiskatoliset 9,1%, helluntailaiset 5,7%, seitsemännen päivän adventistit 3,9%, anglikaanit 0,8%, muut 10,4%), hindut 27,9%, sikhiläiset 0,3%, muut tai määrittämättömät 0,3%, ei uskontoa 0,7%

Väkiluku

893 000

Pinta-ala

18 274 km2

Valuutta

Fidžin dollari

BKT per asukas

9 110 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

lokakuun 2. maanantai

Muut maasivut

Maantiede

Uudesta-Seelannista suoraan pohjoiseen sijaitseva Fidži koostuu noin 850 eteläisen Tyynenmeren saaresta, joista vain noin 100 on asuttuja. Rotuman erillään oleva saari liitettiin Fidžiin vuonna 1881. Kaksi suurinta pääsaarta ovat nimeltään Vanua Levu ja Viti Levu, jonka kaakkoisosassa pääkaupunki Suva sijaitsee. Saarilla vallitsee trooppinen ilmasto, jonka vuoksi ne ovatkin alttiita sykloneille, jotka ajoittuvat yleensä marraskuun ja huhtikuun välille.

Fidžin ympäristöongelmat nivoutuvat eroosion ympärille. Saarten metsät ovat vähentyneet 30 prosentilla kaupallisten hakkuiden vuoksi, mikä yhdessä runsaiden sademäärien kanssa on johtanut maaperän köyhtymiseen ja maatalouden ongelmiin. Valtio on myös huolissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamasta merenpinnan noususta. Lisäksi maatalouden ja ruuantuotannon päästöt vaikeuttavat vedenjakelua. Saarella on luonnonsuojelualueita, joilla pyritään säilyttämään pilaantumatonta maastoa, eläimistöä ja kasvistoa.

Earth Earth Ecoprint

2.2 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Fidži, tarvitsisimme 2.2 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Fidži asutettiin 2500 vuotta sitten. Ensimmäiset asukkaat olivat melanesialaisia. Ensimmäinen kontakti eurooppalaisiin tuli vuonna 1624, kun hollantilaiset merenkulkijat vierailivat saarella. Myös englantilainen kapteeni James Cook kävi Fidžillä 1774, lähetyssaarnaus alkoi vasta 1830-luvulla. Eurooppalaisten kasvava vaikutus johti heimojen sisällissotaan, joka päättyi Fidžin siirtyessä brittien siirtomaaksi vuonna 1874. Maahan tuotiin suuria määriä intialaisia työläisiä työskentelemään eurooppalaisilla sokeriplantaaseilla. Intialaisista tuli pian suurin kansanryhmä. Alkuperäisasukkaat osallistuivat yhteiskunnan rakentamiseen aluksi perinteisten hierarkioidensa mukaisesti. Vuonna 1966 Fidži sai itsehallinnollisen aseman ja itsenäistyi myöhemmin vuonna 1970 Brittiläisen kansainyhteisön sisällä omaksi valtiokseen. Valtaa maassa piti alkuperäisasukkaiden, melanesialaisten Alliance Party (AP). Se hävisi vaalit vuonna 1987 monikansalliselle työväenpuolueelle. Heti vaalien jälkeen tehtiin sotilasvallankaappaus, myöhemmin samana vuonna toinen. Kolme vuotta myöhemmin vahvistettu uusi perustuslaki suosi alkuperäisasukkaita intialaisväestön kustannuksella. Rikkaimmat intialaiset muuttivat maasta, mikä johti maan talouden alamäkeen. Vuonna 1999 työväenpuolue voitti taas vaalit, ja pääministeriksi nousi intialaista alkuperää oleva Mahendra Chaudhry. Jo seuraavana vuonna armeija kaappasi vallan. Seuraava vallankaappaus tapahtui vuonna 2006, ja maan otti johtoonsa armeijan komentaja Frank Bainimarama. Sekä kotimaisen että kansainvälisen painostuksen alla hänen oli aloitettava demokratisoimisprosessi. Uusi perustuslaki hyväksyttiin vuonna 2013 ja syksyllä 2014 järjestettiin ensimmäiset demokraattiset parlamenttivaalit. Bainiramanan puolue Fidži first voitti vaalit. Vaalien jälkeen maalle palautettiin jäsenyys Brittiläisessä Kansainyhteisössä.

Yhteiskunta ja politiikka

Fidžissä on ollut neljä vallankaappausta vuoden 1987 jälkeen. Poliittinen epävakaus on johtanut laajaan työttömyyteen ja köyhyyteen, joka koskee kaikkia väestöryhmiä. Maassamuutto on voimakasta, ihmiset pakkautuvat suurimpien asutuskeskusten slummeihin. Väestö on nuorta, joka kolmas on alle 15-vuotias.
 Fidži on osallistunut aktiivisesti YK:n rauhanturvaoperaatioihin. Tätä on arvosteltu naapurimaissa Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Sotilaiden on epäilty vain valmistautuvan uusiin vallankaappauksiin kotimaassaan.

Talous ja kaupankäynti

Fidžin talous on yksi Tyynenmeren saarivaltioiden kehittyneimmistä, vaikka se on edelleen kehitysmaan asemassa nojatessaan suureen maataloussektoriinsa. Sokeri on tärkein vientituote. Myös kalastus on merkittävä ala sekä viennille että kotimarkkinoille. Kalastuksessa ja maataloudessa työskentelee noin 40 % työvoimasta. Kultakin on maalle tärkeä, joskin epävakaa vientituote. Viime vuosina Fidžin taloutta on vetänyt turismi. Matkailuala laajeni nopeasti 80-luvulta lähtien, ja turistimäärät ovat jälleen nousussa vuoden 2006 vallankaappauksen ja vuoden 2009 tulvien jälkeen. Suurin osa turisteista on Australiasta, Tyynenmeren alueilta tai Yhdysvalloista. Matkailuala työllistää joka kolmannen fidžiläisen. 
Tärkeä tulolähde ovat myös maan YK-sotilaiden kotimaahansa tuomat rahat.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Fidži koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Kehitysapu, vastaanotettu
    145 890 000
    US Dollar
    Äärimmäinen köyhyys
    1,4
    Prosenttiosuus
    Köyhyysraja, kansallinen
    34,00
    prosenttiosuus
  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestö, kaupunkialueet
    51,8
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt
    1 170
    tuhatta tonnia
    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    1,32
    tonnia CO2 per asukas
  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    Puuttuva tieto
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    27,18
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    74,5
    Indeksi (0-120)
  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    YK:n rauhanturvaoperaatiot
    Puuttuva tieto
    Sotilasmenot
    0,9
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aliravitsemus
    4,4
    Prosenttiosuus
    Alipainoisuus, lapset
    6,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    25
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Hedelmällisyys
    2,5
    Lasten lukumäärä per nainen
    HIV-tartunnat (15-49 -vuotiaat)
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Elinikä, odotettavissa oleva
    69
    Vuosi
    Äitiyskuolleisuus
    23
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Lapsikuolleisuus, vastasyntyneet
    11
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    40
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Tuberkuloosi, tapaukset
    49
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Kouluvuosien määrä
    Puuttuva tieto
    År
    Peruskoulunkäynti
    97,2
    Prosenttiosuus
  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Tasa-arvo työelämässä
    33,0
    Prosenttiosuus
    Tasa-arvo politiikassa
    16,00
    Prosenttiosuus
  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret
    17,6
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    4,2
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    5 061 202 767
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    5 589
    Primaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Sekundaarisektori
    19
    Prosent
    Tertiaarisektori
    70
    Prosent
  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Internetin käyttö
    50,0
    internetin käyttäjät per 100 asukasta
  •  

    Fidži

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    11
    Henkilöä
    Väestömäärä
    912 241
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    1 416
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    19
    Henkilöä
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,741
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    72
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    67
    Vuosi
    Onnellisuusindeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko: 1-10 (1 on huonoin, 10 on paras)