[[suggestion]]
Filippiinit

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Manila

Etniset ryhmät

tagalogit 28 %, cebuanot 13 %, ilokanot 9%, bisaya/binisaya 7 %, hiligaynon ilonggo 7 %, bikol 6 %, waray 3 %, muut 25,3 % (2000)

Kieli

filippiino, englanti, tagalog, sebuano, ilocano, hiligaynon, ilokano, bicol, waray, pampango, pangasinan

Uskonto

roomalaiskatoliset 81 %, muslimit 5 %, evankelis-luterilaiset 3 %, muut/ei eritellyt/ateistit 11 % (2000)

Väkiluku

107 000 000

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

300 000 km2

Valuutta

Filippinien peso

BKT per asukas

7 804 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

12. kesäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Filippiinit on saaristovaltio, joka koostuu ylui 7100 saaresta. Suurin osa suurimpien saarien maa-alueesta koostuu vuoristoalueista ja ylätasangoista ja muutamista laskuvesialueista. Saaret, joilla on yli 20 toimivaa tulivuorta, sijaitsevat keskellä läntistä Tyynen meren puolta dominoivaa taifuunivyöhykettä. Saaret ovat alttiita luonnonkatastrofeille kuten maanjäristyksille, tulivuortenpurkauksille ja taifuuneille. Ilmasto on trooppinen, erittäin kostea ja lämpötilat ovat korkeita vuoden ympäri. Sadekausi kestää kesäkuusta marraskuuhun suhteellisen voimakkaine sateineen. Filippiinit kärsivät monista ympäristöongelmista, jotka leimaavat köyhiä maita kaikkialla maailmassa. Näitä ovat metsien liikahakkuut, puhtaan juomaveden puute ja laaja ilmaston saastuminen. Lisäksi yli puolet saarten koralliriutoista on vahingoittunut tai tuhoutunut saastepäästöjen ja kalastuksen seurauksena.

Ecoprint

0.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Filippiinit, tarvitsisimme 0.6 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Nykyistä Filippiinien saarten aluetta asuttivat alunperin australo-melanesialaiset kansanryhmät, jotka saapuivat maasillan kautta Aasiasta useita tuhansia vuosia sitten. 800-luvulla saarilla oli kulttuuri- ja talousyhteyksiä Japaniin, Malesiaan ja Indonesiaan. Myöhemmin saariryhmä sai myös kontakteja Intian suuntaan, minkä johdosta suurin osa asukkaista kääntyi islamin uskoon 1200-luvulla. Ensimmäisen länsimaisen kontaktin Filippiinit saivat vuonna 1521, kun tutkimusmatkailija Fernão de Magalhães vieraili saarilla. Espanja otti saaret siirtomaakseen 1500-luvulla ja hallitsi Filippiinejä yli 300 vuoden ajan. Espanjalaiset toivat mukanaan katolisen uskonnon, rakensivat teitä ja yksinkertaista teollisuutta ja antoivat saarille latinalaista leimaa, mikä näkyy yhä tänäkin päivänä. Espanjalainen hallinto kesti vuoteen 1898 asti, kunnes amerikkalaiset ottivat alueen valtaansa Espanjan ja Amerikan välisen sodan ja lyhyen alueen asukkaita vastaan käydyn sodan jälkeen. USA hallitsi Filippiinejä toiseen maailmansotaan asti, jolloin Japani miehitti alueen. Filippiinit itsenäistyivät vasta vuonna 1946. Kaaos ja poliittiset levottomuudet antoivat leimansa itsenäistymisen jälkeisille ensimmäisille vuosille. Ferdinand Marcos nousi valtaan vuonna 1965 ja johti maata yhä enenevissä määrin diktatuurin suuntaan, kunnes hänet syrjäytettiin vallankaappauksella vuonna 1986.

Yhteiskunta ja politiikka

Filippiinejä hallitsee presidentti, joka oli sekä valtion päämies, hallituksen johtaja että maan asevoimien ylin päällikkö. Presidentti valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan ja hän voi hallita vain yhden kauden ajan. Vuonna 2010 presidentiksi valittiin entisen oppositiojohtaja Benigno Aquinon ja presidentti Corazon Aquinon poika Benigno Aquino III. Poliittiset puolueet muodostuvat yksittäisten karismaattisten poliitikkojen ympärille ja ne myös hajoavat helposti, eikä poliittisessa järjestelmässä näy pysyviä linjauseroja eri puolueiden välillä. On hyvin tavallista, että poliitikot vaihtavat puoluetta vaalitappion jälkeen, ja puolueita perustetaan ja lopetetaan kiivaassa tahdissa. Maan johto on kuitenkin nyt vakaammalla pohjalla kuin koskaan ennen, jatkuvista vallankumousyrityksistä ja poliittisista kriiseistä huolimatta. Eteläisessä osassa maata on hallitus yli 30 vuoden ajan taistellut kommunistisia ja islamilaisia kapinallisryhmiä vastaan, ja molemmat osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Presidentti ja Morojen islamilainen vapautusrintama MILF allekirjoittivat vuonna 2014 rauhansopimuksen, jolla Eteläiselle Mindanaon saarelle perustetaan autonominen muslimialue, jonka nimeksi tulee Bangsamoro. Filippiinit on nykyisin kahtia jakautunut yhteiskunta, jonka pieni yläluokka johtaa maata ja saa suurimmat tulot, kun taas suuri osa muusta väestöstä elää köyhyydessä.

Talous ja kaupankäynti

1960-luvulla Filippiinit oli Aasian toiseksi rikkain maa Japanin jälkeen. Ferdinand Marcosin kaksi vuosikymmentä kestäneen hallituskauden aikana maa ei enää pysynyt muiden etelä- ja itäaasialaisten maiden kuten Taiwanin, Japanin ja Etelä-Korean kehityksen tahdissa. 1990-luvun hyvän kasvukauden jälkeen maa joutui aasialaisen talouskriisin kouriin vuonna 1997, ja vasta viime vuosien aikana Filippiinien talous on kääntynyt kasvuun. Maalle antaa leimansa se, että teollistuminen alkoi vasta jonkin aikaa sitten. Suurin osa tuotannosta saadaan maatalouden, kalastuksen ja metsäteollisuuden aloilta, ja työvoimasta suurin osa työskenteleekin näillä sektoreilla. Tärkeimpiä vientituotteita ovat tekstiilit ja elektroniset laitteet. Filippiineillä on paljon lahjontaongelmia, jotka pelottavat monet suuret ulkomaalaiset investoijat pois maan talousmarkkinoilta. Yli 10 prosenttia maan asukkaista asuu ja työskentelee ulkomailla. Näiden työläisten kotimaahansa lähettämät rahasummat muodostavat kymmenesosan maan bruttokansantuotteesta (BKT).

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Filippiinit koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Filippiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    300 000
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    18,7
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    27,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Filippiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    106 512 074
    Hedelmällisyys
    2,9
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,699
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    69
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    73
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    66
    Vuosi
  •  

    Filippiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Filippiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    8,3
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    38,3
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    13,5
    Prosenttiosuus
  •  

    Filippiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    109
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    8 548
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    746
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    445 000
  •  

    Filippiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    414
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,512
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Filippiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    22
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    288
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Filippiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    1,06
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    1,1
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Filippiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    34
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    35,0
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    85,5
    Indeksi (0-120)
  •  

    Filippiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    98,2
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    96,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Filippiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    91,8
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    74
    Prosenttiosuus
  •  

    Filippiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    16,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    10
    Prosent
    Sekundaarisektori
    31
    Prosent
    Tertiaarisektori
    57
    Prosent