[[suggestion]]
Indonesia

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Jakarta

Etniset ryhmät

jaavalaiset 40,6 %, sundalaiset 15 %, maduralaiset 3,3 %, muut 38,4 % (2000)

Kieli

bahasa Indonesia (malaiji), englanti, hollanti, jaava ja paikalliset murteet

Uskonto

muslimit 86,1 %, protestantit 5,7 %, katolilaiset 3 %, hindut 1,8 %, muut 3,4 % (2000)

Väkiluku

253 000 000

Valtiomuoto

tasavalta

BKT per asukas

11 609 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Indonesian saarivaltio muodostuu 17 506 saaresta, joista suurin on Jaava, Sumatra, Borneo, Uusi-Guinea ja Sulawesi. Indonesia sijaitsee alueella, jolla kolme eri mannerlaattaa kohtaavat toisensa. Maassa on tästä syystä lukuisia aktiivisia tulivuoria ja maanjäristyksiä tapahtuu usein. Tsunami, joka iski pohjois-Sumatralle surmaten useita ihmisiä ja joka ulottui laajoille alueille aivan Kaakkois-Aasiaan asti, oli myöskin maanalaisen maanjäristyksen aiheuttama. Indonesian saarille tyypillisiä ovat metsien peittämät vuoret, mutta joillakin saarilla on myös laajoja alankoalueita. Indonesiassa vallitsee trooppinen rannikkoilmasto, jonka ilmankosteus on 70–90 prosenttia. Lämpötilan vaihtelut ovat pieniä. Alankoalueiden keskilämpötila on 27–28 astetta, kun taas vuoristoalueilla on viileämpää. Öljyn ja hiilen käyttö energian lähteinä sekä lannoitteiden ja kasvimyrkkyjen liiallinen käyttö ovat aiheuttaneet Indonesialle vakavia ympäristöongelmia.

Ecoprint

0.9 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Indonesia, tarvitsisimme 0.9 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Indonesian nykyisen väestön esi-isät saapuivat alueelle Taiwanin saarelta 200-luvulla eaa. Islaminusko levisi maahan 1300-luvulla, ja siitä tuli aikojen kuluessa alueen vallitseva uskonto. Portugalilaiset halusivat saada idän maustekaupassa monopoliaseman asettuen ensimmäisinä eurooppalaisina alueelle. Vuonna 1602 Alankomaat otti alueen haltuunsa perustamalla Itä-Intian kauppakomppanian, mutta yhtiö meni konkurssiin vuonna 1799, jolloin Indonesiasta tehtiin virallisesti Alankomaiden siirtomaa. Japani miehitti Indonesian toisen maailmansodan aikana. Miehitys synnytti asukkaiden keskuudessa vapautusliikkeen ja halun päästä eroon ulkopuolisista vallanpitäjistä. Sodan jälkeen Alankomaat ei enää onnistunut saamaan maata omaan hallintaansa ja Indonesia julistautui itsenäiseksi vuonna 1949 kansallista liikettä johtaneen Sukarnon johdolla. Sukarnon läheiset siteet kommunisteihin aiheuttivat tyytymättömyyttä kansan keskuudessa, ja CIA:n tukeman vuonna 1968 tehdyn vallankaappauksen jälkeen kenraali Suharto nimitettiin presidentiksi. Suharto aloitti uuden poliittisen ohjelman nimeltään ”Uusi järjestys”, jolla haluttiin houkutella maahan ulkomaisia investointeja. Aasian taloustaantuma vuonna 1998 lamautti kuitenkin Indonesian talouden. Tästä seurasi voimakkaita protesteja Suharton autoritääristä johtamistyyliä vastaan. Tällöin Suharto katsoi olevansa pakotettu luopumaan vallasta.

Yhteiskunta ja politiikka

Indonesia on tasavalta. Presidentti että kansalliskokouksen 550 jäsentä valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Maa on jaettu 30 eri provinssiin, Acehin ja Yogyartan erityisalueiden ja Jakartan pääkaupunkialueen lisäksi. 
Maa otti ison askeleen kohti demokratiaa vuonna 1999, jolloin pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Vuonna 2004 presidentti valittiin ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla. Vaalit voittanut Susilo Bambang Yudhoyono  valittiin uudelleen seuraavissa vaaleissa. Vuonna 2014 presidentiksi valitulla Joko Widodo on ensimmäinen presidentti,  jolla ei ole taustaa maan poliittisessa tai sotilaallisessa eliitissä.
 Viime aikoina on perustettu demokraattisia instituutioita, monia poliittisia puolueita, media toimii suhteellisen vapaasti ja perustuslakia on uudistettu. Indonesian väestö koostuu useista erilaisista uskonnollisista, etnisistä ja kulttuurillisista ryhmistä. Eri ryhmien vastakkaisasettelut ja väkivaltaiset separatistiryhmät ovat aiheuttaneet ongelmia joillakin alueilla. Indonesian 25 vuotta miehittämä Itä-Timor itsenäistyi YK:n valvonnassa vuonna 2002, ja vuonna 2005 päästiin Acehin väkivaltaisessa konfliktissa poliittiseen ratkaisuun, joka toi alueelle laajan itsehallinnon.

Talous ja kaupankäynti

Indonesian talous koheni Suharton aikana, mutta Aasian taloustaantuma lamaannutti maan talouden vuonna 1998. Indonesian bruttokansantuote on noussut viime vuosina, ja maa on Kaakkois-Aasian suurin talous. Indonesian talous on 1970-luvulta perustunut öljyyn. Maa on maailman suurin palmuöljyn tuottaja. Muita tärkeitä teollisuuden aloja ovat tekstiilit ja jalkineet, metsäteollisuus, kumi, elintarvikkeet ja turismi. Talouskasvun ohella myös köyhien ja rikkaiden väliset erot ovat kasvaneet. Pääosa taloudellisesta kasvusta keskittyy Javan saarelle ja Jakartan pääkaupunkialueelle. Palvelusektori vastaa nykyään suurimmasta osasta maan BKT:sta, mutta miltei puolet maan väestöstä työskentelee maatalouden parissa. Maan lukuisat saaret aiheuttavat liikennöintihaasteita, ja hyvin toimivia liikenneverkostoja löytyy vain tiheimmin asutuilta alueiltaa. Indonesia oli yksi Etelä-Aasian poliittisen ja taloudellisen yhteistyöjärjestön ASEAN:in perustajamaita.
Indonesia liittyi vuonna 2010 mukaan sademetsien suojeluun tähtäävään sopimukseen. Palmuöljyplantaasit ovat suurin syy sademetsien hävitykseen maassa

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Indonesia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Indonesia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    1 910 930
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    13,0
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    53,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Indonesia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    266 794 980
    Hedelmällisyys
    2,2
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,694
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    70
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    72
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    68
    Vuosi
  •  

    Indonesia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Indonesia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    6,5
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    21,8
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    7,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Indonesia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    6 916
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    17 882
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    13 840
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    13 000
  •  

    Indonesia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    213
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,853
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Indonesia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    22
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    399
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Indonesia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    1,82
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    1,6
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Indonesia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    4
    Korruptio
    37
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    35,7
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    2
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    4
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    72,3
    Indeksi (0-120)
  •  

    Indonesia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,7
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    95,4
    Prosenttiosuus
  •  

    Indonesia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    87,4
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    61
    Prosenttiosuus
  •  

    Indonesia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    18,9
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    13
    Prosent
    Sekundaarisektori
    42
    Prosent
    Tertiaarisektori
    42
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    293 397 000 000
    Yhdysvaltain dollari