[[suggestion]]
Irak
Tre like store horisontale striper med rød(øverst), hvitt og svart; Takbir (arabisk frase som betyr "Gud er størst") i grønn arabisk skrift i midten av den hvite stripen

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Bagdad

Etniset ryhmät

arabeja 75–80 %, kurdeja 15–20 %, muita noin 5 %

Kieli

arabia, kurdi, assyria, armenia

Uskonto

shiiamuslimit 60–65 %, sunnimuslimit 32–37 %, muut 3 %

Väkiluku

32 500 000

BKT per asukas

17 349 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris, ovat vuosituhansien ajan vaikuttaneet alueen elämään. Jokilaaksot ovat hedelmällisiä maaperältään ja suurin osa Irakin väestöstä asuu näillä alueilla. Maan koillisosa muodostuu vuoristoalueista, joita kutsutaan Zagrosvuoriksi. Irakin öljyvarannot sijaitsevat juuri tällä vuoristoalueella. Yli puolet Irakin kaakkoisosan maa-alueista on aavikkoa. Viranomaisten patoamisprojektit ovat aiheuttaneet suoalueiden ja pienempien jokien kuivumisen. Patoamistoiminnan aiheuttamat vahingot ovat suuria ja Irakissa on puutetta puhtaasta vedestä, monet eläinlajit ovat kuolleet sukupuuttoon ja maaperä on joko suolaantunut, altistunut eroosiolle tai aavikoitunut.

Earth Ecoprint

1.1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Irak, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Bagdad oli yli viiden vuosisadan ajan yksi tärkeimmistä arabi- ja muslimialueiden kaupungeista. Vuonna 1258 Irakin alue joutui mongolien tuhoisan miehityksen kohteeksi. Vuodesta 1534 aina ensimmäisen maailmansodan loppuun asti Irak oli osa Osmanien valtakuntaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Sèvresin rauhansopimuksessa Irakista tehtiin Kansainliiton mandaattialue, jolle pystytettiin brittien tukema monarkkinen hallitusmuoto. Irak itsenäistyi vuonna 1932. Monarkia kukistettiin verisellä sotilasvallankaappauksella vuonna 1958, minkä jälkeen perustettiin Irakin tasavalta. Irakin tilanne oli hyvin myrskyisä monine vallankaappauksineen aina vuoteen 1968 asti, jolloin maallinen Baath-puolue nousi valtaan. Vuonna 1979 Saddam Hussein nousi Baath-puolueen johtajaksi ja hallitsi maan diktaattorina vuoteen 2003 asti. Irak oli sodassa Iranin kanssa vuosina 1980–1988, ja se yritti miehittää Kuwaitin vuonna 1991. Vuonna 2003 amerikkalaiset ja brittiläiset joukot miehittivät Irakin väittäen, että maassa tuotettiin joukkotuhoaseita. Saddam Hussein syöstiin vallasta ja USA nimitti maalle uuden hallinnon.

Yhteiskunta ja politiikka

Saddam Husseinin hallinnon vuonna 2003 tapahtuneen kukistamisen jälkeen maassa vallitsi kaaos ja lähestulkoon sisällissota. 
Vuonna 2005 Irakissa pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit yli viiteenkymmeneen vuoteen. Šiiamuslimien ja kurdien puolueet saivat suurimman osan äänistä. Aiemmin vallassa olleet sunnimuslimit menettivät paljon poliittista kannatustaan. Pääministeriksi valittiin pitkien neuvottelujen jälkeen šiiamuslimi Nur al-Malik. 
Šiiamuslimien moskeijaan vuonna 2006 kohdistunut pommi-isku kärjisti šiia- ja sunnimuslimien välejä entisestään. Vuoden 2010 vaalien jälkeen al-Maliki valittiin lopulta jatkamaan pääministerinä, kun eri ryhmittymät pääsivät sopuun vallanjaosta. Määräävä asema oli kuitenkin šiioilla, ja väkivaltaisuudet uskonryhmien välillä jatkuivat. Pääministeri al-Malikin kritisoitiin suosivan šiioja muiden kustannuksella. Syksyllä 2014 al-Maliki erosi poliittisen umpikujan vuoksi ja uudeksi pääministeriksi valittiin šiiamuslimi Haider al-Abadi. Uudeksi presidentiksi valittiin kurdi Fuad Masum, jota kuvataan liberaaliksi ja uudistusmieliseksi.
 Viimeiset yhdysvaltalaiset sotilaat poistuivat maasta vuonna 2011. Kolme vuotta myöhemmin ääri-islamistinen järjestö Isis valtasi Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin, ja sen jälkeen useita muita alueita pahentaen siten Irakin tilannetta. Yhdysvallat aloitti ilmaiskut Isisin tukikohtiin elokuussa 2014.

Talous ja kaupankäynti

Irak on perinteisesti ollut maanviljelysyhteiskunta, mutta nykyisin se on riippuvainen ulkomailta tuoduista maataloustuotteista. Öljyteollisuus on ollut maan tärkein tulonlähde 1950-luvulta lähtien vastaten noin 95-prosenttisesti maan vientituloista. Irakin öljyvarat kuuluvat maailman suurimpiin. Öljyputkiin ja infrastruktuuriin kohdistuneet hyökkäykset ovat aiheuttaneet Irakin taloudelle vakavia taka-iskuja. Irak on joutunut ottamaan huomattavia ulkomaanlainoja, koska nykyiset öljytulot eivät riitä kattamaan maan jälleenrakennuksesta aiheutuvia kuluja. Irakin viranomaiset ovat riippuvaisia ulkomaisista avustuksista ja velkasaaneerauksesta maan taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Irak koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Gå til all statistikken for landet.