[[suggestion]]
Islanti

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Reykjavík

Etniset ryhmät

pohjoismaalaista ja kelttiläistä alkuperää 94 %, muita 6 %

Kieli

Islanti, englanti, muut skandinaaviset kielet, saksa

Uskonto

protestantit 80,7 %, katolilaiset 2,5 %, vapaakirkkojen jäsenet 4 %, muut 12,8 % (2006)

Väkiluku

322 000

Valtiomuoto

tasavalta

Valuutta

Islannin kruunu

BKT per asukas

50 746 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Kymmenesosa Islannista on jäätiköiden peitossa. Maassa on myös satoja kuumia lähteitä ja geysirejä. Keskellä Islantia on vuoristoja ja jäätikköjä, kun taas rannikko on tasaisempaa ja sen varrella sijaitsee lukuisia vuonoja. Islanti on osa Atlantin pohjassa sijaitsevaa vuoristojonoa. Tämä vuoristo sijaitsee kahden toisistaan hitaasti poispäin liikkuvan mannerlaatan välissä. Tästä syystä Islannissa on useita toimivia tulivuoria. Islannissa on tulivuorenpurkauksia keskimäärin joka viides vuosi. Vuonna 1963 uusi Surtseyn saari syntyi suuren tulivuorenpurkauksen seurauksena. Islanti sijaitsee vain vähän napapiirin eteläpuolella, mutta maan ilmasto on Golf-virran ansiosta suhteellisen leuto. Kesät ovat viileitä ja talvet leutoja, ja useimmat satamat ovat jäättömiä. Tuulen ja liiallisen laiduntamisen vuoksi eroosio on maan suurimpia ympäristöongelmia.

Historia

Eräiden tietojen mukaan Islantia asuttivat irlantilaiset munkit ennen vuonna 870 saapuneita skandinaaveja. Vuoteen 930 mennessä kaikki viljelyskelpoinen maa oli otettu käyttöön, ja maailman vanhimmaksi parlamentiksi arvioitu Alltinget perustettu. Kristinuskoon siirryttiin noin vuonna 1000. Islanti oli itsenäinen vuoteen 1262 asti, jolloin se liitettiin Norjaan. 1400-luvun lopulla Islannista ja Norjasta tuli osa Tanskaa niin kutsutun Kalmarin unionin perustamisen yhteydessä. Ilmasto oli raaka ja kylmä, ja monet islantilaiset muuttivat USA:han ja Kanadaan. Islannissa kasvoi hiljalleen itsenäisyysliike, ja vuonna 1870 maa sai oman perustuslain. Islanti itsenäistyi kuitenkin vasta 1918. Toisen maailmansodan aikana Englanti miehitti Islannin ja antoi saaren Yhdysvaltain sotilaalliseen hallintaan. Tanska oli saksalaisten miehittämä ja amerikkalaiset tarvitsivat hyökkäystukikohtaa USA:n ja Euroopan välille. Islanti sai takaisin itsenäisyytensä vuonna 1944. Islannilla ei ole omaa armeijaa ja se tekikin USA:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Yhdysvallat vastaa saaren puolustuksesta ja saa pitää joukkojaan pysyvästi alueella ja käyttää maan lentokenttiä. Yhdysvaltain joukot poistuivat Islannista vuonna 2006 ja maan puolustus on NATO:n vastuulla.

Yhteiskunta ja politiikka

Islanti on tasavalta, jonka päämies on presidentti. Presidentillä on vähän poliittista valtaa, ja hän hoitaa etupäässä vain seremoniallisia tehtäviä. Pääministeri on hallituksen johtaja ja nimittää myös hallituksen. Islannin kansalliskokousta kutsutaan nimellä Alltinget ja siihen kuuluu 63 jäsentä. Alltingetin tiedetään olleen olemassa jo vuodesta 930 lähtien. Islannilla on muiden skandinaavisten maiden tapaan pitkä sosialidemokratian perintö. Maan hyvinvointijärjestelmä on korkealuokkainen. Koulutus on ilmaista, terveydenhuoltolaitos ja sosiaaliturva ovat hyvin toimivia. 
Vuoden 2013 parlamenttivaaleissa suurimmiksi puolueiksi nousivat sosialidemokraattien sijaan oikeistolainen Itsenäisyyspuolue ja keskustalainen Edistyspuolue. Äänestysprosentti oli Islannin historian alhaisin, mutta oli silti 81,4. Islanti haki EU-jäsenyyttä vuonna 2009, mutta päätti ottaa neuvottelutauon vuonna 2013 lähinnä kalastusaluekiistan vuoksi.

Talous ja kaupankäynti

Islanti oli pitkään maailman rikkaimpia maita. 1990-luvulla hallitus toteutti ison talousuudistuksen, valtionyritykset myytiin ja suurimmat pankit yksityistettiin. Finanssisektori kasvoi voimakkaasti ja useat islantilaispankit asettuivat ulkomaille. Talous kasvoi voimakkaasti aina vuoden 2008 globaaliin talouskriisiin asti. Maan pankkien liikevaihto oli tuolloin 12 kertaa suurempi kuin Islannin BKT, mutta vastaavasti pankkien ulkomaanvelka oli yhtä suuri kuin valtion. Talouskriisin myötä suurimmat pankit kaatuivat. Valtio otti pankit hallintaansa. Monet yritykset menivät konkurssiin, Islannin kruunun arvo putosi voimakkaasti ja työttömyys kasvoi. Islanti joutui ottamaan yli 2 miljardia dollaria kriisilainaa Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Vuonna 2010 talous tasapainoittui ja sittemmin talous on jälleen kasvanut ripeästi. Talous perustuu suureksi osaksi kalastukseen, joka tuo noin 40 % vientituloista. Myös alumiinintuotanto ja turismi ovat tärkeitä elinkeinoaloja. Islanti teki ensimmäisenä Euroopan maana kahdenvälisen vapaakauppasopimuksen Kiinan kanssa vuonna 2013.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Islanti koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Islanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    103 000
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    1,2
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    0,5
    Prosenttiosuus
  •  

    Islanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    337 780
    Hedelmällisyys
    2,0
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,935
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    82
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    84
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    80
    Vuosi
  •  

    Islanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Islanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,0
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Islanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    3
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    719
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Islanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,096
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Islanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    2
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    3
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Islanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    6,06
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    Puuttuva tieto
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Islanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    77
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    31,1
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    20,3
    Indeksi (0-120)
  •  

    Islanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Islanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    100,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    99
    Prosenttiosuus
  •  

    Islanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    8,3
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Sekundaarisektori
    24
    Prosent
    Tertiaarisektori
    69
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    Puuttuva tieto
    Yhdysvaltain dollari