[[suggestion]]
Itävalta

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Wien

Etniset ryhmät

itävaltalaiset 91,1 %, entiset jugoslaavit 4 % (kroaatiat, sloveneenit, serbit, bosniakit), turkkilaiset 1,6 %, saksalaiset 0,9 %, muut 2,4 % (2001)

Kieli

saksa (virallinen kieli) 88,6 %, turkki 2,3 %, serbia 2,2 %, kroatia (virallinen kieli Burgenlandin osavaltiossa) 1,6 %, muut (ml. slovania, virallinen kieli Kärntenin osavaltiossa; unkari, virallinen kieli Burgenlandin osavaltiossa) 5.3 % (2001)

Uskonto

roomalaiskatolilaiset 73,6 %, protestantit 4,7 %, muslimit 4,2 %, muut 3,5 %, muut 2 %, ei uskontoa 12 % (2001)

Väkiluku

8 200 000

Valtiomuoto

tasavalta

Pinta-ala

83 855

Valuutta

Euro

BKT per asukas

50 552 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

26. lokakuuta

Muut maasivut

Maantiede

Itävalta on pinta-alaltaan pieni valtio keskellä Eurooppaa. 60 % maasta on vuoristoa. Alpit hallitsevat maisemaa etelässä ja lännessä, missä on alppi-ilmasto. Laaksojen poikki voi matkustaa maan halki, mutta tieverkkoon kuuluu paljon laaksoja ylittäviä siltoja ja vuorten läpi halkovia tunneleita. Maan koillis- ja itäosissa maasto on tasaisempaa. Idässä osittain Unkarin puolella sijaitsee myös Itävallan suurin järvi Neusiedler, joka on valittu myös Unescon maailmanperintökohteeksi rikkaan eläimistönsä vuoksi. Tonava, Euroopan toiseksi pisin joki, virtaa Itävallan pohjoisosien halki. Tonavan varrella on useita vesivoimaloita ja se on edelleen tärkeä kuljetusväylä. Itävallassa lämpötilat ja sademäärät vaihtelevat korkeuskäyrien mukaan. Ilmasto on leudointa maan itäosien alangoilla ja kuivinta Wienin pohjoispuolella. Happamat sateet ovat tuhonneet 25 % Itävallan metsistä. Nykyisin Itävalta ottaa ympäristöhaasteet vakavasti. Maassa on säädetty tiukkoja lakeja sen suhteen, että saastuttaja joutuu maksamaan aiheuttamansa vauriot. Itävalta on ottanut aktiivisen roolin myös kansainvälisen yhteisön ilmastokeskusteluissa.

Earth Earth Earth Ecoprint

3.3 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Itävalta, tarvitsisimme 3.3 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Arkeologisten löytöjen perusteella nykyinen Itävallan alue on asutettu ainakin 300 000 vuotta sitten. 400-luvulla eaa. keltit valloittivat alueen. Sen jälkeen useat eri kansanryhmät hallitsivat aluetta, kunnes siitä tuli vuonna 962 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan osa. Keisarikunta hajosi vuonna 1806, jolloin Itävalta-Unkarin keisarikunta syntyi. 1800-luvun loppua kohden kehittyi myös poliittinen sionismi, jonka tavoitteena oli juutalaisten kansallisvaltio. Samanaikaisesti poliitikot Itävalta-Unkarissa alkoivat kohdella juutalaisia toisen luokan ihmisrotuna. Tässä ympäristössä kasvoi myös Adolf Hitler. Vuonna 1914 Itävalta-Unkarin kruununprinssi murhattiin Sarajevon laukauksina tunnetussa selkkauksessa. Tapahtumat olivat lähtölaukaus ensimmäiselle maailmansodalle. Neljä vuotta myöhemmin Itävalta-Unkari ja Saksa hävisivät sodan, mikä johti Saksan keisarikunnan ja Itävalta-Unkarin hajoamiseen. Kovat olosuhteet maailmansotien välisenä aikana johtivat poliittisen liikehdinnän voimistumiseen ja fasistien valtaannousuun Saksassa vuonna 1934. Neljä vuotta myöhemmin Itävalta liitettiin Saksaan, ja maa taisteli saksalaisten puolella toisessa maailmansodassa. Itävallassa ei ole vieläkään käsitelty julkisesti toisen maailmansodan aikaisia asioita samalla tavalla kuin Saksassa – osittain siksi, että liittoutuneet maat asettivat Saksan yksin vastuuseen sodasta ja natsismista.

Yhteiskunta ja politiikka

Itävalta on yhdeksän osavaltion muodostama liittovaltio. Presidentti nimittää liittokanslerin, joka on hallituksen päämies. Toisesta maailmansodasta lähtien Itävaltaa on hallinnut porvarillisen kansanpuolueen (Österreichische Volkspartei, ÖVP) ja sosialidemokraattien (Sozialistische Partei Österreich, SPÖ) koalitio. Viimeisen 30 vuoden aikana äärioikeistolainen, EU- ja maahanmuuttovastainen Vapauspuolue (Freiheitliche Partei Österreich, FPÖ) on kasvanut merkittävästi, ja puolue on istunut myös hallituksessa. Vuoden 2013 parlamenttivaaleissa SPÖ ja ÖVP säilyivät suurimpina puolueina, vaikka menettivät kannatuksiaan. Vaalien voittaja oli FPÖ, joka lisäsi kannatustaan 3,9 prosenttia. Hallituksen muodostivat SPÖ ja ÖVP, joilla molemmilla on seitsemän ministeriä. Hallituksen johtoon liittokansleriksi valittiin toistamiseen Werner Faymann 
(SPÖ). Myös presidentti  Heinz Fischer on sosialidemokraatti.
 Itävallassa on ollut verrattain alhainen työttömyysaste myös globaalin talouskriisin aikana vuoden 2008 jälkeen. Maassa on kattava sosiaaliturvajärjestelmä, joka muistuttaa Pohjoismaissa käytössä olevaa mallia.

Talous ja kaupankäynti

Itävalta on hyötynyt EU-maista eniten unionin itälaajentumisesta 2000-luvulla. Itävaltalaiset yritykset ovat siirtäneet toimintaansa itäeurooppalaisiin maihin ja kaupankäynti maiden välillä on kasvanut, mikä on myös lisännyt Itävallan talouskasvua. Bruttokansantuote asukasta kohden on ollut yksi Euroopan korkeimmista jo 1980-luvun lopulta lähtien. Veroaste on ollut Itävallassa aikaisemmin eurooppalaisittainkin korkea, mutta 2000-luvun puolella verotusta on kevennetty huomattavasti. Globaali finanssikriisi on nopeuttanut Itävallassa inflaatiota. Toinen ongelma maan taloudessa on koulutetun työvoiman puute. Ongelmaa on osittain ratkaistu ulkomaista työvoimaa palkkaamalla. Vaikka noin 40 % Itävallan pinta-alasta on maatalouden käytössä, alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta on alle 2 %. Itävalta on luomuviljelyn edelläkävijämaa Euroopassa. Luomuviljelyn osuus kokonaistuotannosta on noin 20  prosenttia. 
Valtaosa BKT:stä tulee teollisuus- ja palvelusektorilta, missä erityisesti turismin osuus on merkittävä. Itävallan tärkein kauppakumppani on Saksa.  Kaupankäynnistä  noin 70 %  tapahtuu EU:n sisällä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Itävalta koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Kehitysapu, vastaanotettu
    Puuttuva tieto
    US Dollar
    Äärimmäinen köyhyys
    0,7
    Prosenttiosuus
    Köyhyysraja, kansallinen
    Puuttuva tieto
    prosenttiosuus
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestö, kaupunkialueet
    67,5
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt
    58 712
    tuhatta tonnia
    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    6,87
    tonnia CO2 per asukas
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aliravitsemus
    0,0
    Prosenttiosuus
    Alipainoisuus, lapset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    4
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Hedelmällisyys
    1,5
    Lasten lukumäärä per nainen
    HIV-tartunnat (15-49 -vuotiaat)
    0,0
    Prosenttiosuus
    Elinikä, odotettavissa oleva
    81
    Vuosi
    Äitiyskuolleisuus
    4
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Lapsikuolleisuus, vastasyntyneet
    2
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    8
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Tuberkuloosi, tapaukset
    7
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Kouluvuosien määrä
    14
    År
    Peruskoulunkäynti
    94,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Tasa-arvo työelämässä
    46,7
    Prosenttiosuus
    Tasa-arvo politiikassa
    34,43
    Prosenttiosuus
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    98,7
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    97
    Prosenttiosuus
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret
    10,1
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    4,8
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    47 381
    Primaarisektori
    1
    Prosent
    Sekundaarisektori
    28
    Prosent
    Tertiaarisektori
    71
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    Puuttuva tieto
    Yhdysvaltain dollari
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Internetin käyttö
    87,9
    internetin käyttäjät per 100 asukasta
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    8 751 820
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,908
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    84
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    78
    Vuosi
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    22 745
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    38
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    171 567
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,274
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Itävalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    76
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Onnellisuusindeksi
    7,25
    Asteikko: 1-10 (1 on huonoin, 10 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    26,2
    Indeksi (0-120)