[[suggestion]]
Kamerun

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Yaoundé

Etniset ryhmät

Kamerunin ylämaalaiset 31 %, päiväntasaajan bantut 19 %, kirdit 11 %, fulanit 10 %, luoteisbantut 8 %, itäiset nigritit 7 %, muut afrikkalaiset 13 %, ei-afrikkalaiset 1 %

Kieli

24 suurempaa afrikkalaista kieltä, ranska, englanti

Uskonto

Afrikkalaiset uskonnot 40 %, kristityt 40 %, muslimit 20 %

Väkiluku

23 000 000

Pinta-ala

475 442 km2

Valuutta

CFA-frangi (BEAC)

BKT per asukas

3 609 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

20. toukokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Kamerun sijaitsee päiväntasaajalla ja sen ilmasto on trooppinen. Maan eteläosaa peittävät sademetsät ja pohjoisosassa sijaitsee noin 900–1300 metriä meren pinnan yläpuolelle kohoava Kamerunin ylänkö. Vuodenaikojen vaihtuminen näkyy sade- ja kuivuuskausien vaihteluna. Kamerunin eteläosassa on vuoden mittaan kaksi sadekautta ja runsaasti sateita, kun taas pohjoispuolen ylänköalueilla ilmasto on kuivempaa ja sadekausia on vain yksi vuodessa. Maan keskimääräinen lämpötila on suhteellisen vakaa eli noin 25–35 astetta. Koska yli 40 prosenttia Kamerunin alueesta on sademetsää, on puutavara maalle tärkeä vientituote. Metsien hakkuut aiheuttavat kuitenkin ympäristöongelmia. Trooppisten puiden hakkuuseen liittyy paljon lahjontaa ja noin 50 prosenttia metsien hakkuista on laittomia. Lisäksi suuri osa laillisista hakkuista voi olla yhtä edesvastuuttomia ja ympäristölle haitallisia kuin laittomat hakkuut. Metsien tuhoaminen uhkaa myös monien eläinlajien olemassa oloa, mutta silti tämä ei ole ainoa sademetsien herkkää tasapainoa uhkaava tekijä. Tšadin ja Kamerunin välille vuonna 2003 rakennettu öljyputki saa paljon kritiikkiä osakseen ympäristönsuojelujärjestöjen taholta, koska putkea pidetään uhkana maan eläinkannan moninaisuudelle.

Ecoprint

0.7 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kamerun, tarvitsisimme 0.7 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

1000-luvulla islamiuskoinen paimentolaiskansa fulanit saapuivat nykyisen Kamerunin alueelle. Vuonna 1472 portugalilaiset saapuivat Kamerunin rannikolle ja he nimesivät sen Wuori-joesta löytämiensä katkarapujen mukaan. Kamerun joutui Saksan hallintaan 1800-luvun lopulla, mutta ensimmäisen maailmansodan jälkeen sen jakoivat keskenään Ranska ja Iso-Britannia. Kansan tyytymättömyys uusiin siirtomaaherroihin kasvoi niin voimakkaaksi toisen maailmansodan jälkeen, etteivät Iso-Britannia ja Ranska enää kyenneet sitä tukahduttamaan ja Kamerunin itsenäinen liittotasavalta perustettiin vuonna 1961. Maassa vallitsi pitkään yksipuoluejärjestelmä. Vaikka oppositiopuolueet ovat olleet sallittuja Kamerunissa viime vuosikymmenten aikana, on Kamerunilla kuitenkin ollut sen itsenäistymisestä vuodesta 1961 lähtien vain kaksi valtion päämiestä. Vuonna 1982 presidentti Ahidjo antoi vapaaehtoisesti vallan puoluetoverilleen pääministeri Paul Biyalle. Hallitsevaa presidenttiä on toistamiseen syytetty vaalivilpistä, ja vuonna 2003 suuri osa oppositiosta kerääntyi yhteiseen rintamaan haastaakseen Biyan valta-aseman. Opposition yritys Biyan syrjäyttämiseksi ei kuitenkaan onnistunut.

Yhteiskunta ja politiikka

Kamerunissa asuu lähes 250 kielellistä ja etnistä ryhmää. Huolimatta puuttuvasta ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, kristittyjen ja muslimien sekä englannin- ja ranskankielisten välisistä jännitteistä, on Kamerunin tilanne ollut suhteellisen rauhallinen moniin muihin Afrikan maihin verrattuna.

Presidentti Paul Biyan valta on laaja, hän määrää maan öljyvaroista, valitsee pääministerin ja nimittää virkamiehet hallinnon kaikilla tasoilla. Vuoden 2008 kansainvälinen talouskriisi nosti polttoaineen ja ruuan hintoja, mistä aiheutui suuria mielenosoituksia. Samana vuonna Biya sai läpi lakimuutoksen, joka mahdollistaa presidentin valinnan rajoittamattomiksi kausiksi. Biya valittiin vuonna 2011 kolmannelle kaudelle – jälleen vaalivilppisyytösten säestyksellä. 
Kamerun on useina vuosina listattu maailman korruptoituneemmaksi maaksi, ja hallinnon kaikille tasoille ulottuva korruptio on yhä suuri ongelma. Samaan aikaan kuin presidentti Biya panee säännöllisin väliajoin viralta lahjontaan sekaantuneita ministereitä, hänet itsensä tunnetaan tavastaan tietoisesti hajottaa oppositiorintama etnisiä vastakohtaisuuksia hyväksi käyttäen ja kyvystään ostaa tärkeät poliittiset vastustajat pois tieltä. Kamerunin väestön luottamus maan poliittiseen johtoon, tuomioistuimiin ja poliisiin on pitkään ollut vähenemään päin. 
Kamerun ja Nigeria kiistelivät vuosia öljyrikkaan Bakassin niemimaan omistuksesta. Vuonna 2006 niemimaa siirtyi Kamerunin hallintaan. Tuolloinen YK:n pääsihteeri Kofi Annan oli keskeisessä roolissa rauhanneuvotteluissa. Vuoden 2014 kuluessa Kamerunin turvallisuustilannetta on heikentänyt naapurimaan Keski-Afrikan tasavallan sisällissota, joka on tuonut kymmeniä tuhansia pakolaisia. Vielä suurempi uhka on nigerialaisen ääri-islamistisen Boko Haram -järjestön toiminta. Se on myös aiheuttanut pakolaistulvan, ja Boko Haram on hyökkäillyt Kameruniinkin. Järjestö on myös värvännyt kamerunilaisia joukkoihinsa.

Talous ja kaupankäynti

Kamerunin talous on paljon paremmassa kunnossa kuin useimmissa muissa Afrikan maissa. Kamerunin talouskasvu on viime vuosikymmenen aikana ollut tasaista. Maanviljelyn merkitys Kamerunin taloudelle on erittäin tärkeä. Kamerunilla on paljon luonnonvaroja ja sen talouskasvu 1960–1970-luvuilla perustui kaakaon, kahvin ja omaan käyttöön tulevien tuotteiden lisääntyneeseen tuotantoon. Kun maan länsirannikolta löydettiin öljyä, maan talouskasvu kiihtyi entisestään 1970-luvun loppupuolella, ennen kuin raakaöljyn maailmanmarkkinahinta laski taas 1980-luvun puolivälin jälkeen aiheuttaen talouskriisin. Kamerunin oli otettava suuria lainoja ja sen ulkomaanvelka kasvoi huomattavasti. 1990-luvun puolivälissä Kamerunin taloudellinen tilanne alkoi kuitenkin parantua, ja sen vuotuinen bruttokansantuotteen kasvu oli 4–5 prosentin luokkaa. 
Koska Kamerunin vienti perustuu vain muutamiin harvoihin tuotteisiin, on talous hyvin altis maailmanmarkkinahintojen heilahtelulle. Öljylähteet ovat ehtymässä, ja öljyn arvioidaan loppuvan ennen vuotta 2011 ellei uusi lähteitä löydetä. Maan kehittymätön infrastruktuuri – tiet, liikenneyhteydet – on ainakin toistaiseksi esteenä muiden luonnonvarojen ja mineraalien paremmalle hyödyntämiselle. Kiina on tehnyt suuria investointeja Kamerunin öljyteollisuuteen ja lainoittanut rantakaupunki Kribiin rakennettavan Keski-Afrikan suurimman syväsataman öljykuljetuksia varten. Kiina lainoittaa myös muun infrastruktuurin rakentamista.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kamerun koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Kehitysapu, vastaanotettu
    1 212 600 000
    US Dollar
    Äärimmäinen köyhyys
    23,8
    Prosenttiosuus
    Köyhyysraja, kansallinen
    37,50
    prosenttiosuus
  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestö, kaupunkialueet
    51,5
    Slummit, kaupunkiväestö
    37,8
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt
    7 004
    tuhatta tonnia
    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    0,31
    tonnia CO2 per asukas
  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    63
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,484
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Teloitukset
    0
    Korruptio
    25
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    6
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    43,32
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    6
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    95,3
    Indeksi (0-120)
  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    YK:n rauhanturvaoperaatiot
    Puuttuva tieto
    Sotilasmenot
    1,3
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aliravitsemus
    7,3
    Prosenttiosuus
    Alipainoisuus, lapset
    5,2
    Prosenttiosuus
  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    84
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Hedelmällisyys
    Puuttuva tieto
    Lasten lukumäärä per nainen
    HIV-tartunnat (15-49 -vuotiaat)
    0,9
    Prosenttiosuus
    Elinikä, odotettavissa oleva
    52
    Vuosi
    Äitiyskuolleisuus
    881
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Lapsikuolleisuus, vastasyntyneet
    26
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    119
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Tuberkuloosi, tapaukset
    194
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    80,6
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    71,3
    Prosenttiosuus
    Kouluvuosien määrä
    9
    År
    Peruskoulunkäynti
    95,2
    Prosenttiosuus
  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Tasa-arvo työelämässä
    46,9
    Prosenttiosuus
    Tasa-arvo politiikassa
    31,11
    Prosenttiosuus
  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret
    7,2
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    3,4
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    34 922 782 311
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    1 452
    Primaarisektori
    15
    Prosent
    Sekundaarisektori
    25
    Prosent
    Tertiaarisektori
    48
    Prosent
  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Internetin käyttö
    23,2
    internetin käyttäjät per 100 asukasta
  •  

    Kamerun

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    11 754
    Henkilöä
    Väestömäärä
    24 678 234
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    35 699
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    343 172
    Henkilöä
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,556
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Maan sisäiset pakolaiset
    239 000
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    54
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    51
    Vuosi
    Onnellisuusindeksi
    5,04
    Asteikko: 1-10 (1 on huonoin, 10 on paras)