[[suggestion]]
Kiina

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Peking

Etniset ryhmät

han-kiinalaiset 91,6 %, zhuangit 1,3 % muut (mm. uiguurit, huit, yit, tiibetiläiset, miao, mantsut, mongolit, buyit, korealaiset) 7,1 %

Kieli

mandariinikiina, kantoninkiina, wu-kiina, min bei, minnan-kiina, xiang-kiina, gan-kiina, hakka-kiina ja muita pienempiä kieliä

Uskonto

Virallisesti ateistinen, mutta monet ovat buddhisteja (18,2 %), kristittyjä (5,1 %) tai muslimeita (1,8 %)

Väkiluku

1 300 000 000

Valtiomuoto

kansantasavalta

Pinta-ala

9 600 001 km2

Valuutta

Juan (CNY)

BKT per asukas

15 529 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. lokakuuta

Muut maasivut

Maantiede

Kiinan suuret alueet, samoin kuin alueelliset korkeuserot ja etäisyydet merelle, vaikuttavat suuresti maan ilmastoon ja luontoon. Maan läntinen osa muodostuu pääasiassa vuoristoalueista ja kuivemmista alueista, kun taas maan itäinen puoli on hedelmällistä tasankoaluetta. Monsuunituulet vaikuttavat olennaisesti maan ilmastoon. Talvisin puhaltavat polaariset tuulet, ja kesäisin taas lämpimät, trooppiset tuulet. Öljyn- ja hiilentuotanto on aiheuttanut huomattavaa ilmaston saastumista. Useat kiinalaiset kaupungit on luokiteltu maailman saastuneimmiksi. Lisäksi teollisuuden päästöt ovat aiheuttaneet pulaa puhtaasta vedestä. Metsien tuhoaminen ja maanpinnan eroosio ovat osasyy sille, että Kiina on vuodesta 1949 lähtien menettänyt viidesosan viljelyskelpoisista alueistaan. Kiinassa rakennetaan parhaillaan maailman suurinta patoa nimeltään Kolmen rotkon pato. Rakennusprojekti on aiheuttanut paljon keskustelua, koska joen kalakanta on pienentynyt ja 1,2 miljoonaa ihmistä on pakkosiirretty alueelta. Maan länsi- ja lounaisosien vuoristoalueella esiintyy aika ajoin maanjäristyksiä.

Earth Earth Ecoprint

2.1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kiina, tarvitsisimme 2.1 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Kiina oli monien vuosisatojen ajan yksi maailman kehittyneimmistä sivilisaatioista. Sellaiset suuret keksinnöt kuten kompassi, ruuti, paperi ja kirjapainotaito keksittiin Kiinassa. Lukuisat dynastiat hallitsivat maata, ja se oli pitkän aikaa mongolihallinnon alaisuudessa. Vuonna 1912 perustettiin Kiinan tasavalta, samaan aikaan kun Kiinan viimeinen keisaridynastia lakkautettiin. Kiinan kansallismielinen puolue, Guomindang, ja Kiinan kommunistinen puolue taistelivat vallasta monen vuoden ajan, ilman että kumpikaan sai maata täysin valtaansa. Vuonna 1937 syttyi Kiinan ja Japanin välille sota. Puolueiden erimielisyydet siirrettiin sivuun ja voimat keskitettiin Japanin lyömiseen.

Välittömästi Kiinan voitettua sodan, puhkesi uudelleen sisällissota, jossa menehtyi 12 miljoonaa ihmistä. Mao Zedongin johtamat kommunistit voittivat sodan ja perustivat Kiinan kansantasavallan vuonna 1949. Kansallispuolueen kannattajat vetäytyivät ja asettuivat Taiwanin saarelle, jossa he perustivat Kiinan tasavallan. Mao hallitsi maata rautaisella otteella ja aloitti vuonna 1966 kaaokseen johtaneen uudistusohjelman nimeltä kulttuurivallankumous. Maon tavoitteena oli kitkeä kaikki vanhat tavat ja tottumukset kiinalaisesta yhteiskunnasta ja korvata ne kommunistisella ideologialla. Maon kuolema vuonna 1976 johti lyhyeen valtataisteluun maltillisempien kommunistien ja Maon lesken johtaman ns. neljän koplan välillä. Neljän kopla vangittiin ja olot Kiinassa alkoivat rauhoittua.

Yhteiskunta ja politiikka

Kiina on keskusjohtoinen valtio ja kansantasavalta, jota hallitsee kommunistinen puolue. Vaikka Kiina on reippaasti uudistanut talouttaan markkinatalouden suuntaan, demokratia ei ole edistynyt. Kaikki pyrkimykset kommunistisen puolueen yksinvallan vähentämiseen tukahdutetaan, ja sensuuri estää kritiikin johtajia ja puoluetta vastaan. Kun opiskelijat vuonna 1989 osoittivat mieltään vapauden ja demokratian puolesta Taivaallisen Rauhan Aukiolla, viranomaiset määräsivät panssarivaunut paikalle, ja tuhannet ihmiset menettivät henkensä. Korruptio on suuri ongelma, ja satoja ihmisiä tuomitaan vuosittain kuolemaan talousrikollisuuden takia. Kiinan ympäristöongelmat ovat valtaisia. Niin maaperä, vesi kuin ilmakin on saastunutta suuressa osassa maata. Maan hiilidioksidipäästöt ovat jo ohittaneet Yhdysvaltojen päästöt. Kommunistinen puolue on ottanut ympäristön tilan parantamisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan. Väestönkasvu on saatu pysähtymään yhden lapsen politiikalla. Yhden lapsen politiikka on kuitenkin tuonut mukanaan merkittävän sosiaalisen ongelman, sillä poikalasten suosiminen on tuonut maahan ”vaimovajeen”: 119 poikalasta kohden on syntynyt vain 100 tyttölasta. Viranomaiset ovat myös olleet huolissaan maan väestön ikääntymisestä. Yhden lapsen politiikasta onkin päätetty luopua ja vuoden 2016 alusta perheille sallitaan kaksi lasta. Haasteita maan johdolle tuovat myös suuret tuloerot maaseudun ja kaupunkien välillä sekä kaupungistuminen, kun maaseudulta muutetaan paremman elintason ja työn perässä kaupunkeihin.

Talous ja kaupankäynti

Kiinan vuonna 1978 aloittamat talousuudistukset ovat nostaneet köyhän maatalousmaan rivakasti teollisuuden suurvallaksi. Kiina on yhä yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista ja vuonna 2010 siitä tuli maailman suurin viejä. Talouskasvu tulee vielä lähivuodet perustumaan kivihiileen ja muihin fossiilisiin polttoaineisiin, mutta Kiina investoi eniten maailmassa uusiutuvan energian tuotantoon ja investoinnit ovat kasvussa.  Noin puolet Kiinan viennistä on koneita ja laitteita (tietokoneita, puhelimia, radio- ja tv-vastaanottimia sekä muita sähkölaitteita). Ulkomaiset yritykset vastaavat 60 prosentista Kiinan viennistä. Vuonna 2001 Kiinasta tuli Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen. Kiinalla on huomattavia luonnonvaroja kuten hiiltä, öljyä ja rautamalmia. Viime vuosien aikana palveluelinkeinot ovat kasvaneet voimakkaasti. Kiinan talouskasvu on myös hyvin riippuvainen työvoiman kehityksestä ja sen kauppakumppaneiden taloudesta. Vuoden 2008 finanssikriisistä seurannut globaali taantuma on johtanut Kiinan talouskasvun hidastumiseen. Huolia maan talouden kehityksestä aiheuttaa päättäjille myös ikääntyvä väestö.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kiina koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Kiina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    9 562 911
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    11,3
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    22,1
    Prosenttiosuus
  •  

    Kiina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    1 415 045 928
    Hedelmällisyys
    1,7
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,843
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    74
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    76
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    72
    Vuosi
  •  

    Kiina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    132 538
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Kiina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    1,4
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    25,2
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    9,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Kiina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    467
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    297 059
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    322 439
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Kiina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    5
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,243
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Kiina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    9
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    68
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Kiina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    7,54
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    3,7
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Kiina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    1 000
    Korruptio
    41
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    25,7
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    7
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    6
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    72,4
    Indeksi (0-120)
  •  

    Kiina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,7
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    96,4
    Prosenttiosuus
  •  

    Kiina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    95,5
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    77
    Prosenttiosuus
  •  

    Kiina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    12,3
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    8
    Prosent
    Sekundaarisektori
    43
    Prosent
    Tertiaarisektori
    48
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    959 510 000 000
    Yhdysvaltain dollari