[[suggestion]]
Kongon tasavalta

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Brazzaville

Etniset ryhmät

kongot 58 %, sanghat 20 %, teket 17 %, mbošit 12 %, muut 3 %

Kieli

ranska, lingala, monokutuba, kikongo, useita muita paikallisia kieliä

Uskonto

kristityt 50 %, animistit 48 %, muslimit 2 %

Väkiluku

4,6 miljoonaa

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

342 000 km2

Valuutta

CFA-frangi

BKT per asukas

5 717 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Kongon koillisosa on metsäistä ylänköä ja maan itäpuolella on suuria vuoristoalueita. Kongojoki virtaa ylänköalueen halki ja muodostaa luonnollisen rajan Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Kongolla on pieni kaistale rantaviiva Atlantin valtamerelle. Ilmasto on trooppinen ja koko maassa on kosteaa ja lämmintä. Kongo sijaitsee päiväntasaajan lähellä ja vuodenaikojen vaihtelut ovat pieniä. Maan nopea ja kontrolloimaton kaupungistuminen 1960-luvulla johti suuremmissa kaupungeissa slummiutumiseen sekä ilman ja vesistöjen saastumiseen. Kongon ainutlaatuiset sademetsät ovat joutuneet uhanalaisiksi hallituksen yksityistettyä puutavaran tuotannon. Laittomien hakkuiden lisääntyminen on kasvavava ongelma, ja salametsästäjät uhkaavat useiden sademetsien harvinaisten eläinlajien olemassaoloa.

Ecoprint

0.7 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kongon tasavalta, tarvitsisimme 0.7 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Kun portugalilaiset saapuivat rannikolle 1400-luvun lopulla, he kohtasivat suuria kuningaskuntia, joissa oli useita miljoonia asukkaita. Ensimmäiset kohtaamiset maan alkuperäisten asukkaiden kanssa olivat vähäisiä ja varovaisia. Tämä asetelma muuttui kuitenkin 1500-luvulla, jolloin Portugali otti Brasilian siirtomaakseen ja tarvitsi orjia alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Portugalilaiset valloittivat Kongon rannikon kuningaskunnat ja seuraavien satojen vuosien aikana yli 350 000 ihmistä myytiin orjiksi. Vuonna 1891 Kongo joutui Ranskan siirtomaaksi, ja vuonna 1910 koko maasta tuli osa Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaa. Kongo itsenäistyi vasta vuonna 1960, ja maa koki vasemmistoradikaalin vallankumouksen vuonna 1963. Kongo oli sosialistinen vuoteen 1992 asti ja maassa tapahtui useita sotilasvallankaappauksia tuona aikana. Opposition vaalivoitto vuonna 1992 johti laajoihin levottomuuksiin ja maan poliittinen johto romahti täysin. Eri osapuolten välinen konflikti johti suoranaiseen sisällissotaan vuosina 1992–1993 ja 1997–1999.

Yhteiskunta ja politiikka

Kongo on vuoden 2002 perustuslakinsa mukaan demokraattinen tasavalta. Presidentti valitaan seitsemäksi vuodeksi kerrallaan ja hän johtaa hallitusta. Presidentillä on paljon valtaa, hän voi hajottaa kansalliskokouksen ja määrätä uudet vaalit. Maa on käytännöllisesti katsoen yhä yksipuoluevaltio, ja sen sosialistisella työväenpuolueella on ehdoton enemmistö kansalliskokouksessa. Kongon asukkailla ei ole mahdollisuutta saada koulutusta, perustason terveyspalvelut puuttuvat ja pääkaupunki Brazzaville on raunioina. Väestö koostuu monista erilaisista etnisistä ryhmistä, ja näiden ryhmien väliset erimielisyydet johtivat sisällissotaan vuonna 1997. Alueellinen ja etninen tausta vaikuttavat yhä erittäin paljon poliittisten puolueiden kokoonpanoon. Kongolla on suuria korruptio-ongelmia ja kapinallisryhmät riehuvat yhä maan eteläosissa. Yli 150 000 ihmistä on pakolaisina omassa maassaan. Lisäksi Kongon demokraattisesta tasavallasta on saapunut tuhansia pakolaisia Kongon puolelle.

Talous ja kaupankäynti

Viimeisten 30 vuoden aikana Kongon talous ja elinkeinoelämä on kokenut suuria muutoksia. Maa joka ennen oli riippuvainen maa- ja metsätaloudesta, on nyt muuttunut merkittäväksi öljyntuottajaksi. Maan rikkaiden öljyvarantojen hyödyntäminen alkoi jo ennen maan itsenäistymistä, mutta toiminta laajentui toden teolla 1980-luvulla. Kongo saa öljystä nykyisin yli 50 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Suurin osa öljyteollisuudesta on ulkomaisten yhtiöiden hallinnassa, eivätkä Kongon asukkaat ole juuri saaneet työpaikkoja tältä sektorilta, vaan elävät yhä suuressa köyhyydessä. Tämä yksipuolinen riippuvaisuus öljytuloista on tehnyt maasta haavoittuvaisen öljyn maailmanmarkkinahinnan heilahduksille. Kongon muita tärkeitä vientituotteita ovat maakaasu, puutavara, elintarvikkeet ja mineraalit. Maan eteläosissa Brazzavillen pääkaupunkialueella on eniten teollisuutta. Kauempana pohjoisessa harjoitetaan etupäässä maanviljelyä ja kaivostoimintaa. Taloudellinen tilanne heikkeni huomattavasti sisällisodan vuosina 1997–1999, ja maalla on yhä tästä konfliktista juontavia ongelmia.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kongon tasavalta koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Kongon tasavalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    342 000
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    1,6
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    65,4
    Prosenttiosuus
  •  

    Kongon tasavalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    5 399 895
    Hedelmällisyys
    4,7
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,606
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    58
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    59
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    57
    Vuosi
  •  

    Kongon tasavalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Kongon tasavalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    37,0
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    46,9
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    30,5
    Prosenttiosuus
  •  

    Kongon tasavalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    3 199
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    108 000
  •  

    Kongon tasavalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    51
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,343
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Kongon tasavalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    39
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    381
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Kongon tasavalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    0,64
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    1,2
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Kongon tasavalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    0
    Korruptio
    21
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    Puuttuva tieto
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    7
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    5
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    93,1
    Indeksi (0-120)
  •  

    Kongon tasavalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    80,9
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    79,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Kongon tasavalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    76,5
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    15
    Prosenttiosuus
  •  

    Kongon tasavalta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    12,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    7
    Prosent
    Sekundaarisektori
    69
    Prosent
    Tertiaarisektori
    26
    Prosent