[[suggestion]]
Kreikka

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Ateena

Etniset ryhmät

kreikkalaiset 93 %, muut 7 % (2001)

Kieli

kreikka 99 %, muut kielet 1 %

Uskonto

ortodoksit 98 %, muslimit 1,3 %, muut 0,7 %

Väkiluku

10,7 miljoonaa

Valtiomuoto

tasavalta

Pinta-ala

131 957 km2

Valuutta

Euro

BKT per asukas

26 779 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

25. maaliskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Kreikka sijaitsee Euroopan kaakkoisosassa Välimeren rannalla. Siihen kuuluu 132 000 neliökilometriä maata mantereella ja saaristossa. Kreikka on vuoristoinen maa ja sen geologia on hyvin vaihtelevaa. Egeanmeren rannikolla on useita vulkaanisia saaria ja alueella tapahtuu usein maanjäristyksiä. Kreikassa on yli 2 500 saarta, joista 227 on asuttuja. Maassa on välimerenilmasto leutoine ja sateisine talvineen sekä lämpimine ja kuivine kesineen. Kreikassa on usein laajoja metsäpaloja. Kesällä 2007 äärimmäinen kuivuus ja kuumuus aiheuttivat suurimmat metsäpalot 150:een vuoteen. Palot aiheuttivat suurta vahinkoa ja ekologista tuhoa. Ekosysteemien vaurioituminen on aiheuttanut maaeroosiota, vesipulaa ja luonnon monimuotoisuuden vähentymistä.

Earth Earth Ecoprint

2.4 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kreikka, tarvitsisimme 2.4 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Kreikkalaisella kulttuurilla on tuhansien vuosien historia. Antiikin Kreikan korkeakulttuureissa on elänyt koko länsimaiselle sivistykselle keskeisiä hahmoja, esimerkiksi filosofit Sokrates, Platon ja Aristoteles, matemaatikot Arkhimedes ja Pythagoras sekä useita muita valtiomiehiä ja kirjailijoita.

Nykyinen Kreikan valtio itsenäistyi vuonna 1830, ja ajoittain maan poliittinen tilanne on ollut epävakaa. Vuosina 1946–49 maassa käytiin sisällissota, jossa olivat mukana hallituksen joukot ja kommunistit. Kommunistit hävisivät sodan.

Kreikka liittyi Natoon vuonna 1952. Vuonna 1967 Kreikassa tehtiin sotilasvallankaappaus, jossa kuningas ja hallitus syrjäytettiin vallasta. Sotilasjuntan hallinto jatkui vuoteen 1974 asti, vuotta myöhemmin Kreikasta tuli tasavalta. Siitä lähtien maata hallitsi kaksi puoluetta – sosiaalidemokraattinen PASOK ja oikeistolainen Uusi Demokratia. Ne olivat omaksuneet ns. nepotismin ja klientelismin, toisin sanoen päättäjät ovat jakaneet etuja ja virkoja heitä lähellä oleville tahoille. Puolueet hallitsivat Kreikkaa vuoronperään.

Yhteiskunta ja politiikka

Kreikan valtionpäämies on presidentti, jonka valitsee maan parlamentti. Presidentin toimikauden pituus on viisi vuotta, mutta valtaoikeudet ovat varsin rajoitetut. Yksikamarisessa parlamentissa on 300 jäsentä. Jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan suhteellisella vaalitavalla, mutta suurimmaksi äänestetty puolue saa perustuslain mukaan 50 ylimääräistä paikkaa. Korkeinta poliittista valtaa käyttää hallitusta johtava pääministeri.

Hallitusvalta oli sotilasjuntan kaatumisen jälkeen jommalla kummalla suurista puolueista – Uusi demokratia (Nea Demokratia) tai PASOK. Ne päätyivät yhdessä hallitukseen vuonna 2012. Kreikan talousromahdukseen ja sen hoitoon kyllästyneet kreikkalaiset äänestivät vuoden 2015 ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa suurimmaksi puolueeksi vasemmistolaisen Syriza-puolueen, joka sai 35,46 % äänistä. Pääministerinä toimii Alexis Tsirpras. Uusi demokratia jäi kakkoseksi saaden 28,10 % äänistä. Vaaleissa uusnatsistinen Kultainen aamunkoitto kiilasi kolmanneksi (6,99 %) ja PASOK -puolue jäi neljänneksi saaden vain reilut kuusi prosenttia äänistä.

Kreikka on pakolaisten läpikulkumaa. YK:n pakolaisjärjestö arvioi, että Kreikan saaristoon saapuu 1000 ihmistä joka päivä. Huolimatta maan taloudellisesta tilanteesta valtaosa kreikkalaisista toivottaa pakolaiset tervetulleeksi niin hyvin, että kreikkalaiselle vapaaehtoistyölle ehdotettiin Nobelin rauhanpalkintoa.

Talous ja kaupankäynti

Kreikka oli vuosia vääristänyt taloustilastojaan euroalueeseen pääsyn edellytyksenä, mikä paljastui vuonna 2009. Vuonna 2011 pidettiin mahdollisena, että Kreikka joutuisi ulos eurosta (ns. Grexit) ja euroalue hajoaisi. Maa joutui euromaiden, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tiukan talouskuurin alle. Kreikkalaiset ovat saaneet tottua mm. palkkojen ja eläkkeiden alentamiseen ja valtion omaisuuden myyntiin ja yksityistämiseen. Kreikalle myönnettyjen kahden tukipaketin yhteissumma on yli 240 miljardia euroa. Kreikan velkoja on sittemmin leikattu ja maa on saanut helpotusta lainaehtoihin ja maksuaikoihin.

Palkkoja on leikattu noin 30 prosenttia, ja hyvin monet ovat joutuneet tyytymään minimipalkkaan (n. 560€/kk). Työttömiä on n. 25 prosenttia, mutta työttömyys vähenee hitaasti. Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat) on kuitenkin n. 60 prosenttia, mikä on maailman korkeimpia. Virallinen tilasto kertoo, että noin joka viides on köyhä eli käteen jäävä osa on alle 60 prosenttia bruttotulosta. Köyhiä on 10 miljoonan asukkaan maassa lähes kolme miljoonaa.

Turismiin ei talouskriisi ole vaikuttanut, ja sen osuus on n. 20 % BKT:sta. Kreikassa vierailee seitsemän miljoonaa turistia vuosittain. Kaupallisessa merenkulussa kreikkalaislaivasto on maailman suurimpia. Kreikkalaisia vientituotteita ovat ruoka ja juomat, tehdasvalmistetut tuotteet, petrokemian tuotteet, kemikaalit ja tekstiilit. Maa vie tuotteita seuraavasti: Italia 11.2 %, Saksa 7.3 %, Turkki 6.6%, Kypros 5.9 %, Bulgaria 5.2 %, Yhdysvallat 4.8 %, UK 4.2 %, Egypti 4 % (2015).

Kreikka on pikkuhiljaa pääsemässä jaloilleen ja talous on elpymässä. IMF:n mielestä Kreikalta vaaditut uudistukset ovat kohtuuttomia, ja siksi IMF on suosittanut Kreikan lainojen osittaista mitätöintiä ja talouskasvua tukevaa finanssipolitiikkaa.

Lähteet:

YLE - Reuters: Kreikan talouskasvu ylitti tavoitteet roimasti

YLE - Tätä ei jäsenmaissa haluta puhua: Kreikan velkahyrrä pyörii, eikä takaisinmaksua näy

HS - IMF:n johto poikkeuksellisesti eri mieltä Kreikasta - odotettu maarportti arviois, että velkahelpotuksia tarvitaan

Kauppalehti - Euroryhmän puheenjohtaja: Kreikan velkoja ei anneta anteeksi

CIA - Kreikka

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kreikka koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Kreikka

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    131 960
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    20,2
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    31,5
    Prosenttiosuus
  •  

    Kreikka

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    11 142 161
    Hedelmällisyys
    1,6
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,870
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    80
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    83
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    78
    Vuosi
  •  

    Kreikka

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Kreikka

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    1,5
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Kreikka

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    31 929
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    209
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    83 220
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Kreikka

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,020
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Kreikka

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    3
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    5
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Kreikka

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    6,18
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    4,3
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Kreikka

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    48
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    23,6
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    2
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    2
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    55,3
    Indeksi (0-120)
  •  

    Kreikka

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,7
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    95,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Kreikka

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    100,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    99
    Prosenttiosuus
  •  

    Kreikka

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    47,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    4
    Prosent
    Sekundaarisektori
    16
    Prosent
    Tertiaarisektori
    80
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    Puuttuva tieto
    Yhdysvaltain dollari