[[suggestion]]
Kypros

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Nikosia

Etniset ryhmät

kreikkalaisia 77%, turkkilaisia 18%, muita 5% (2001)

Kieli

kreikka (virallinen), turkki (virallinen), englanti

Uskonto

Kreikan ortodokseja 78%, muslimeja 18%, muita (muun muassa maroniitit ja Armenian apostolinen kirkko) 4%

Valtiomuoto

Kyproksen tasavalta

BKT per asukas

32 708 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede


Kypros on kolmanneksi suurin saari Välimerellä. Se on 240 km pitkä ja 100 km leveä. Saarella sijaitsee Troodosin ja Kyrenian vuoristot. Korkein vuori Mount Olympus on 1952 metriä korkea ja kuuluu Troodokseen. Mesaoria on tasanko vuoristojonojen välissä. Troodos on Kyproksen laajin vuoristo, se kattaa lähes puolet saaresta, Kyrenian vuoristo sen sijaan kattaa pitkän kaistaleen saaren pohjoisrannikkoa. Metsäiseltä Troodokselta valuu talvisin pieniä jokia, jotka kuivuvat kesäisin.
Kyproksella vallitsee tyypillinen Välimeren ilmasto: hyvin leudot talvet sekä kuumat ja kuivat kesät. Talvella sataa marraskuusta maaliskuuhun. Korkeammilla vuoristoalueilla on viileämpää ja kosteampaa kuin muualla saarella. Saarta kattoivat ennen laajat metsäalueet, mutta puut on hakattu kauan aikaa sitten, lukuun ottamatta suojeltuja alueita. Muun muassa eroosien estämiseksi uonna 1970 aloitettiin uudelleenmetsittämisohjelma. Myös makean veden puute on ongelma saarella.

Earth Ecoprint

1.8 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kypros, tarvitsisimme 1.8 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Kyproksella on ollut ihmisasutusta noin 10 000 vuotta. Kyprokselle on läpi sen historian hyökänneet monet joukot, muun muassa assyrialaiset, egyptiläiset, kreikkalaiset, roomalaiset, ristiretkeläiset, ottomaanit ja persialaiset. Kreikan vallan alle Kypros joutui  vuonna  1200, jolloin saarelle perustettiin useita Kreikan kuningaskuntia ja alueella vallitsi kreikan kieli. Kyproksesta kasvoi Välimeren kulttuurinen ja taloudellinen keskus ja se kuului vuoroillaan kullekin ​​suurvallalle. Vuodesta 1570 lähtien Kypros oli osa Ottomaanien valtakuntaa ja turkkilaisten maahanmuutto alkoi. Vuonna 1878 Englanti valloitti saaren ja Kypros oli vuoteen 1925 asti brittiläinen kruununsiirtomaa.

Toisen maailmansodan seurauksena Kyproksen kreikkalaiset kävivät sissisotaa brittiläisiä vastaan ja vaativat liittymistä Kreikkaan. Vuonna 1960 Kypros julistautui itsenäiseksi tasavallaksi. Maa ajautui kuitenkin sisällissotaan vuonna 1963, ja tilanne rauhoittui vasta YK:n johdolla 1964 aselevossa. Kyproksenkreikkalainen vallankaappaus vuonna 1974 sai tukea Kreikalta, minkä seurauksen Turkki miehitti saaren pohjoisosan. Saari on 1983 lähtien jaettu kyproksenkreikkalaiseen osaan ja Pohjois-Kyproksen turkkilaiseen tasavaltaan.

Yhteiskunta ja politiikka


Vuoden 1960 perustuslain voimaantulon jälkeen Kyproksesta tuli itsenäinen, demokraattinen ja presidentin hallitsema tasavalta. Koska Pohjois-Kypros on Turkin miehittämä, Kyproksen perustuslaki kattaa vain saaren kreikkalaisen eteläosan. Valtion päämies presidentti ja hallitus valitaan yleisillä vaaleilla viideksi vuodeksi. Varapresidentin olisi perustuslain mukaan kuuluttava  turkkilaiseen vähemmistöön, mutta asema on ollut avoinna vuodesta 1974 lähtien. Lainsäädäntövalta on parlamentilla. Perustuslain mukaan turkkilaisella vähemmistöllä pitäisi olla 24 jäsentä parlamentissa.
Vuonna 1983 Kyproksen turkkilaiset julistivat Kyproksen koillisosan itsenäiseksi Pohjois-Kyproksen tasavallaksi, mutta valtiota ei ole tunnustanut mikään muu maa kuin Turkki. Myös turkkilaisella tasavallalla on vaaleilla valittu presidentti ja hallitus, joka edustajat koostuvat kansan valitsemasta 50 jäsenestä. Sekä Kyproksen kreikkalaisessa että turkkilaisessa valtiossa on monipuoluejärjestelmä. Maan politiikalle on oleellista kysymys saaren jakautumisesta. Neuvottelut Kyproksen yhdistymisestä jatkuvat edelleen ja alueella on vieläkin YK:n rauhanturvajoukkoja. Eteläisen ja pohjoisen Kyproksen rajan avaaminen vuonna 2003 oli parannus tilanteeseen. Kypros liittyi EU: hun vuonna 2004 ja euroalueella vuonna 2008.

Talous ja kaupankäynti

Kypros on vuoden 1960 itsenäistymisensä jälkeen kokenut nopean taloudellisen kehityksen. Matkailu ja rahoitusala ovat tärkeitä toimialoja Kyprokselle. Kaikkiaan palvelualalla syntyy noin 80 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tärkeimmät vientituotteet ovat elintarvikkeet, peruna ja sitrushedelmät ja tekstiilit. EU on maan tärkein kauppakumppani, erityisesti Iso-Britannia ja Kreikka. Myös kalastus on tärkeää Kyprokselle ja maalla on maailman neljänneksi laajin alusrekisteri. Vuonna 2004 kreikkalaisella osalla saarta vieraili noin 2,3 miljoonaa turistia. Saaren jakautuminen on johtanut taloudelliseen eriarvoisuuteen kyproksenkreikkalaisen ja kyproksenturkkilaisen osan välillä. Pohjois-Kyproksella on ollut taloudellisia ongelmia kauppasaarron takia ja se on taloudellisesti riippuvainen Turkista. Pohjoisen ja etelän välisen rajan avaamisen jälkeen lisääntynyt kauppa on luonut talouskasvua myös pohjoiseen.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kypros koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Kypros

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    9 250
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    8,6
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    18,7
    Prosenttiosuus
  •  

    Kypros

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    1 189 085
    Hedelmällisyys
    1,5
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,869
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    80
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    82
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    78
    Vuosi
  •  

    Kypros

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Kypros

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,0
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Kypros

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    2 467
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    28
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    15 063
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    217 000
  •  

    Kypros

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,913
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Kypros

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    2
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    5
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Kypros

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    5,26
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    3,3
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Kypros

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    57
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    30,7
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    60,3
    Indeksi (0-120)
  •  

    Kypros

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,9
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    99,1
    Prosenttiosuus
  •  

    Kypros

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    100,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    100
    Prosenttiosuus
  •  

    Kypros

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    26,5
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Sekundaarisektori
    11
    Prosent
    Tertiaarisektori
    87
    Prosent
    Velka, ulkomaan
    Puuttuva tieto
    Yhdysvaltain dollari