Liechtenstein
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Vaduz
-
Etniset ryhmät
- liechtensteinlaiset 65,6 %, muut 34,4 %
-
Kieli
- saksa (virallinen), saksan alemanninen murre
-
Uskonto
- roomalaiskatoliset 76,2%, protestantit 7%, tuntemattomat 10,6%, muut 6,2%
-
Väkiluku
- 36 000
-
Valtiomuoto
- perustuslaillinen monarkia
-
Pinta-ala
- 160 km2
-
Valuutta
- Sveitsin frangi
-
Kansallispäivä
- 15. elokuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Liechtenstein on eurooppalainen sisävaltio Reinin jokilaaksossa, Itävallan ja Sveitsin välisellä rajalla. Se on Euroopan neljänneksi pienin maa. Pääkaupunki Vaduz sijaitsee itäosassa maata. Liechtensteinin ilmasto on leudompi kuin mantereellinen sijainti ja vaihtelevat pinnanmuodot antavat ymmärtää. Tämä johtuu lämpimästä ja kuivasta Föhn-tuulesta, joka puhaltaa säännöllisesti Alppien rinteiltä etelästä. Maan eliöstö on myös monimuotoinen, osittain korkeuseroista johtuen.
Liechtensteinin ympäristölainsäädäntö on elinvoimainen, ja maa on osallisena kansainvälisissä otsonikerrosta, ongelmajätettä, uhanalaisia eliöitä ja muita ympäristöasioita koskevissa sopimuksissa.
Historia
Itävaltalainen Liechtensteinin suku sai 1600- ja 1700-luvun vaihteessa hallintaansa kaksi lääniä, jotka saivat vuonna 1719 itsenäisen ruhtinaskunnan aseman Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa. Ranska valloitti alueen muutamaksi vuodeksi Napoleonin johdolla, ja maa hyväksyttiin mukaan Reinin konfederaatioon vuonna 1806. Liechtenstein on pitänyt itseään siitä asti itsenäisenä valtiona. Liechtenstein siirtyi vuonna 1815 Wienin kongressissa perustettuun Saksan liittoon. Sen hajoamisen jälkeen maa hajotti 80-henkisen armeijansa ja julistautui pysyvästi puolueettomaksi, jollaisena se pysyi molempien maailmansotien aikana.
Vuonna 1919 Liechtenstein teki Sveitsin kanssa sopimuksen, jonka mukaan sveitsiläiset diplomaatit ja konsulit hoitavat pienen valtion diplomatiasuhteita maissa, joissa Liechtensteinilla ei ole omaa edustustoa. Myös Itävallan kanssa tehtiin myöhemmin vastaavanlainen sopimus. Toisen maailmansodan jälkeen Liechtensteinista tuli tärkeä finanssikeskus, mikä johti huomattavaan vaurauden kasvuun. Maa liittyi Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) vuonna 1991, ja vuonna 1995 EFTA- ja EU-maiden muodostamaan Euroopan talousalueeseen (ETA).
Yhteiskunta ja politiikka
Liechtenstein on perustuslaillinen monarkia, jota johtaa perinnöllinen ruhtinas. Hallitus koostuu viidestä ministeristä pääministeri mukaan lukien. Ruhtinas nimittää ministerit parlamentin ehdotusten perusteella. Kaikki perustuslakimuutokset tulee hyväksyttää parlamentissa ja allekirjoituttaa ruhtinaalla sekä pääministerillä. Ruhtinas Hans Adam II on valtionpäämies ja edustaa Liechtensteinia ulkomailla, sekä allekirjoittaa kansainväliset sopimukset joko itse tai asettaa itselleen edustajan. Hänellä on myös oikeus tehdä lakialoitteita parlamentille. Parlamentti koostuu 25 jäsenestä, joista 10 edustaa alankoalueiden asukkaita ja 15 ylämaata. Naiset saivat äänioikeuden vasta vuonna 1984. Maalla ei ole omaa armeijaa.
Talous ja kaupankäynti
Liechtenstein on EFTA:n jäsen ja liittyi Euroopan talousalueeseen vuonna 1995 hyötyäkseen EU:n sisämarkkinoista. Maan vapaat markkinat ja verojärjestelmä ovat tehneet Liechtensteinista vakaan rahoitusmarkkinakeskuksen, jonka laadukas infrastruktuuri ja läheiset yhteydet Euroopan tärkeimpiin kaupunkeihin ovat parantaneet sen asemaa ulkomaisten sijoittajien silmissä. Nopea kehitys maatalousmaasta finanssikeskukseksi on tapahtunut lähinnä viimeisten 40 vuoden aikana, ja nykyään maa on kärkisijoilla Euroopan maiden teollistumista mittaavilla asteikoilla. Talous on vientipainotteista ja viennistä valtaosa suuntautuu Länsi-Eurooppaan. Maan teollisuus tuottaa 39 % BKT:sta, palvelut 54 % ja maatalous 6 %. Liechtensteinin suotuisista oloista huolimatta useat suuret yritykset ovat siirtäneet tuotantonsa halvan työvoiman maihin. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD poisti Liechtensteinin ns. OECD:n harmaalta listalta maan lisättyä ja parannettua kansainvälistä yhteistyötä pankkitoimintaa koskevissa veroasioissa. Liechtensteinin valuutta on Sveitsin frangi, ja sveitsiläiset tullivirkailijat pitävät yllä myös maan Itävallan vastaista rajaa.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Liechtenstein koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa
-
-
Liechtenstein
-
Yksikkö
-
Näytä graafi
- Väestömäärä
- 38 155
- Hedelmällisyys
- Puuttuva tieto
- Lasten lukumäärä per nainen
- Inhimillisen kehityksen indeksi
- 0,916
- Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
- Elinikä, odotettavissa oleva
- Puuttuva tieto
- Vuosi
- Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
- Puuttuva tieto
- Vuosi
- Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
- Puuttuva tieto
- Vuosi
-
-
Liechtenstein
-
Yksikkö
-
Näytä graafi
- Lapsikuolleisuus
- Puuttuva tieto
- Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
- Synnytykset, nuoret tytöt
- Puuttuva tieto
- Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
- Äitiyskuolleisuus
- Puuttuva tieto
- Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
- Tuberkuloosi, tapaukset
- Puuttuva tieto
- Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
-
-
Liechtenstein
-
Yksikkö
-
Näytä graafi
- Teloitukset
- Puuttuva tieto
- Korruptio
- Puuttuva tieto
- Skaala: 0-100 (100 on paras)
- Tasa-arvo politiikassa
- Puuttuva tieto
- Prosenttiosuus
- Onnellisuusindeksi, globaali
- Puuttuva tieto
- Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
- Poliittiset oikeudet
- 2
- Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
- Kansalaisoikeudet
- 1
- Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
- Romahtaneet valtiot
- Puuttuva tieto
- Indeksi (0-120)
-
-
Liechtenstein
-
Yksikkö
-
Näytä graafi
- Työttömyys, nuoret naiset
- Puuttuva tieto
- Prosenttiosuus
- Työttömyys, nuoret
- Puuttuva tieto
- Prosenttiosuus
- Työttömyys
- Puuttuva tieto
- Prosenttiosuus
- Bruttokansantuote
- Puuttuva tieto
- ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
- Bruttokansantuote asukasta kohden
- Puuttuva tieto
- Primaarisektori
- Puuttuva tieto
- Prosent
- Sekundaarisektori
- 38
- Prosent
- Tertiaarisektori
- Puuttuva tieto
- Prosent